Lukio on keskiasteen oppilaitos, joka jatkaa peruskoulun kasvatustehtävää. Lukio antaa yleissivistävän opetuksen, joka on tarpeen korkeakouluopintojen ja muiden lukiopohjaiseen ammatillisesti eriytyvään koulutukseen kuuluvien opintojen aloittamiseksi.

Lukiolla tarkoitetaan jäljempänä tässä laissa kunnan lukiota, jollei 7 luvusta muuta johdu.

Lukion tulee pyrkiä kasvattamaan oppilaansa tasapainoiseksi, hyväkuintoiseksi, vastuuntuntoiseksi, itsenäiseksi, luovaksi, yhteistyökykyiseksi ja rauhantahtoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi.

Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää siten, että se antaa oppilaalle persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen, yhteiskunnan ja työelämän, ammatinvalinnan ja jatko-opintojen, elinympäristön ja luonnon suojelemisen, kansallisen kulttuurin ja kansallisten arvojen sekä kansainvälisen yhteistyön ja rauhan edistämisen kannalta tarpeellisia valmiuksia sekä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Tehtäväänsä hoitaessaan lukion on pyrittävä läheiseen yhteisymmärrykseen ja yhteistyöhön kodin kanssa tukemalla kotia sen kasvatustehtävässä.

Lukio rakentuu peruskoulun oppimäärälle ja on kolmivuotinen.

Lukioon voi kuulua iltalinja, josta säädetään iltalukiolaissa (478/83) tässä laissa säädetyin poikkeuksin.

Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle luvan lukion perustamiseen.

Lukion perustamisen edellytyksenä on, että lukio on koulutustarpeen vaatima.

Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle luvan lukion iltalinjan perustamista tarkoittavaan lukion toimintamuodon muuttamiseen edellyttäen, että iltalinja on sivistystarpeen vaatima. Opetusministeriö voi myöntää luvan lukion toimintamuodon muuhun muuttamiseen.

Lukiossa on johtokunta, johon kuuluu yhdeksän jäsentä. Jäsenistä yksi on valittava lukion opettajista, yksi muusta henkilökunnasta ja kaksi oppilaista.

Jos lukioon kuuluu iltalinja, on johtokunnassa yksitoista jäsentä. Jäsenistä on yksi valittava lukion opettajista, yksi lukion iltalinjan opettajista, yksi muusta henkilökunnasta, kaksi lukion oppilaista ja yksi lukion iltalinjan oppilaista.

Oikeudesta olla läsnä johtokunnan kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa säädetään asetuksella ja määrätään johtosäännössä. Johtokunnan sihteerinä toimii lukion rehtori.

Toimintaansa aloittavan tai päättävän lukion johtokuntaan voidaan, sen estämättä mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, valita vain viisi jäsentä.

Johtokunnan muut kuin opettajista, muusta henkilökunnasta ja oppilaista valittavat jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja nimetään näistä jäsenistä siten kuin kunnallislaissa (953/76) on säädetty johtokunnasta. Vähintään kolme edellä tarkoitetuista jäsenistä sekä heidän varajäsenensä on kuitenkin valittava oppilaiden huoltajien keskuudesta. Koululautakunta voi kutsua oppilaiden huoltajat kokoukseen varatakseen heille tilaisuuden ilmaista mielipiteensä johtokuntaan valittavista tässä momentissa tarkoitetuista jäsenistä ja heidän varajäsenistään, sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja johtosäännössä tarkemmin määrätään. Yksi tai useampi tässä momentissa tarkoitettu jäsen henkilökohtaisine varajäsenineen voidaan valita muusta kuin lukion ylläpitäjäkunnasta, jolloin valinnasta ja vaalikelpoisuudesta on voimassa, mitä kunnallislain 104 §:n 1 momentissa on säädetty.

Opettajista valittava jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan opettajakunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä, muusta henkilökunnasta valittava jäsen ja hänen varajäsenensä tämän henkilökunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä ja oppilaista valittavat jäsenet ja heidän varajäsenensä oppilaskunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä. Kunkin edellä tarkoitetun ehdotuksen perusteella erikseen toimitetaan jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä vaali noudattaen samaa menettelyä kuin johtokunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa nimettäessä. Oppilaskunnan keskuudestaan ehdottamien joukosta valittavat jäsenet ja heidän varajäsenensä valitaan lukuvuodeksi kerrallaan. Johtokunnan jäseneksi valittavan oppilaan tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Tässä momentissa tarkoitetuksi jäseneksi ja varajäseneksi voi lukion ylläpitäjäkunnan kunnanvaltuusto valita myös muussa kunnassa asuvia.

Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu jäsen tai varajäsen ei enää ole lukion palveluksessa taikka oppilaista valittu jäsen tai varajäsen lukion oppilaana, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen tai varajäsen. Milloin opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu jäsen tai varajäsen on määräajaksi erotettu tai pidätetty virantoimituksesta tai tehtävän hoidosta taikka oppilaista valittu jäsen tai varajäsen määräajaksi erotettu koulusta tai pidätetty koulunkäynnistä, on hän tänä aikana estynyt toimimasta johtokunnan jäsenenä.

Lukion johtokunnan toimivaltaan kuuluu lukion toiminnan edistämistä ja valvontaa, hallintoa, lukion kasvatuksen ja opetuksen kehittämistä, lukion sisäistä, lukion ja kodin sekä lukion ja ympäröivän muun yhteiskunnan välistä yhteistyötä sekä lukion työrauhan ylläpitämistä koskevia tehtäviä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.

Osa koululautakunnan tehtävistä voidaan johtosäännöllä siirtää johtokunnalle sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Lukion opettajakunnan muodostavat rehtori, opettajat ja tuntiopettajat.

Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää koulutyötä sekä osallistua työrauhan ylläpitämiseen sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.

Lukiossa on oppilaskunta. Oppilaskuntaan kuuluvat lukion oppilaat.

Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyötä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.

Lukion ja sen iltalinjan muita kuin opetustehtäviä suorittavaan henkilökuntaan kuuluvat kokoontuvat tekemään 6 §:ssä tarkoitetun ehdotuksen sekä suorittamaan muutkin heille säädetyt yhteiset tehtävät siten kuin asetuksella säädetään.

Koululautakunta päättää tarvittaessa, minkä lukion kokoukseen 1 momentissa tarkoitettu henkilö osallistuu. Henkilö voi osallistua vain yhden lukion kokouksiin.

Lukiossa on rehtori.

Milloin lukio ja peruskoulun yläaste toimivat samassa rakennuksessa tai rakennusryhmässä, voidaan johtosäännössä määrätä, että peruskoulun yläasteen johtaja hoitaa myös lukion rehtorin tehtävät. Kouluhallituksen luvalla voidaan vastaavasti johtosäännössä määrätä, että peruskoulun johtaja hoitaa sekä lukion rehtorin että peruskoulun ylä- ja ala-asteen johtajan tehtävät.

Rehtorin tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa lukion opetus- ja kasvatustyötä sekä suorittaa hänelle määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetustehtävät. Tarkempia säännöksiä ja määräyksiä rehtorin tehtävistä annetaan asetuksella ja tarvittaessa johtosäännössä.

Lukiossa on apulaisrehtori sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Apulaisrehtorin valitsee koululautakunta lukion opettajien keskuudesta opettajakuntaan kuuluvia ja johtokuntaa kuultuaan. Apulaisrehtori valitaan toistaiseksi, ja hänen määräyksensä voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.

Rehtorin tehtävien jakamisesta rehtorin ja apulaisrehtorin kesken päättää koululautakunta, jollei asetuksella toisin säädetä.

Lukiossa voi olla vararehtori.

Vararehtorin valitsemisesta ja määräyksen peruuttamisesta on voimassa, mitä apulaisrehtorin osalta on 12 §:n 2 momentissa säädetty.

Lukion lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.

Lukion lukuvuodessa on, lukion ylintä vuosiluokkaa lukuun ottamatta, 190 työpäivää. Työpäivien lukumäärästä voidaan erityisestä syystä poiketa sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Lukion ylimmän vuosiluokan lukuvuoden työpäivistä määrää kouluhallitus.

Oppilaiden työmäärä saa olla enintään sellainen, että heille koulunkäyntiin, koulumatkoihin ja kotitehtäviin käytettävä aika huomioon ottaen jää riittävästi aikaa lepoon, virkistykseen ja harrastuksiin.

Lukion opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisten oppilaiden opetuskielenä voi olla saame.

Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opetuksessa saadaan käyttää tätä kieltä opetuskielenä. Muiden aineiden opetuksessa saadaan tilapäisesti käyttää opetuskielenä muuta kuin lukion opetuskieltä kouluhallituksen ohjeiden mukaan.

Lukion opetussuunnitelmaan tulee sisältyä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, uskontoa, filosofiaa, psykologiaa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, terveystietoa, musiikkia ja kuvaamataitoa. Lisäksi opetussuunnitelmaan tulee sisältyä oppilaanohjausta.

Opetussuunnitelmaan voi kuulua sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, muitakin lukion tehtävään kuuluvia aineita. Opetussuunnitelmaan kuuluu myös useassa aineessa opetettavia aihekokonaisuuksia. Lukiossa voi olla oppilaskerhoja. Lukion opetusta voidaan antaa myös koulun ulkopuolella.

Osa opetuksesta voidaan järjestää ainevalintaan, erilaisiin oppimääriin sekä vapaaehtoisuuteen perustuvaksi.

Lukiossa annetaan uskonnon opetusta sen uskontokunnan tunnustuksen mukaan, johon oppilaiden enemmistö kuuluu.

Milloin lukion yleisestä uskonnon opetuksesta on uskonnonvapauslain (267/22) mukaisesti vapautettu vähintään kolme evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolme ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvaa oppilasta, on heille järjestettävä oman tunnustuksensa mukaista opetusta. Lääninhallitus voi myöntää oppilasluvusta poikkeuksen.

Milloin lukion yleisestä uskonnon opetuksesta on uskonnonvapauslain mukaisesti vapautettu vähintään kolme samaan uskontokuntaan kuuluvaa oppilasta, jotka eivät saa 2 momentin mukaista opetusta, on heille järjestettävä oman tunnustuksensa mukaista uskonnon opetusta, mikäli he sitä vaativat. Lääninhallitus voi myöntää oppilasluvusta poikkeuksen.

Lukion yleisestä uskonnon opetuksesta uskonnonvapauslain mukaisesti vapautetuille vähintään kolmelle uskontokuntiin kuulumattomalle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustietoa. Lääninhallitus voi myöntää oppilasluvusta poikkeuksen.

Valtioneuvosto päättää kouluhallitusta kuultuaan oppiaineiden tuntijaosta yleisperusteluineen sekä opettamiseen käytettävästä tuntimäärästä sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Kouluhallitus antaa kunnan opetussuunnitelman laadintaa ja oppiaineiden opetusta koskevat yleiset ohjeet sekä päättää valtakunnallisista oppimääristä.

Kunta laatii lukiota varten opetussuunnitelman sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Opetussuunnitelma laaditaan erikseen suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä lukioita varten. Opetus suunnitelma on sen vuotuisena osana olevaa työsuunnitelmaa lukuun ottamatta alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Lukion opetusryhmien muodostamisesta säädetään asetuksella. Jollei asetuksella ole toisin säädetty, opetusryhmien muodostamisen perusteista päättää tarvittaessa valtioneuvosto.

Lukiossa on sen mukaan kuin asetuksella säädetään toimeenpantava vuosittain ylioppilastutkinto, jonka tarkoituksena on saada selville, ovatko oppilaat saavuttaneet riittävän kypsyyden ja lukion oppimäärien edellyttämät tiedot.

Muiden kuin lukion oppilaiden oikeudesta osallistua ylioppilastutkintoon säädetään asetuksella.

Lukion oppilaaksi ottamisen perusteista säädetään asetuksella.

Lukioiden ja muiden peruskoulun oppimäärälle perustuvien oppilaitosten yhteisestä oppilasvalinnasta säädetään asetuksella.

Lukio on velvollinen ottamaan yksityisoppilaita kouluhallituksen ohjeiden mukaan.

Jos lääninhallitus havaitsee, että oppilaan tai yksityisoppilaan lukioon ottamista koskeva päätös on virheellinen, se voi määrätä, että oppilas tai yksityisoppilas on otettava lukioon.

Lukion oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti, käyttäydyttävä asiallisesti, noudatettava lukion järjestyssääntöjä ja käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta.

Oppilaan, joka ei ole lukion muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi johtokunta erottaa lukiosta määräajaksi, enintään kolmeksi kuukaudeksi, tai koululautakunta lopullisesti.

Lukion oppilaiden lukukausimaksusta päättää lukion ylläpitäjäkunnan kunnanvaltuusto.

Jos oppilas käy lukiota muussa kuin siinä kunnassa, jossa hänellä oli väestökirjalain (141/ 69) mukainen kotipaikka lukukauden alussa, on oppilaan kotikunta velvollinen suorittamaan lukion ylläpitäjäkunnalle lukiossa olevasta oppilaasta aiheutuvan osuuden lukion valtionosuuteen oikeuttavista käyttökustannuksista, joista on vähennetty peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista annetun lain (1112/78) mukaan määräytyvät valtionosuudet ja -avustukset sekä oppilailta perittävät vähintään valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan määräytyvät lukukausimaksut ja lukion saamat muut tulot.

Lukukausimaksujen alennusten ja vapautusten perusteet määrää opetusministeriö.

Lukiossa voi olla rehtorin virka ja opettajan virkoja. Opettajan virkoja ovat vanhemman lehtorin, nuoremman lehtorin, aineenopettajan ja opinto-ohjaajan virat.

Viranhaltijalla tarkoitetaan tässä laissa 1 momentissa mainitun viran vakinaista haltijaa ja viran väliaikaista hoitajaa. Viran väliaikaisella hoitajalla tarkoitetaan vastaavasti avoimen viran hoitajaa ja viransijaista.

Lukiossa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia.

Saman kunnan kahdella tai useammalla lukiolla voi olla yhteisiä virkoja.

Milloin se on tarkoituksenmukaista, lukion opettajanvirat voidaan perustaa kunnan koululaitoksen viroiksi.

Lukioon voidaan opetusministeriön ohjeiden mukaan perustaa sellainen opettajanvirka, jonka haltija on velvollinen opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan saman kunnan peruskoulussa.

Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii, voidaan lukioon opetusministeriön ohjeiden mukaan perustaa sellainen opettajanvirka, jonka haltija on velvollinen opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan muun tai muiden sopijakuntien yhdessä tai useammassa lukiossa tai peruskoulussa.

Lukion virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden uudelleen järjestämisestä päättää kunnanvaltuusto. Se voi myös enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan määrätä, ettei virkaa ole vakinaisesti täytettävä, jos on todennäköistä, ettei virkaa tarvita pysyvästi.

Opettajanvirkoja tulee olla niin monta kuin opetus tuntien määrä pysyvästi edellyttää. Tuntiopettajan hoidettavaksi saadaan antaa ne tunnit, joita varten ei ole tarkoituksenmukaista perustaa opettajanvirkaa.

Lukion virka voidaan lakkauttaa, jos sen mukaan kuin asetuksella säädetään viranhaltijan palkkaukseen ei myönnetä valtionosuutta tai virka katsotaan tarpeettomaksi. Jos lukio lakkautetaan, lakkaavat samalla sen virat, jollei niitä siirretä toisen lukion viroiksi.

Lukion vakinaiselle viranhaltijalle, jonka virka lakkautetaan, myöntää kunnanhallitus eron hakemuksetta, jollei se siirrä häntä eroa myöntämättä hänen suostumuksellaan saman kunnan lukion, iltalukion tai peruskoulun virkaan.

Viranhaltija, jolle on 1 momentin mukaisesti myönnetty hakemuksetta ero, voidaan hänen suostumuksellaan myöhemmin siirtää saman tai muun kunnan lukion, iltalukion tai peruskoulun virkaan. Siirtämisestä saman kunnan koulun virkaan päättää kunnanhallitus ja muun kunnan koulun virkaan kouluhallitus.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut siirrot saadaan tehdä virkaa haettavaksi julistamatta.

Lukion virkaan voidaan vakinaiseksi nimittää vain Suomen kansalainen. Lukion vieraan kielen opettajanvirkaan voidaan kuitenkin vakinaiseksi nimittää muukin kuin Suomen kansalainen.

Lukion viranhaltijan ja tuntiopettajan kelpoisuusehdoista säädetään asetuksella. Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää niistä erivapauden.

Avoin virka on, jollei laillista estettä ole tai jollei virkaa katsota tarpeettomaksi, julistettava haettavaksi täyttämistä varten. Koululautakunnan on hakuajan päätyttyä valittava virkaan säädetyt kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista taitavin ja soveliain. Lautakunta voi lisäksi valita kutakin avointa virkaa kohti enintään kaksi varasijalle. Virka voidaan kuitenkin, jos katsotaan koulun edun sitä vaativan, julistaa uudelleen haettavaksi. Ennen rehtorin viran täyttämistä koululautakunnan on kuultava koulun johtokuntaa sekä opettajakuntaan kuuluvia.

Koululautakunnan on annettava päätöksensä tiedoksi hakijoille tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain (232/66) 7 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti ilmoitustaululla. Milloin joku hakijoista 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä kirjallisesti vaatii, on koululautakunnan alistettava päätöksensä lääninhallituksen vahvistettavaksi. Jollei lääninhallitus katso voivansa vahvistaa vaalia, on sen palautettava asia koululautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Uusi tai uudistettu vaalipäätös on vastaavasti alistettava lääninhallitukselle. Lääninhallituksen on vahvistettava uusi tai uudistettu päätös, jollei vaalissa ole sivuutettu ilmeisesti taitavinta ja soveliainta hakijaa tai menetelty muutoin virheellisesti. Jos lääninhallitus vieläkin jättää vaalin vahvistamatta, sen on alistettava asia kouluhallituksen ratkaistavaksi. Milloin siihen on painavia syitä, kouluhallitus voi määrätä, kuka hakijoista on otettava virkaan.

Avoimen viran hoitajan ottamisessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä viran vakinaisesta täyttämisestä edellä tässä pykälässä on säädetty. Jos avoimeen virkaan ei ennen elokuun 1 päivää ole valittu hakijaa, voi lääninhallitus kuitenkin määrätä avoimen viran hoitajan alkaneeksi lukuvuodeksi.

Koululautakunta ottaa viransijaisen ja tuntiopettajan. Viransijainen ja tuntiopettaja voidaan ottaa virkaan tai tehtävään sitä haettavaksi julistamatta.

Viranhaltijan ja tuntiopettajan on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja huolellisesti seurattava alansa kehitvstä ja käyttäydyttävä asemansa edellyttämällä tavalla.

Viranhaltijan ja tuntiopettajan tehtävistä säädetään asetuksella.

Viranhaltijan ja tuntiopettajan palkkauksen maksamisesta päättää kunnanhallitus, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.

Opetusministeriö voi erityisestä syystä oikeuttaa viranhaltijan lukemaan ikälisää varten hyväkseen muunkin kuin virkaehtosopimuksessa sovitun palvelusajan, kuitenkin enintään kahdeksan vuotta.

Aiheettomasti maksettu palkkaus tai muu virkasuhteesta johtuva taloudellinen etuus saadaan periä takaisin siten, että se vähennetään seuraavan tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä viranhaltijan tai tuntiopettajan palkasta, jos viranhaltija tai tuntiopettaja on edelleen saman lukion tai saman kunnan palveluksessa.

Kulloinkin suoritettavasta palkkauksesta ei saa 1 momentin nojalla periä enempää kuin mitä palkasta lain mukaan saadaan ulosmitata.

Takaisinperintää aloitettaessa on sen peruste ja takaisin perittävä määrä ilmoitettava viranhaltijalle tai tuntiopettajalle.

Aiheettomasti maksetun palkkauksen tai muun virkasuhteesta johtuvan etuuden takaisinperintä on aloitettava edellä tässä pykälässä säädetyllä tavalla tai pantava vireille muussa järjestyksessä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton palkkaus tai muu taloudellinen etuus on maksettu. Jollei näin menetellä, on oikeus takaisinperintään menetetty.

Viranhaltijan virkavapauden myöntää koululautakunta.

Viranhaltijan, joka sairauden vuoksi ei kykene virkaansa hoitamaan, on pyydettävä virkavapautta. Jollei hän sitä tee, koululautakunnan on vapautettava hänet virantoimituksesta sairauden ajaksi. Päätös on heti ilmoitettava lääninhallitukselle. Päätös voidaan panna heti täytäntöön, jollei lääninhallitus sitä kiellä.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, on soveltuvin osin voimassa myös tuntiopettajasta.

Milloin viranhaltija tai tuntiopettaja on syyllistynyt laiminlyöntiin tai rikkomukseen virassaan tai tehtävässään taikka käyttäytynyt sopimattomasti, voidaan häntä rangaista kurinpidollisesti varoituksella taikka erottamalla hänet virantoimituksesta tai tehtävän hoitamisesta enintään kolmen kuukauden ajaksi, jolta ajalta erotettu menettää palkkauksensa ja palkkionsa.

Milloin vakinainen viranhaltija on toiminnallaan tai käyttäytymisellään virassa tai sen ulkopuolella taikka virkatehtäviensä laiminlyömisellä osoittanut, ettei hän ansaitse sitä luottamusta ja kunnioitusta, jota hänen asemansa edellyttää, hänet voidaan kurinpitotoimin panna viralta.

Lääninhallituksen määräämä viran haltija toimittaa kurinpitoasiassa tutkimuksen ja esittää tutkimuksen tuloksen ja mahdollisen rangaistusvaatimuksen koululautakunnalle, joka asianomaista kuultuaan ratkaisee asian.

Jollei rangaistusvaatimusta ole esitetty neljän kuukauden kuluessa siitä, kun se seikka, joka olisi saattanut antaa aihetta kurinpitomenettelyyn, tuli lääninhallituksen tietoon, katsotaan asia rauenneeksi.

Sinä aikana kun viranhaltijaa tai tuntiopettajaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut viranhaltijan tai tuntiopettajan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen seikan nojalla, jota ei ole katsottava rikokseksi mutta joka voi aiheuttaa kurinpidollisen rankaisemisen.

Jollei rangaistusvaatimusta kurinpitomenettelyssä ole esitetty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tuomioistuimen päätös sai lainvoiman, katsotaan asia rauenneeksi.

Milloin viranhaltija tai tuntiopettaja on syytteen, kurinpitomenettelyn tai tutkimuksen alaisena rikoksen tai kurinpitorikkomuksen vuoksi, voi koululautakunta pidättää hänet virantoimituksesta tai tehtävän hoitamisesta. Pidätyspäätös on heti ilmoitettava lääninhallitukselle. Päätös voidaan heti panna täytäntöön, jollei lääninhallitus sitä kiellä.

Jos vakinainen viranhaltija on tuomioistuimen tai viranomaisen päätöksellä tuomittu viralta pantavaksi, koululautakunnan on pidätettävä hänet heti virantoimituksesta vaikkei päätös ole lainvoimainen.

Viran väliaikaisen hoitajan ja tuntiopettajan voi koululautakunta vapauttaa virasta tai tehtävän hoitamisesta>milloin siihen harkitaan olevan syytä.

Viran väliaikaisen hoitajan ja tuntiopettajan määräys voidaan myös peruuttaa samassa järjestyksessä kuin se hänelle annetaan.

Jos viranhaltija on ryhtynyt toiseen palvelukseen, joka estää asianomaisen viran hoitamisen, koululautakunnan on todettava hänen aikaisempi virkasuhteensa päättyneeksi, jollei hänelle ole myönnetty eroa tai virkavapautta tai jollei asiasta ole erikseen toisin säädetty.

Viranhaltija ja tuntiopettaja on velvollinen eroamaan virastaan tai tehtävästään heinäkuun 31 päivänä sinä vuonna, jona hän täyttää 67 vuotta. Lääninhallitus voi kuitenkin koululautakunnan esityksestä pysyttää hänet virassaan tai tehtävässään täysin lukuvuosin enintään kolme vuotta sen jälkeen, jos hän kykenee vielä hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, voidaan eroamisiän saavuttanut henkilö ottaa viran väliaikaiseksi hoitajaksi tai tuntiopettajaksi, jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii.

Jos viranhaltija tai tuntiopettaja on ruumiillisen tai henkisen tilansa vuoksi pysyvästi menettänyt työkykynsä, on hän velvollinen eroamaan edellä säädettyä aikaisemminkin. Jollei hän itse hae eroa, kouluhallitus vapauttaa hänet virasta tai tehtävästä.

Lääninhallitus voi määrätä, jos se viran hoitamisen edellytysten selvittämiseksi on tarpeen, viranhaltijan hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Samoilla edellytyksillä viranhaltija on velvollinen antamaan lääninhallitukselle terveydentilaansa koskevia tietoja.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista lääninhallituksen määräämistä tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvat välttämättömät kustannukset suoritetaan valtion varoista.

Viranhaltijalla ja tuntiopettajalla on oikeus valtion varoista suoritettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeeseen jäljempänä säädetyin poikkeuksin soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä. Eläkkeen perusteena oleva palkka määräytyy pitämällä perusteena asianomaiselle valtionosuuden perusteeksi hyväksytyn kunnallisen virkaehtosopimuksen ja tämän lain nojalla tulevaa palkkausta.

Viranhaltija ja tuntiopettaja saa työkyvyttömyyseläkkeen paitsi niissä tapauksissa, joista valtion eläkelaissa (280/66) on säädetty, myös jos hänet vapautetaan 43 §:n 3 momentin mukaisesti virasta tai tehtävästä.

Viranhaltijana tai tuntiopettajana olleen henkilön kuoltua suoritetaan hänen jälkeensä valtion varoista perhe-eläkettä soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olleen henkilön jälkeen.

Lukiolla tulee olla tarkoitukseensa hyväksytty koulurakennus tai -huoneisto. Lukio tai sen osa voidaan, milloin huoneisto katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, lääninhallituksen luvalla sijoittaa vuokrahuoneistoon tai kunnan omistamaan muuhun kuin kouluhuoneistoon.

Lukion tontilla tai sen läheisyydessä tulee olla oppilaiden välituntien viettoon ja liikunnanharjoituksiin soveltuva alue.

Lukiolle on hankittava tarpeellinen kalusto, opetusvälineet, kirjasto sekä muut koulun toiminnalle tarpeelliset varusteet.

Kunta voi kouluhallituksen luvalla ja sen määräämin ehdoin siirtää lukion kiinteistön tai irtaimiston tai osan niistä saman kunnan peruskoulun tai yleisen kirjaston kiinteistöksi ja irtaimistoksi.

Oikeudesta käyttää lukiokiinteistöä tai -huoneistoa taikka lukion irtaimistoa muuhun kuin kunnan lukioiden tarkoitukseen säädetään asetuksella. Käytön korvausperusteista päättää tarvittaessa kunnanvaltuusto, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.

Yksityisellä lukiolla tarkoitetaan yksityistä koulua, jossa opetus annetaan lukion opetussuunnitelman mukaan. Yksityiseen lukioon voi erityisestä syystä valtioneuvoston luvalla kuulua peruskoulua vastaavia luokkia.

Valtioneuvosto voi myöntää Suomen kansalaiselle taikka rekisteröidylle suomalaiselle yhteisölle tai säätiölle luvan yksityisen lukion perustamiseen edellyttäen, että se on koulutustarpeen vaatima.

Nimitystä lukio saa käyttää vain oppilaitoksesta, jolle on myönnetty lukion perustamislupa.

Oppilaan kotikunta voi suorittaa yksityisessä lukiossa olevasta oppilaasta 26 §:n 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisen korvauksen ylläpitäjälle ja on siihen velvollinenkin siinä tapauksessa, että yksityinen lukio on kunnan lukiopalvelujen alueellisesti tasapuolisen tarjonnan kannalta tarpeellinen. Yksityiseen lukioon sovelletaan myös 26 §:n 3 momentin säännöstä.

Yksityisen lukion ylläpitäjän on asetettava yksityisen lukion hallintoa varten johtokunta, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä 5 §:ssä on säädetty. Tarkempia säännöksiä annetaan asetuksella.

Mitä 2, 3 ja 8–10 §:ssä, 11 §:n 1 ja 3 momentissa, 12–25, 47, 48, 56–58, 60 ja 69 §:ssä on säädetty, on vastaavasti voimassa yksityisestä lukiosta sekä sen oppilaista. Koululautakunnalle säädetyt tehtävät hoitaa kuitenkin yksityisen lukion johtokunta.

Yksityisen lukion rehtorin ja opettajan toimista, toimenhaltijoista ja tuntiopettajista on soveltuvin osin voimassa, mitä 29 §:n 2 ja 3 momentissa, 32, 33, 36–41, 43, 44 ja 55 §:ssä on säädetty lukion viroista, viranhaltijoista ja tuntiopettajista. Koululautakunnalle säädetyt tehtävät hoitaa kuitenkin yksityisen lukion johtokunta.

Yksityisen lukion palveluksessa olleelle henkilölle, joka täyttää asetuksella säädetyt ehdot, suoritetaan valtion varoista eläkettä ja hänen jälkeensä perhe-eläkettä, hautausapua ja hautauskustannusten korvausta siten kuin asetuksella säädetään.

Valtion ja kunnan palveluksessa olevat sekä lukion hallintoelinten jäsenet eivät saa sivulliselle ilmaista, mitä he tämän lain mukaisten tehtäviensä perusteella ovat saaneet tietää, jos asia on sen luonteen vuoksi salassa pidettävä.

Luvan lukion lakkauttamiseen tai samassa kunnassa sijaitsevien lukioiden yhdistämiseen antaa opetusministeriö.

Maksuunpantu lukukausimaksu saadaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) on säädetty.

Kokeilutoiminnassa ja asteittain kasvavassa lukiossa voidaan poiketa tämän lain säännöksistä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa opetusministeriö määrää.

Opetusministeriö päätää kokeilusta johtuvien lisätehtävien valtionosuuteen oikeuttavien korvauksien kokonaismäärästä.

Tämän lain mukaan koululautakunnalle kuuluva tehtävä voidaan asetuksella tai sen nojalla johtosäännössä määrätä jonkun muun kunnallisen viranomaisen tai viranhaltijan tehtäväksi.

Tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella tehtyyn lääninhallituksen ja koululautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla kouluhallitukselle. Asetuksella voidaan kuitenkin säätää noudatettavaksi kunnallislain mukaista valitusmenettelyä.

Lukion viranhaltijan ja johtokunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla koululautakunnalle. Valitusaika on neljätoista päivää. Jos koululautakunnalle kuuluvia tehtäviä on siirretty lautakunnan alaisen viranhaltijan tai johtokunnan päätettäväksi, noudatetaan koululautakunnan päätöksestä tehtävää valitusta koskevia säännöksiä.

Jos oppilaan huoltaja saa hakea muutosta johtokunnan päätökseen tai muun viranomaisen oppilasta koskevaan päätökseen, on myös oppilaalla oikeus hakea muutosta.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1984.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, maksetaan 62 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla myönnetyt eläkkeet ja perhe-eläkkeet edelleen, ja mainittujen lakien tarkoittamat palvelussuhteet oikeuttavat eläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen mainittujen lakien mukaisesti.

Kunnanhallitus siirtää mikäli mahdollista kunnallisen oppikoulun palveluksessa olevan henkilön, joka suostuu siirtoon, lähinnä hänen entistä tointaan tai tehtäväänsä vastaavaan lukion tai sen iltalinjan virkaan tai tehtävään sitä haettavaksi julistamatta.

Yksityisen lukion palveluksessa olevasta henkilöstä on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa on säädetty, jos koulun ylläpito-oikeus siirretään kouluhallituksen luvalla koulun sijaintikunnalle.

Jollei kunnanhallitus voi siirtää 1 tai 2 momentissa tarkoitettua henkilöä, on sen ilmoitettava asiasta kouluhallitukselle. Kouluhallitus voi 1 tai 2 momentissa säädetyin edellytyksin siirtää hänet peruskoulun tai kunnan iltalukion taikka toisessa kunnassa sijaitsevan kunnan lukion tai sen iltalinjan virkaan tai tehtävään.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitettu siirto voidaan suorittaa, vaikkei asianomainen henkilö täytä uuden viran tai tehtävän kelpoisuusehtoja, jos hänet katsotaan kykeneväksi virkaa tai tehtävää hoitamaan.

Jollei kunnanhallitus tai kouluhallitus voi siirtää tässä pykälässä tarkoitettua opettajaa tai rehtoria uuteen virkaan, saadaan lukioon tai sen iltalinjalle tai kunnan iltalukioon perustaa asianomaiselle virka, vaikka viranhaltijan hoidettavaksi ei voida tarjota hänen opetusvelvollisuuttaan vastaavaa työmäärää. Mainitun viran palkkaus määräytyy tällöin opetettavan tuntimäärän suhteessa vastaavan viran opetusvelvollisuuteen.

Kunnes toisin sovitaan on tässä laissa tarkoitettuja virkoja ja tuntiopettajan tehtäviä koskevista sopimuksenvaraisista palvelussuhteen ehdoista voimassa, mitä valtion vastaavista viroista ja tehtävistä on sovittu tai määrätty.

Edellä 64 §:ssä tarkoitettu henkilö saa peruskoulun, lukion tai sen iltalinjan tai kunnan iltalukion palveluksessa henkilökohtaisena lisänä aikaisempien säännösten ja määräysten mukaisen palkkauksen ja uudessa palveluksessa saamansa palkkauksen tai palkan erotuksen. Palkkauksella tarkoitetaan tässä laissa peruspalkkaa ikä-, palvelu-, kalliinpaikan- ja syrjäseutulisineen sekä säännöksiin ja määräyksiin perustuvaa henkilökohtaista lisää.

Jos lukion palvelukseen siirrettyyn henkilöön on kunnallisen oppikoulun palveluksessa sovellettu valtion lakkautetun oppikoulun henkilökunnan aseman järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain (10/72) säännöksiä, on niitä häneen edelleen sovellettava lukion palveluksessa.

Yksityisen lukion palveluksessa olleeseen muita kuin opetus tehtäviä suorittavaan henkilöön, joka on 64 §:n nojalla siirretty lukion, kunnan iltalukion tai peruskoulun palvelukseen, sovelletaan kunnan peruskouluksi muutetun yksityisoppikoulun eräiden toimihenkilöiden ja palveluskuntaan kuuluvien henkilöiden eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden järjestelystä annetun lain (13/72) säännöksiä siten kuin hän olisi siirtynyt mainitun lain 2 §:n mukaisesti yksityisoppikoulun palveluksesta peruskoulun palvelukseen.

Mitä 2 momentissa on säädetty, on voimassa myös henkilöstä, joka tämän lain voimaan tullessa siirretään kunnallisista ja yksityisistä oppikouluista annetun asetuksen (444/70) 20 §:n 4 momentissa tarkoitetusta palvelussuhteesta 2 momentissa tarkoitettuun palvelussuhteeseen. Samanaikaisesti peruskoulun ja lukion muita kuin opetus tehtäviä suorittavan henkilön eläketurvasta on kuitenkin voimassa, mitä peruskoulun ja kunnallisen oppikoulun eräitä yhteisiä tehtäviä suorittavien henkilöiden eläkeoikeudesta annetussa laissa (416/82) on säädetty.

Aikaisemmin voimassa olleita eläkesäännöksiä sovelletaan henkilöön, joka on tehnyt valtion eläkelain voimaanpanolain (281/66) 4 §:ssä tai yksityisoppikouluasetuksen muuttamisesta 9 päivänä joulukuuta 1966 annetun asetuksen (617/66) voimaantulosäännöksessä tarkoitetun ilmoituksen.

Aikaisemmin voimassa olleita perhe-eläkettä, hautausapua tai hautauskustannusten korvausta koskevia säännöksiä sovelletaan valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain (775/68) 4 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

Kunnallisista ja yksityisistä oppikouluista-annetun asetuksen tarkoittama kunnallisen oppikoulun lukioaste muuttuu tämän lain voimaan tullessa kunnan lukioksi. Kunnallisen oppikoulun iltalinjan lukio ja keskikoulu muuttuvat vastaavasti kunnan lukion iltalinjaksi ja sen perusasteeksi.

Kunnallisista ja yksityisistä oppikouluista annetun asetuksen tarkoittama yksityisen oppikoulun lukioaste muuttuu tämän lain voimaan tullessa 50 §:ssä tarkoitetuksi yksityiseksi lukioksi ja mainitun asetuksen tarkoittama yksityisen oppikoulun keskikouluaste yksityisen lukion peruskoulua vastaaviksi luokiksi. Mainitun asetuksen tarkoittama yksityisen oppikoulun iltalinjan lukio ja keskikoulu muuttuvat yksityisen lukion iltalinjaksi ja sen perusasteeksi.

Aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten perusteella laadittu lukusuunnitelma on voimassa, kunnes 20 §:n perusteella laadittu opetussuunnitelma on vahvistettu.