1987

107/1987 Asetus säteilyturvakeskuksesta

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään säteilyturvakeskuksesta 22 päivänä joulukuuta 1983 annetun lain (1069/83) 2 ja 6§:n nojalla:

 Säteilyturvakeskuksen tehtävät
1 §

Säteilyturvakeskuksen tulee säteilyturvakeskuksesta annetun lain (1069/83) 1 §:n mukaisesti:

 1)

valvoa säteilysuojauslain (174/57) ja atomienergialain (356/57) sekä niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista sekä suorittaa muut sille niissä annetut tehtävät;

 2)

valvoa ydinlaitosten paineastioita;

 3)

antaa ohjeita 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin valvontatehtäviin liittyvien säännösten ja määräysten sekä standardien soveltamisesta;

 4)

tehdä ydinenergian ja säteilyn käytön turvallisuuteen liittyvää tutkimusta ja kehittämistyötä;

 5)

tutkia ja valvoa elinympäristön radioaktiivisia aineita sekä niistä aiheutuvaa säteilyrasitusta;

 6)

tutkia ja valvoa säteilyn käytöstä työntekijöille, potilaille ja väestölle aiheutuvia säteilyannoksia;

 7)

suorittaa väestönsuojelun ja pelastuspalvelun kannalta tarpeellista valtakunnallista säteilyvalvontaa sekä toimia asiantuntijana säteilyvalvonnan järjestämisessä ja säteilysuojelua koskevissa kysymyksissä;

 8)

pitää yllä toimialansa mittanormaalilaboratoriota;

 9)

huolehtia säteilysuojausasetuksen (328/57) 5 §:ssä tarkoitetun pätevyyden toteamisesta;

 10)

seurata toimialansa yleistä kehitystä samoin kuin tehdä aloitteita ja ehdotuksia sekä antaa lausuntoja toimialaansa kuuluvissa asioissa;

 11)

osallistua toimialallaan kouluttamiseen sekä harjoittaa tiedottamista ja julkaisutoimintaa; sekä

 12)

osallistua toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön.
Säteilyturvakeskuksen toimintayksiköt ja niiden tehtävät
2 §

Säteilyturvakeskuksessa on:

 1)

yleinen osasto;

 2)

ydinturvallisuusosasto;

 3)

tarkastusosasto;

 4)

valvontaosasto; sekä

 5)

erillinen säteilybiologian laboratorio.

Osastoissa voi olla toimistoja ja laboratorioita. Säteilyturvakeskuksen tehtäviä voidaan toteuttaa erillisinä hankkeina työjärjestyksessä tarkemmin määrättävällä tavalla.

Säteilyturvakeskuksella voi olla valtion tulo- ja menoarvion rajoissa aluetoimipisteitä.
3 §

Yleisessä osastossa on:

 1)

hallintotoimisto; sekä

 2)

suunnittelutoimisto.
4 §

Yleinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

 1)

virka- ja työsuhteita sekä muuta henkilöstöhallintoa;

 2)

tulo- ja menoarvion soveltamista, maksuliikennettä sekä muuta taloushallintoa;

 3)

toiminnan ja talouden suunnittelua sekä laskentatointa;

 4)

työjärjestystä ja virastodemokratiaa;

 5)

oikeudellisia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä;

 6)

asiakirjojen kirjaamista ja lähettämistä;

 7)

automaattista tietojenkäsittelyä;

 8)

koulutusta, julkaisuja ja tiedottamista, mikäli asia ei kuulu muun osaston käsiteltäviin;

 9)

toimitiloja;

 10)

kirjastoa; sekä

 11)

hienomekaanista työpajaa.

Lisäksi yleinen osasto käsittelee asiat, jotka eivät kuulu muiden osastojen käsiteltäviin.
5 §

Ydinturvallisuusosastossa on:

 1)

järjestelmätoimisto;

 2)

rakennetoimisto; sekä

 3)

yleistekninen toimisto.
6 §

Ydinturvallisuusosaston tehtävänä on valvoa ydinlaitosten rakentamista ja käyttöä, ydinaineiden hankintaa, käsittelyä, kuljetusta ja varastointia sekä ydinenergian käytössä syntyvien radioaktiivisten jätteiden käsittelyä, kuljetusta, varastointia ja loppusijoitusta.
7 §

Tarkastusosastossa on:

 1)

tarkastustoimisto; sekä

 2)

tekninen toimisto.
8 §

Tarkastusosaston tehtävänä on valvoa säteilyä synnyttävien laitteiden ja radioaktiivisten aineiden käyttöä, suorittaa valvonnan kannalta tarpeellista tutkimusta ja säteilyn annosmittausta sekä ylläpitää toimialansa mittanormaaleja.
9 §

Valvontaosastossa on:

 1)

luonnonsäteilylaboratorio; sekä

 2)

säteilyvalvontalaboratorio.
10 §

Valvontaosaston tehtävänä on tutkia ja valvoa radioaktiivisten aineiden esiintymistä elin- ja työympäristössä sekä niiden aiheuttamia säteilyannoksia. Valvontaosaston tehtävänä on myös suorittaa väestönsuojelun ja pelastuspalvelun kannalta tarpeellista valtakunnallista säteilyvalvontaa.
11 §

Säteilybiologian laboratorion tehtävänä on suorittaa säteilyn biologisiin vaikutuksiin ja terveystarkkailuun liittyvää tutkimusta sekä tarpeellista valvontaa.
Säteilyturvakeskuksen johtokunta
12 §

Johtokunnan tehtävänä on johtaa ja valvoa säteilyturvakeskuksen toimintaa sekä antaa sitä varten tarpeellisia ohjeita.
13 §

Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä, jotka samoin kuin heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valtioneuvosto määrää kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Johtokunnassa on kaksi edustajaa sosiaali- ja terveysministeriön, kaksi kauppa- ja teollisuusministeriön sekä yksi edustaja sisäasiainministeriön, yksi puolustusministeriön, yksi ympäristöministeriön sekä yksi valtiovarainministeriön hallinnonalalta.

Johtokuntaan kuuluu lisäksi säteilyturvakeskuksen pääjohtaja. Valtioneuvosto määrää johtokunnan jäsenten keskuudesta varapuheenjohtajan johtokunnan toimikaudeksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.
14 §

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä on läsnä.
Säteilyturvakeskuksen virkamiehet ja heidän tehtävänsä
15 §

Säteilyturvakeskuksen päällikkönä on pääjohtaja. Kunkin osaston päällikkönä toimii osastopäällikkö. Säteilybiologian laboratorion päällikkönä toimii laboratorionjohtaja.

Lisäksi säteilyturvakeskuksessa on apulaisosastopäällikön, laboratorionjohtajan, toimistopäällikön, erikoistutkijan, ylitarkastajan, tarkastajan ja tutkijan virkoja sekä laboratoriomestarin, tutkimusapulaisen, konekirjoittajan ja toimistoapulaisen toimia.

Säteilyturvakeskuksessa voi lisäksi tulo- ja menoarvion rajoissa olla ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Pääjohtajan, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, laboratorionjohtajan, toimistopäällikön, erikoistutkijan ja ylitarkastajan virat ovat sopimuspalkkaisia.
16 §

Pääjohtajalla on professorin arvonimi. Säteilybiologian laboratorion laboratorionjohtajalla on professorin arvonimi, jos hänellä on yliopistossa tai korkeakoulussa todettu dosentin pätevyys.
17 §

Pääjohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää keskuksen toimintaa sekä ylläpitää ja edistää keskuksen toimialaan kuuluvaa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Pääjohtajan tehtävänä on myös huolehtia johtokunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta sekä johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta.

Pääjohtajan sijaisen määrää johtokunta. Muista sijaisuuksista määrää pääjohtaja.
18 §

Osastopäällikön tehtävänä on johtaa ja kehittää osaston toimintaa sekä valvoa, että osastolle kuuluvat asiat hoidetaan tehokkaasti.
Asioiden käsitteleminen ja ratkaiseminen
19 §

Säteilyturvakeskukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, pääjohtaja, osastopäällikkö tai muu keskuksen virkamies sen mukaan kuin tässä asetuksessa säädetään tai työjärjestyksessä määrätään.

Asiat ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
20 §

Johtokunta käsittelee ja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

 1)

tulo- ja menoarvioehdotusta, taloussuunnitelmaa sekä toimintasuunnitelmaa;

 2)

työjärjestystä; sekä

 3)

säteilyturvakeskuksen hallintoa koskevia laajakantoisia ja tärkeitä kysymyksiä.

Johtokunnassa asian esittelee osastopäällikkö, säteilybiologian laboratorion laboratorionjohtaja tai pääjohtajan määräämä muu virkamies.
21 §

Pääjohtaja ratkaisee ne asiat, joita ei ole säädetty johtokunnan päätettäviksi tai annettu työjärjestyksessä osastopäällikön tai muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Pääjohtaja voi, jos hän katsoo asian laadun sitä vaativan, ottaa yksittäistapauksessa esittelystä ratkaistavakseen myös sellaisen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen ratkaistava. Osastopäälliköllä on sama oikeus osastonsa virkamiehen ratkaistavissa asioissa.
22 §

Henkilöstön osallistumisesta sitä itseään koskevan päätöksenteon valmisteluun määrätään työjärjestyksessä ja virastodemokratiaohjesäännössä.
Virkojen ja toimien kelpoisuusehdot
23 §

Yleisenä kelpoisuusehtona keskuksen virkoihin ja toimiin on sellainen taito ja kyky, jota viran tai toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää sekä viran tai toimen hoitamisen edellyttämä kielitaito.

Lisäksi vaaditaan:

 1)

pääjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys ydin- ja säteilyturvallisuustehtäviin ja kokemusta hallinnollisissa tehtävissä;

 2)

yleisen osaston osastopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin, muilta osastopäälliköiltä ja apulaisosastopäälliköiltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys osaston toimialaan sekä säteilybiologian laboratorion laboratorionjohtajalta, että hän on laillistettu lääkäri ja perehtynyt laboratorion toimialaan;

 3)

hallintotoimiston toimistopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin sekä muilta toimistopäälliköiltä ja laboratorionjohtajilta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimiston tai laboratorion toimialaan;

 4)

erikoistutkijalta ja ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;

 5)

tutkijalta ja tarkastajalta virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai teknillisen opiston tutkinto; sekä

 6)

muilta viran- ja toimenhaltijoilta virkaan tai toimeen soveltuva tutkinto.
Virkojen ja toimien täyttäminen sekä virkavapaus ja virkaero
24 §

Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.

Osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, laboratorionjohtajan ja toimistopäällikön nimittää valtioneuvosto viran oltua 30 päivän ajan haettavana ja keskuksen johtokunnan annettua asiasta lausuntonsa.

Muun henkilöstön ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
25 §

Pääjohtajalle myöntää virkavapauden enintään kolmeksi kuukaudeksi sosiaali- ja terveysministeriö ja sitä pitemmäksi ajaksi valtioneuvosto johtokunnan annettua asiasta lausuntonsa.

Osastopäälliköille myöntää virkavapauden enintään kolmeksi kuukaudeksi pääjohtaja ja sitä pitemmäksi ajaksi johtokunta. Muille virkamiehille myöntää virkavapauden pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Viran tai toimen hoitamisesta virkavapauden aikana ja avoinna olevan viran tai toimen väliaikaisesta hoitamisesta määrää se viranomainen, joka myöntää siitä virkavapauden.
26 §

Eron virasta tai toimesta myöntää se viranomainen, jolle viran tai toimen täyttäminen kuuluu.
Erinäisiä säännöksiä
27 §

Tarkemmat määräykset säteilyturvakeskuksen toiminnasta ja hallinnosta, sen toimintayksiköistä sekä niiden tehtävistä, henkilökunnan tehtävistä ja siitä, kenelle asian ratkaiseminen kuuluu, annetaan työjärjestyksessä.

Työjärjestyksen vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö säteilyturvakeskuksen johtokunnan esityksestä.
28 §

Pääjohtajaa syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa ja muita virkamiehiä alioikeudessa.
29 §

Jos säteilyturvakeskuksen muu viran- tai toimenhaltija kuin pääjohtaja on syyllistynyt virheellisyyteen virassa tai virkavelvollisuuksiensa laiminlyömiseen, joka ei ole sen laatuista, että siitä on syytettävä tuomioistuimessa, taikka on osoittanut sopimatonta käytöstä virassa tai sen ulkopuolella, säteilyturvakeskus voi rangaista häntä siitä kurinpitotoimin varoituksella tai virantoimituksesta erottamalla enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Syyttäjänä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa toimii yleisen osaston osastopäällikkö tai pääjohtajan määräämä muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut virkamies.
30 §

Muutosta säteilyturvakeskuksen päätökseen haetaan, sikäli kuin erikseen ei ole toisin säädetty, korkeimmalta hallinto-oikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.
31 §

Säteilyturvakeskuksen on annettava toiminnastaan kultakin kalenterivuodelta sosiaali- ja terveysministeriölle kertomus seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
32 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1987.

Tällä asetuksella kumotaan säteilyturvakeskuksesta 17 päivänä helmikuuta 1984 annettu asetus (190/84). Sen nojalla vahvistettu säteilyturvakeskuksen työjärjestys jää kuitenkin voimaan.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1987

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Ministeri Matti Puhakka