Korkeakoulun opettajankoulutusyksikköön kuuluvassa valtion harjoittelukoulussa järjestetään opetusharjoittelua ja tutkimusta. Harjoittelukoulu antaa oppilailleen peruskoulun ja kunnan lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot.

Korkeakoulu voi oppilaitoksen ylläpitäjän suostumuksella järjestää opetusharjoittelua ja tutkimusta muussakin oppilaitoksessa kuin harjoittelukoulussa.

Harjoittelukoulun kasvatus- ja opetustavoitteista on voimassa, mitä peruskoulun ja kunnan lukion kasvatus- ja opetustavoitteista on säädetty.

Harjoittelukouluun kuuluvat peruskoulun ala- ja yläastetta sekä lukiota vastaavat kouluasteet, jäljempänä ala-aste ja yläaste sekä lukio. Ala- ja yläaste yhdessä muodostavat perusasteen. Erityisestä syystä koulu voidaan järjestää myös niin, että siihen kuuluu vain ala-aste tai perusaste taikka yläaste ja lukio.

Harjoittelukoulussa voidaan opetusministeriön luvalla ja valtioneuvoston määräämin perustein järjestää enintään yhden lukuvuoden kestävää esiopetusta lapsille, jotka eivät vielä ole oppivelvollisia. Tällöin voidaan, sen mukaan kuin valtioneuvosto määrää, poiketa tämän lain ja sen nojalla annettavan asetuksen säännöksistä.

Harjoittelukoulun yleinen johto ja valvonta kuuluvat korkeakoululle.

Korkeakoululle kuuluvat harjoittelukoulun hallintoasiat hoidetaan siten kuin asianomaisen korkeakoulun hallinnosta on asetuksella säädetty.

Harjoittelukoululla on johtokunta. Korkeakoulu valitsee johtokuntaan neljäksi vuodeksi kerrallaan vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä etupäässä oppilaiden huoltajien keskuudesta. Yksi näistä jäsenistä valitaan harjoittelukoulun sijaintikunnan kunnanhallituksen ehdottamista henkilöistä.

Lisäksi johtokuntaan kuuluu koulun jokaiselta kouluasteelta yksi opettajakunnan keskuudestaan samaksi ajaksi valitsema jäsen sekä yksi koulun muun henkilökunnan keskuudestaan samaksi ajaksi valitsema jäsen.

Koulussa, jossa on lukio, johtokuntaan kuuluu kaksi sen oppilaiden keskuudestaan lukuvuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä, joiden tulee olla viisitoista vuotta täyttäneitä. Koulussa, jossa on yläaste, johtokuntaan kuuluu yksi sen oppilaiden keskuudestaan lukuvuodeksi kerrallaan valitsema jäsen, jolla on johtokunnan kokouksissa puhevalta mutta ei äänioikeutta. Jos koulussa ei ole lukiota, johtokuntaan kuuluu kuitenkin kaksi yläasteen oppilaiden valitsemaa jäsentä.

Kullekin johtokunnan jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

Johtokunnan tehtävistä ja jäsenten valintatavasta säädetään asetuksella.

Harjoittelukoulun opettajakunnasta, oppilaskunnasta sekä rehtorista ja apulaisrehtorista on soveltuvin osin voimassa, mitä näistä on peruskoulun ja kunnan lukion osalta säädetty, jollei tässä laissa tai asetuksella toisin säädetä.

Harjoittelukoulun lukuvuodesta ja työpäivien lukumäärästä on voimassa, mitä niistä peruskoulun ja kunnan lukion osalta on säädetty, jollei opetusministeriö toisin määrää.

Harjoittelukoulun perusasteen opetus ja muu toiminta järjestetään peruskoulua sekä lukion opetus ja muu toiminta kunnan lukiota koskevien säännösten mukaisesti, jollei tässä laissa tai asetuksella toisin säädetä.

Harjoittelukoulussa saadaan peruskoulussa ja kunnan lukiossa noudatettaviksi säädettyjä perusopetusryhmään kuuluvien oppilaiden enimmäismääriä vähentää yhdellä neljäsosalla. Jos oppilasmääräksi ei tule kokonaislukua, suoritetaan tasoitus lähimpään kokonaislukuun ja, kahden kokonaisluvun ollessa yhtä lähellä, pienempään niistä.

Harjoittelukoulun ala-asteella saadaan käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiaineiden opettamiseen kutakin kouluasteen luokanopettajana toimivan lehtorin virkaa ja ylimääräistä tointa kohti 31,5 tuntia viikossa.

Harjoittelukoulun yläasteella saadaan käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiaineiden opettamiseen kutakin kouluasteen vuosiluokkaa kohti 45,5 tuntia viikossa sekä kutakin oppilasta kohti 1,6 tuntia viikossa.

Harjoittelukoulun lukiossa saadaan lukuvuoden työpäivien aikana käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiaineiden opettamiseen vuosiluokkaa kohti 39 tuntia viikossa sekä kutakin oppilasta kohti 1,1 tuntia viikossa.

Osa 10 §:ssä tarkoitetuista tunneista käytetään luokkamuotoiseen oppilaanohjaukseen, tukiopetukseen ja muuhun opetukseen ja osa voidaan siirtää käytettäväksi toisella kouluasteella, sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Tuntimääriä, joista on säädetty 10 §:ssä, saadaan korottaa opetusharjoittelun ja tutkimuksen järjestämisen, opetettavien kielten lukumäärän ja oppimäärän laajuuden, erityisopetuksen, 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun esiopetuksen tai muun erityisen syyn vuoksi, sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Harjoittelukoulun perusasteen oppimäärän suorittaminen tuottaa virkaan tai toimeen taikka oppilaitokseen pääsemiseen saman kelpoisuuden kuin peruskoulun oppimäärän suorittaminen ja lukion oppimäärän suorittaminen vastaavasti saman kelpoisuuden kuin kunnan lukion oppimäärän suorittaminen.

Harjoittelukoulun sijaintikunnan tulee osoittaa alue, josta harjoittelukouluun on otettavissa tarvittava määrä oppilaita suorittamaan oppivelvollisuuttaan. Erityisestä syystä valtioneuvosto voi ulottaa saman velvollisuuden myös naapurikuntaan. Ennen asian ratkaisemista kunnan on varattava korkeakoululle tilaisuus tulla kuulluksi. Jos kunta tekee päätöksen vastoin korkeakoulun mielipidettä, päätös on alistettava kouluhallitukselle.

Jollei kouluhallitus vahvista alistettua päätöstä, se palauttaa asian kunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Jollei kouluhallitus vahvista kunnan uutta päätöstä, se määrää tässä tarkoitetun alueen.

Harjoittelukoulun oppilaiden ottamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun ja kunnan lukion oppilaiden ottamisesta on säädetty. Päätöksen oppilaiden ottamisesta harjoittelukouluun tekee kuitenkin rehtori.

Harjoittelukoulun oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti, käyttäydyttävä asiallisesti, noudatettava koulun järjestyssääntöjä ja käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta.

Oppilaan, joka ei ole koulun muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi koulun johtokunta opettajakunnan esityksestä erottaa koulusta määräajaksi, vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, sekä lukion oppilaan myös lopullisesti. Erotetulle perusasteen oppilaalle on korkeakoulun yhteistyössä koulun sijaintikunnan kanssa hankittava peruskouluopetusta.

Opetus harjoittelukoulussa on oppilaalle maksuton.

Perusasteen oppilaille annetaan sama oppilashuolto kuin peruskoulun oppilaille. Niin ikään lukion oppilaille järjestetään samat opintososiaaliset edut kuin harjoittelukoulun sijaintikunnan lukion oppilaille.

Harjoittelukoulussa voi olla rehtorin virka ja harjoittelukoulun lehtorin virkoja. Harjoittelukoulussa voi tulo- ja menoarvion rajoissa olla myös ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä toimihenkilöitä, tuntiopettajia ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Jollei toisin ole säädetty, määrätty tai sovittu, on harjoittelukoulun palveluksessa olevan henkilön palvelussuhteen ehdoista soveltuvin osin voimassa, mitä valtion muussa vastaavassa palvelussuhteessa olevan henkilön palvelussuhteen ehdoista on säädetty, määrätty tai sovittu.

Harjoittelukoulun rehtorin tai lehtorin viran, toimen tai ylimääräisen toimen haltijan oikeudesta ja velvollisuudesta virkavapaana ja virkaan kuuluvin palkkaeduin suorittaa jatko-opiskelua on säädetty opettajankoulutuslaissa.

Jos harjoittelukoulun palveluksessa olevan henkilön tehtävänä on valvoa oppilaiden ruokailua osallistumalla itse ruokailuun, on ateria hänelle maksuton.

Kunta, jossa oppilaalla on väestökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka kunkin lukukauden alussa, on velvollinen suorittamaan harjoittelukoulua käyvästä oppilaasta valtiolle korvauksen. Korvauksen tulee vastata kunnan osuutta keskimääräisistä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuista käyttökustannuksista peruskoulun oppilasta kohti ja 5 §:n 2 momentissa tarkoitetuista käyttökustannuksista lukion oppilasta kohti asianomaisessa kunnassa. Lukukauden osuudeksi kalenterivuoden menoista katsotaan puolet sanotuista menoista.

Jos oppilaan kotikunta ei ylläpidä lukiota, lasketaan kunnan korvaus valtiolle harjoittelukoulun sijaintikunnan ylläpitämän lukion 1 momentissa tarkoitetuista käyttökustannuksista.

Harjoittelukoulun sijaintikunta on velvollinen suorittamaan valtiolle harjoittelukoulun perusastetta varten tarvittavan rakennuksen perustamiskustannuksista sen osan, jota peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan kulloinkin annettava valtionosuus ja kuoletuslaina eivät kattaisi, jos kysymys olisi kunnan omasta peruskoulurakennuksesta.

Perustamiskustannuksina otetaan huomioon 1 momentissa mainitun lain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetut kustannukset, lukuun ottamatta huonetilojen ensikertaisesta kalustamisesta sekä opetusvälinein ja muulla irtaimistolla varustamisesta aiheutuvia kustannuksia. Milloin rakennuksen rakentamiskustannukset tai niitä vastaavat kustannukset ylittävät peruskoulurakennukselle valtioneuvoston vuosittain vahvistamien perusteiden mukaan määrättävän normaalihinnan, kunnan osuus lasketaan tästä normaalihinnasta.

Jos valtio pysyvästi luopuu käyttämästä 1 momentissa tarkoitettua rakennusta harjoittelukoulun tarpeisiin, kunta on oikeutettu saamaan takaisin suorittamaansa osuutta vastaavan suhteellisen osan rakennuksen arvosta. Mitä edellä on säädetty, ei kuitenkaan koske niitä rakennuksia, joita harjoittelukoulukäytön lakattua käytetään 1 momentissa mainitun lain 18 §:n mukaisiin käyttötarkoituksiin verrattavaan tarkoitukseen.

Kouluhallitus seuraa harjoittelukoulun kasvatusta ja opetusta siten kuin siitä asetuksella säädetään.

Harjoittelukoulu on velvollinen antamaan lääninhallitukselle, kunnan koululautakunnalle ja koulutoimen johtajalle näiden pyytämät tiedot koulun toiminnasta sekä käsittelemään näiden tekemät koulua koskevat ehdotukset.

Valtion tai kunnan palveluksessa olevat sekä harjoittelukoulun hallintoelinten jäsenet eivät saa sivulliselle ilmaista, mitä he tämän lain mukaisten tehtäviensä perusteella ovat saaneet tietää, jos asia on sen luonteen vuoksi salassa pidettävä.

Harjoittelukoulun johtokunnan päätökseen, jolla oppilas on erotettu, saa hakea valittamalla muutosta kouluhallitukselta.

Tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella tehtyyn harjoittelukoulun johtokunnan muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen sekä harjoittelukoulun virkamiehen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta asianomaisen korkeakoulun opettajankoulutusyksiköltä. Valitusaika on neljätoista päivää.

Jos oppilaan huoltaja saa hakea muutosta harjoittelukoulun johtokunnan päätökseen tai muun viranomaisen oppilasta koskevaan päätökseen, on myös yläasteen ja lukion oppilaalla oikeus hakea muutosta.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985. Lain 15, 18 ja 19 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.

Tämän lain 15 §:ssä tarkoitetut harjoittelukoulun lukion oppilaiden opintososiaaliset edut järjestetään ja annetaan alueellisesti samanaikaisesti kuin ne valtionosuuteen oikeuttavina järjestetään ja annetaan koulun sijaintikunnan lukion oppilaille. Lain 18 §:ää sovelletaan sen voimaantulon jälkeen syntyneisiin kustannuksiin.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Jos harjoittelukoulun yläasteella opetetaan koulujärjestelmän perusteista annetun lain (467/68) 5 §:n 3 momentin mukaisesti erilaajuisia oppimääriä, on niitä opetettava edelleen lukuvuonna 1985-86 kahdeksannella ja yhdeksännellä vuosiluokalla ja lukuvuonna 1986-87 yhdeksännellä vuosiluokalla. Jos oppilas on aloittanut opiskelunsa sellaisen edellä tarkoitetun oppimäärän mukaan, jota vastaavaa oppimäärää ei peruskoululain (476/83) mukaan opeteta, on hänen opetuksensa järjestettävä hänen aloittamansa oppimäärän mukaisena. Kouluhallitus päättää tarvittaessa siitä, mitä oppimääriä pidetään tämän pykälän tarkoittamina vastaavina oppimäärinä.

Opetettaessa 1 momentin mukaisesti erilaajuisia oppimääriä muodostetaan opetusryhmä kyseessä olevilla vuosiluokilla noudattaen koulujärjestelmän perusteista annettua lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.