Ilmansuojelun ylin johto ja valvonta kuuluu ympäristöministeriölle.

Kunnat voivat hoitaa ilmansuojelun seuranta-, tutkimus- ja suunnittelu- sekä koulutus- ja valistustehtäviä osittain myös yhteistoiminnassa.

Asetuksella säädettävät valtion viranomaiset ja tutkimuslaitokset antavat lausuntoja edellä 3 ja 4 §:ssä mainituille viranomaisille sekä toimivat muullakin tavoin ilmansuojelun asiantuntijaviranomaisina tai -laitoksina siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.

Viranomaisten on tehtäviään suorittaessaan mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon ilmansuojelun näkökohdat ja siinä tarkoituksessa pidettävä tarpeellista yhteyttä lain 3 ja 4 §:ssä mainittuihin viranomaisiin.

Ympäristöministeriö voi erityisestä syystä yksittäistapauksessa määrätä, että ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus, vaikkei ilmoitusvelvollisuutta ole asetuksella säädetty.

Ilmoitus on tehtävä riittävän ajoissa ennen kuin ryhdytään toiminnan aloittamisen kannalta olennaisiin toimiin, kuitenkin viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Ympäristöministeriö voi erityisestä syystä myöntää luvan ilmoituksen tekemiseen mainittua ajankohtaa myöhemmin.

Edellä 12 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa ympäristöministeriön on varattava ilmoituksen tekemiseen riittävä aika siitä lukien, kun toiminnan harjoittaja sai tiedon ministeriön päätöksestä.

Edellä 3 ja 4 §:ssä mainitulla viranomaisella on oikeus tämän lain mukaisten tehtävien suorittamiseksi tehdä tarkastuksia ja niihin liittyviä tutkimuksia. Viranomainen voi käyttää tarkastukseen liittyvän tutkimuksen suorittamisessa apuna asiantuntijaviranomaista tai -laitosta.

Edellä 3 ja 4 §:ssä mainitulla viranomaisella on oikeus tarkkailla ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan vaikutuksia ja ilman laatua myös muualla kuin toiminnan harjoittajalle kuuluvalla alueella edellyttäen, ettei siitä aiheudu sanottavaa haittaa alueen omistajalle tai haltijalle. Tarkkailun aloittamisesta on ennakolta ilmoitettava alueen omistajalle tai haltijalle. Jos edellytysten olemassaolosta syntyy erimielisyyttä, asia voidaan saattaa lääninhallituksen ratkaistavaksi.

Lääninhallituksen 19 ja 21 §:n nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Ympäristöministeriön 12 §:n nojalla tekemästä päätöksestä ja lääninhallituksen 22 §:n 2 momentin nojalla tekemästä uhkasakon asettamista koskevasta päätöksestä ei saa erikseen valittaa.

Muutosta ympäristöministeriön ja lääninhallituksen muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Ympäristöministeriö pitää ilmansuojelun tietorekisteriä, johon merkitään ilmansuojelun suunnittelu-, valvonta- ja tutkimustehtävien kannalta tarpeellisia tietoja. Tarkemmat säännökset rekisteristä annetaan asetuksella.

Ilmansuojelun ja sitä koskevien tehtävien hoidon edistämistä varten ympäristöministeriön yhteydessä toimii ilmansuojelun neuvottelukunta. Tarkemmat säännökset neuvottelukunnan tehtävistä, asettamisesta ja järjestysmuodosta annetaan asetuksella.