Virallisen syytteen alaisesta rikkomuksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta, voidaan sen mukaan kuin lailla erikseen säädetään, säätää seuraamukseksi markkamäärältään kiinteä rikesakko.

Rikesakosta seuraamuksena Ahvenanmaan itsehallintolain (670/51) nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomisesta säädetään erikseen.

Rikesakon suuruus säädetään asetuksella. Rikesakko saa olla enintään neljäsataa markkaa.

Rikesakkoa ei saa määrätä, jos samasta rikkomuksesta esitetään rangaistusmääräyslain (148/70) mukainen rangaistusvaatimus tai se ilmoitetaan viralliselle syyttäjälle syytteen nostamista varten.

Rikesakkoa ei saa määrätä, milloin rikkoja on osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä eikä myöskään, kun yleinen etu muuten vaatii rikkomuksen käsittelemistä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Rikesakko voidaan määrätä myös asiassa, jonka käsittelyssä tuomioistuimessa asianomistajalle on varattava tilaisuus käyttää puhevaltaa, jos on ilmeistä, ettei rikkomuksen johdosta esitetä vahingonkorvausvaatimusta.

Rikesakkoasiassa ei sovelleta nuorta henkilöä, nuorta rikoksentekijää, ehdollista rangaistusta eikä rangaistuksen mittaamista koskevia säännöksiä. Siinä ei myöskään voida määrätä ehdonalaista vapautta menetetyksi eikä muuntaa sakkorangaistusta vankeudeksi.

Rikesakkoasiassa ei myöskään sovelleta, mitä yleisen asiamiehen kuulemisesta, eräiden virkamiesten haastamisesta taikka syytteen tekemisen tai rangaistukseen tuomitsemisen johdosta viranomaisille eräissä tapauksissa tehtävästä ilmoituksesta on säädetty. Evankelisluterilaisen kirkon papin saamaan rikesakkomääräykseen ja pappia koskevaan rikesakkoasiaan sovelletaan kuitenkin, mitä tuomiokapitulille tehtävistä ilmoituksista on erikseen säädetty. Rikesakkoa koskevien asiakirjojen säilyttämisestä säädetään erikseen.

Poliisimiehen oikeudesta antaa rikkomukseen syyllistyneelle huomautus tai jättää ilmoitus siitä tekemättä sekä virallisen syyttäjän oikeudesta jättää syyte ajamatta on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty.

Rikesakon määrää poliisimies tai muu laissa säädettyä valvontaa suorittava virkamies.

Rikesakko määrätään antamalla rikkojalle rikesakkomääräys. Määräyksen tulee sisältää rikkojaa koskevat henkilötiedot, rikkomuksen tekoaika ja -paikka, rikkomuksen laatu, rikesakon määrä sekä määräyksen perusteena olevat lainkohdat. Rikesakkomääräys on sen antajan allekirjoitettava.

Ennen rikesakkomääräyksen antamista on rikkomuksesta epäiltyä kuultava.

Rikesakkomääräykseen tulee sisältyä ohjeet siitä, miten asianomaisen tulee menetellä, jos hän tahtoo saattaa rikkomuksen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Määräykseen on liitettävä tilillepanokortti rikesakon maksamista varten.

Rikesakkoasian esitutkinnassa selvitetään ainoastaan ne seikat, jotka ovat välttämättömiä rikesakon määräämistä varten.

Jos rikkomuksesta epäilty kiistää rikkomuksen, suoritetaan esitutkinta rikesakkomääräyksen antajan harkitsemassa laajuudessa.

Rikesakkomääräys annetaan rikkojalle tiedoksi heti tai jollei se ole mahdollista, siinä järjestyksessä kuin haasteen tiedoksiantamisesta rikosasiassa on säädetty.

Rikesakko on maksettava kahden viikon kuluessa rikesakkomääräyksen tiedoksisaamisesta.

Rikesakko raukeaa, jollei sitä koskevaa määräystä ole annettu tiedoksi kolmen kuukauden kuluessa rikkomuksen tekopäivästä.

Rikesakon rauettua samasta rikkomuksesta ei saa esittää rangaistusvaatimusta eikä nostaa syytettä.

Poliisipiirin päällikkö valvoo rikesakkomääräysten antamista. Hänen tulee poistaa rikesakkomääräys ja ilmoittaa asia viralliselle syyttäjälle, jos rikesakko on määrätty rikkomuksesta, josta rikesakko ei ole riittävä seuraamus.

Poliisipiirin päällikön tulee niin ikään poistaa rikesakkomääräys, jos siinä tarkoitettu teko ei ole tässä laissa tarkoitettu rikkomus tai rikesakkomääräys on muuten perusteeton.

Muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa poliisipiirin päällikön tulee toimittaa rikesakkomääräykset täytäntöönpantaviksi.

Rikesakkomääräyksen saaneella henkilöllä on oikeus saattaa asia yleisen alioikeuden käsiteltäväksi. Sitä varten hänen tulee ilmoittaa asia viikon kuluessa rikesakkomääräyksen tiedoksisaamisesta sen paikkakunnan alioikeuden kansliaan, jossa rikkomus on tehty. Ilmoituksen tekijän on annettava kansliaan rikesakkomääräys ja ilmoitettava postiosoitteensa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus saadaan lähettää maksettuna postilähetyksenä tai lähetin välityksellä.

Kun asia on 12 §:ssä säädetyllä tavalla ilmoitettu alioikeuden käsiteltäväksi, on ilmoituksen tekijälle viivytyksettä annettava tieto käsittelyn ajasta ja paikasta sekä hänen poissaolonsa seurauksista. Jos ilmoitus on tehty postitse tai lähetin välityksellä, edellä mainitut tiedot on viivytyksettä lähetettävä ilmoitettuun postiosoitteeseen.

Tuomioistuimen on ilmoitettava asiasta viralliselle syyttäjälle.

Rikesakkoasia käsitellään siinä yleisessä alioikeudessa, jonka tuomiopiirissä rikkomus on tehty. Käsittelyssä noudatetaan rikosasiain oikeudenkäynnistä voimassa olevia säännöksiä, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Rikesakkoasian käsittelee yksi alioikeuden lakimiestuomari (rikesakkotuomari).

Alioikeuden istunto voidaan pitää muuna aikana ja muussa paikassa kuin yleisen alioikeuden istuntoa varten on säädetty.

Virallisen syyttäjän tulee olla läsnä rikesakkoasioita käsiteltäessä. Näitä asioita varten voidaan määrätä apulaissyyttäjä siinä järjestyksessä kuin rangaistusmääräyslaissa on säädetty.

Jos syyttäjä katsoo, että rikesakkomääräyksen perusteena olevasta teosta on tuomittava muu seuraamus kuin rikesakko, hänen tulee ryhtyä toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi.

Syyttäjän on 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ilmoitettava päätöksestään nostaa syyte rikesakkotuomarille ja rikesakkomääräyksen saaneelle. Rikesakkotuomarin on peruutettava 13 §:ssä tarkoitettu käsittely ja ilmoitettava peruutuksesta rikesakkomääräyksen saaneelle.

Jos rikesakkomääräys on katsottava aiheelliseksi, rikkomuksesta epäilty on tuomittava alioikeuden käsiteltäväksi saatetun rikesakkomääräyksen mukaiseen rikesakkoon.

Rikkomuksesta epäilty voidaan tuomita rikesakkomääräystä markkamäärältään pienempään rikesakkoon, jos rikesakkotuomari katsoo rikkomuksen sitä edellyttävän.

Rikesakkotuomari voi jättää rikkojan rangaistukseen tuomitsematta samoin edellytyksin kuin rikoslain 3 luvun 5 §:ssä on säädetty.

Rikesakkomääräys on poistettava, jos sen perusteena oleva teko ei ole tässä laissa tarkoitettu rikkomus tai määräys on muuten perusteeton.

Edellä 14 §:ssä tarkoitettu rikesakkoasia saadaan käsitellä ja ratkaista rikkomuksesta epäillyn poissaolosta huolimatta.

Alioikeuden rikesakkoasiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin.

Rikesakkomääräyksen täytäntöönpanosta on voimassa, mitä lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta ja sakkojen perimisestä on säädetty. Rikesakkoa ei kuitenkaan saa muuntaa vankeudeksi.

Jos rikesakko on maksettu, vaikka rikesakkomääräys on poistettu tai rikesakon määrää on alennettu, on viranomaisen palautettava perusteettomasti tai liikaa maksettu rikesakko asianomaiselle.

Jos samalla teolla on tehty useita rikkomuksia, joista kaikista voi seuraamuksena olla rikesakko, määrätään rikesakko siitä rikkomuksesta, josta on säädetty ankarin rikesakko.

Rikesakkoa ei saa yhdistää eikä yhteenlaskea vankeus- tai sakkorangaistukseen.

Rikesakon täytäntöönpanon vanhentumisesta on voimassa, mitä tuomitun sakon täytäntöönpanon vanhentumisesta on säädetty.

Mitä tässä laissa on säädetty poliisimiehestä tai poliisipiirin päälliköstä, sovelletaan vastaavasti muuhun laissa säädettyä valvontaa suorittavaan virkamieheen ja tämän esimieheen.

Poliisipiirin päällikölle tässä laissa kuuluvia tehtäviä voidaan poliisipiirin ohjesäännön määräyksellä siirtää muulle poliisipiirin päällystöön kuuluvalle virkamiehelle.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.