Peruskoulu on yhtenäiskoulu, joka antaa kansalaisille tarpeellista yleissivistävää peruskoulutusta.

Hallitusmuodon 80 §:ssä tarkoitettuna kansakouluna toimii peruskoulu.

Peruskoulun tulee pyrkiä kasvattamaan oppilaansa tasapainoiseksi, hyväkuntoiseksi, vastuuntuntoiseksi, itsenäiseksi, luovaksi, yhteistyökykyiseksi ja rauhantahtoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi.

Peruskoulun tulee kasvattaa oppilaansa siveellisyyteen ja hyviin tapoihin sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Peruskoulun opetus ja muu toiminta tulee järjestää siten, että se antaa oppilaalle persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen, yhteiskunnan ja työelämän, ammatinvalinnan ja jatko-opintojen, elinympäristön ja luonnon suojelemisen, kansallisen kulttuurin ja kansallisten arvojen sekä kansainvälisen yhteistyön ja rauhan edistämisen kannalta tarpeellisia valmiuksia sekä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Peruskoulun kasvatus ja opetus on järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti.

Tehtäväänsä hoitaessaan peruskoulun on pyrittävä läheiseen yhteisymmärrykseen ja yhteistyöhön kodin kanssa tukemalla kotia sen kasvatustehtävässä.

Peruskoulu on yhtenäinen yhdeksänvuotinen koulu. Peruskoulun kuusi alinta vuosiluokkaa muodostaa sen ala-asteen ja kolme ylintä yläasteen.

Peruskoulussa voidaan opetusministeriön luvalla ja valtioneuvoston määräämin perustein järjestää yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta peruskoulun oppimäärän suorittaneille.

Peruskoulussa voidaan niin ikään opetusministeriön luvalla ja valtioneuvoston määräämin perustein järjestää enintään yhden lukuvuoden kestävää esiopetusta lapsille, jotka eivät vielä ole oppivelvollisia.

Peruskouluun voi kuulua erityisluokkia. Erityisluokista voidaan muodostaa koulu.

Peruskoulussa voi olla enintään kaksivuotinen esiaste niitä oppilaita varten, joiden oppivelvollisuus kestää yksitoista vuotta.

Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille peruskouluopetusta tai huolehtimaan siitä, että oppivelvollisuusikäisillä on tilaisuus saada peruskouluopetusta vastaavaa opetusta. Tämän tehtävänsä kunta voi hoitaa myös yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai käyttämällä apunaan muitakin kuin kunnallisia kouluja.

Valtioneuvosto voi velvoittaa kaksi kuntaa tai useampia kuntia yhteistoimintaan peruskouluopetuksen järjestämiseksi.

Opetuksen järjestämisestä henkilölle, joka kehitysvammaisuuden vuoksi ei voi käyttää hyväkseen 1 momentissa tarkoitettua opetusta, on säädetty kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/77).

Peruskoulun ala-astetta ja yläastetta varten on kunnan alue jaettava koulupiireihin tai pidettävä koko kunta yhtenä piirinä taikka liitettävä useampia kuntia tai niiden osia kuntien yhteiseksi koulupiiriksi. Kouluhallituksen antamien ohjeiden mukaan sama alue voi erityisestä syystä kuulua kahden tai useamman ala-asteen tai yläasteen piiriin.

Milloin se on tarkoituksenmukaista, koulupiiri voidaan muodostaa myös siten, että sen kouluun kuuluu vain osa ala-asteen vuosiluokista.

Koulupiirien rajat ja koulujen paikat määrätään piirijaossa. Piirijako on laadittava sellaiseksi, ettei peruskoulun ala-asteen oppilaiden koulumatka yleensä ole viittä kilometriä pitempi, jollei lääninhallitus myönnä poikkeusta.

Peruskoulun yläasteen piirin muodostamiseen vaadittavasta oppilasmäärästä säädetään asetuksella.

Milloin kunnassa, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, peruskoulun ala-asteen vähemmistönkielisten oppilaiden lukumäärä on vähintään kolmetoista, on kuntaan muodostettava peruskoulun ala-asteen piirit erikseen kummankin kielistä opetusta varten.

Jokaisessa koulupiirissä on oltava koulu.

Koulu tai sen osa voidaan, milloin se on tarkoituksenmukaista, sijoittaa oman koulupiirinsä ulkopuolelle.

Erityisopetuksen järjestämisestä säädetään asetuksella. Tarkempia määräyksiä voidaan antaa johtosäännössä.

Erityisluokista muodostettavalle koululle on määrättävä koulupiiri vain, jos lääninhallitus katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Tarvittaessa valtioneuvosto voi määrätä alueen, jolta tässä tarkoitetun koulun oppilaat on otettava.

Sairaalan sijaintikunnan on järjestettävä potilaana olevalle oppivelvollisuusikäiselle peruskouluopetusta siinä määrin, kuin hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Ohjeet ja määräykset opetuksen järjestämisestä antaa opetusministeriö.

Peruskoulussa on johtokunta. Kunnan koulutoimen johtosäännössä voidaan määrätä, että kahdella tai useammalla peruskoululla on yhteinen johtokunta. Johtokunnassa on seitsemän jäsentä. Jäsenistä yksi on valittava koulun opettajista ja yksi muusta henkilökunnasta. Koulussa, jossa on peruskoulun yläasteen vuosiluokan oppilaita, on johtokunnassa kuitenkin yhdeksän jäsentä, joista kaksi on yläasteen vuosiluokalla olevien oppilaiden keskuudestaan lukuvuodeksi kerrallaan valitsemia. Oppilaista valittavilla jäsenillä on johtokunnan kokouksissa puhevalta, mutta ei äänioikeutta.

Oikeudesta olla läsnä johtokunnan kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa säädetään asetuksella ja määrätään johtosäännössä. Johtokunnan sihteerinä toimii peruskoulun johtaja.

Toimintaansa aloittavan tai päättävän koulun johtokuntaan voidaan, sen estämättä mitä 1 momentissa on säädetty, valita vain viisi jäsentä.

Johtokunnan muut kuin opettajista, muusta henkilökunnasta ja oppilaista valittavat jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja nimetään näistä jäsenistä siten kuin kunnallislaissa (953/76) on säädetty johtokunnasta. Vähintään kolme edellä tarkoitetuista jäsenistä sekä heidän varajäsenensä on kuitenkin valittava oppilaiden huoltajien keskuudesta. Koululautakunta voi kutsua oppilaiden huoltajat kokoukseen varatakseen heille tilaisuuden ilmaista mielipiteensä johtokuntaan valittavista tässä momentissa tarkoitetuista jäsenistä ja heidän varajäsenistään, sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja johtosäännössä tarkemmin määrätään. Milloin peruskoulu on kahden tai useamman kunnan yhteinen, on jäsenten valinnasta ja vaalikelpoisuudesta voimassa, mitä kunnallislain 104 §:n 1 momentissa on säädetty.

Opettajista valittava jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan opettajakunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä sekä muusta henkilökunnasta valittava jäsen ja hänen varajäsenensä tämän henkilökunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä. Kummankin edellä tarkoitetun ehdotuksen perusteella erikseen toimitetaan jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä vaali noudattaen samaa menettelyä kuin johtokunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa nimettäessä. Yläasteen oppilaat valitsevat keskuudestaan valitsemilleen jäsenille myös henkilökohtaiset varajäsenet. Tässä momentissa tarkoitetuiksi jäseniksi ja varajäseniksi voi se kunnanvaltuusto, jonka hallinnossa peruskoulu on, valita myös muussa kunnassa asuvia. Jos johtokunta on kahden tai useamman peruskoulun yhteinen, ehdotukset opettajista ja muusta henkilökunnasta valittaviksi jäseniksi ja varajäseniksi tekee vastaavasti kunkin ryhmän yhteinen kokous. Oppilasjäsenet ja varajäsenet valitsee asianomaisten koulujen yläasteen oppilaiden kokous. Tarkempia säännöksiä annetaan asetuksella.

Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu jäsen tai varajäsen ei enää ole koulun palveluksessa taikka oppilaiden valitsema jäsen tai varajäsen koulun oppilaana, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen tai varajäsen. Milloin opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu jäsen tai varajäsen on määräajaksi erotettu tai pidätetty virantoimituksesta tai tehtävän hoidosta taikka oppilaiden valitsema jäsen tai varajäsen määräajaksi erotettu koulusta, on hän tänä aikana estynyt toimimasta johtokunnan jäsenenä.

Peruskoulun johtokunnan toimivaltaan kuuluu koulun toiminnan edistämistä ja valvontaa, hallintoa, koulun kasvatuksen ja opetuksen kehittämistä, koulun ja kodin sekä koulun ja ympäröivän muun yhteiskunnan välistä yhteistyötä sekä työrauhan ylläpitämistä koskevia tehtäviä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.

Osa koululautakunnan tehtävistä voidaan johtosäännöllä siirtää johtokunnalle, sen mukaan kuin asetuksella säädetäan.

Peruskoulun opettajakunnan muodostavat rehtori, opettajat ja tuntiopettajat.

Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää koulutyötä sekä osallistua työrauhan ylläpitämiseen sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.

Peruskoulun yläasteella ja sellaisessa erityisluokista muodostetussa koulussa, jossa on yläasteen oppilaita, on oppilaskunta. Oppilaskuntaan kuuluvat yläasteen oppilaat.

Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyötä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.

Peruskoulussa muita kuin opetustehtäviä suorittavaan henkilökuntaan kuuluvat kokoontuvat tekemään 13 §:ssä tarkoitetun ehdotuksen sekä suorittamaan muutkin heille säädetyt yhteiset tehtävät siten kuin asetuksella säädetään.

Koululautakunta päättää tarvittaessa, minkä peruskoulun kokouksiin 1 momentissa tarkoitettu henkilö osallistuu. Henkilö voi osallistua vain yhden peruskoulun kokouksiin.

Peruskoulussa on johtaja. Yläasteella ja sellaisella ala-asteella, jossa on pysyvästi vähintään kaksitoista perusopetusryhmää, koulun johtajana on rehtori. Erityisluokista muodostettuun peruskouluun on perustettava rehtorin virka, jos koulussa on pysyvästi vähintään kolme perusopetusryhmää, joista ainakin yhdessä on peruskoulun yläasteen oppilaita.

Jollei peruskoulussa ole rehtoria, tulee koululautakunnan valita opettajien keskuudesta koululle johtaja kuultuaan opettajakuntaan kuuluvia ja johtokuntaa. Johtaja valitaan toistaiseksi, ja hänen määräyksensä voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Jos koulussa on vain yksi opettajanvirka, on sen haltija koulun johtaja.

Johtosäännössä voidaan määrätä, että kahdella tai useammalla peruskoululla on yhteinen johtaja.

Milloin peruskoulun yläaste ja kunnan lukio toimivat samassa rakennuksessa tai rakennusryhmässä, voidaan johtosäännössä määrätä, että lukion rehtori hoitaa myös peruskoulun yläasteen johtajan tehtävät. Kouluhallituksen luvalla voidaan vastaavasti johtosäännössä määrätä, että lukion rehtori hoitaa sekä peruskoulun yläasteen että ala-asteen johtajan tehtävät.

Johtajan tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa peruskoulun opetus- ja kasvatustyötä sekä suorittaa hänelle määrätyt hallinto-, taloudenhoito [H ja opetustehtävät. Tarkempia säännöksiä ja määräyksiä johtajan tehtävistä annetaan asetuksella ja tarvittaessa johtosäännössä.

Peruskoulussa on apulaisjohtaja sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Apulaisjohtajan valitsemisesta ja hänen määräyksensä peruuttamisesta on voimassa, mitä johtajan osalta on 18 §:n 2 momentissa säädetty.

Johtajan tehtävien jakamisesta johtajan ja apulaisjohtajan kesken päättää koululautakunta, jollei asetuksella toisin säädetä.

Peruskoulussa voi olla varajohtaja.

Varajohtajan valitsemisesta ja määräyksen peruuttamisesta on voimassa, mitä johtajan osalta on 18 §:n 2 momentissa säädetty.

Peruskoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.

Peruskoulun lukuvuodessa on 190 työpäivää. Työpäivien lukumäärästä voidaan erityisestä syystä poiketa sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Oppilaiden työmäärä saa olla enintään sellainen, että heille koulunkäyntiin, koulumatkoihin ja koti tehtäviin käytettävä aika huomioon ottaen jää riittävästi aikaa lepoon, virkistykseen ja harrastuksiin.

Peruskoulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi.

Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opetuksessa saadaan käyttää tätä kieltä opetuskielenä. Muiden aineiden opetuksessa saadaan tilapäisesti käyttää opetuskielenä. muuta kuin peruskoulun opetuskieltä kouluhallituksen ohjeiden mukaan.

Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamenkielisten oppilaiden opetuskieli voi olla saame. Saamenkielisestä opetuksesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Milloin saamelaisten kotiseutualueella asuva oppilas kykenee opiskelemaan sekä suomen että saamen kielellä, saa oppilaan huolta ja valita opetuskielen.

Kuulovammaisten opetuksessa voidaan opetuskielen tukena käyttää viittomakieltä sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Peruskoulun ala-asteella kaikkien oppilaiden opetus on pääasiassa samansisältöistä. Yläasteella opetetaan kaikille oppilaille yhteisiä aineita ja valinnaisia aineita.

Opetussuunnitelmaan kuuluu myös työelämään tutustuttamista sekä useassa oppiaineessa opetettavia aihekokonaisuuksia.

Peruskoulussa voi olla oppilaskerhoja. Peruskoulun opetusta voidaan antaa myös koulun ulkopuolella.

Oppilaan vapauttamisesta kaikille oppilaille yhteisen aineen opetuksesta säädetään asetuksella.

Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee sisältyä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ymparistöoppia, kansalaistaitoa, uskontoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvaamataitoa, käsityötä, teknistä työtä, tekstiilityötä ja kotitaloutta. Lisäksi opetussuunnitelmaan tulee sisältyä oppilaanohjausta.

Peruskoulun ala-asteella opetetaan yhteisenä aineena joko toista kotimaista kieltä tai vierasta kieltä ja yläasteella sekä toista kotimaista kieltä että vierasta kieltä. Saamelaisten kotiseutu alueella asuvalle oppilaalle voidaan opettaa äidinkielen oppiaineena saamen kieltä ja suomen kieltä sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Opetussuunnitelmaan voi kuulua muitakin asetuksella säädettäviä, peruskoulun tehtävään kuuluvia oppiaineita.

Yhteisenä aineena opetettavat vieraat kielet ovat englannin, ranskan, saksan ja venäiän kieli. Asetuksella säädetään perusteista, joiden mukaan kunnan opetussuunnitelmaan tulee kuulua yhteisenä aineena yksi tai useampi mainituista vieraista kielistä ja toinen kotimainen kieli siten, että ne ovat oppilaalle peruskoulun ala-asteella opetettavaa kieltä valittaessa keskenään vaihtoehtoisia.

Ruotsinkielisen peruskoulun ala-asteen ja saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevan peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan voi kuulua myös yksi vapaaehtoinen aine. Suomenkielisen peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan voi erityisestä syystä lääninhallituksen luvalla kuulua yksi vapaaehtoinen aine.

Erityisluokkien osalta voidaan poiketa 1-4 momentin säännöksistä sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Peruskoulussa annetaan uskonnon opetusta sen uskontokunnan tunnustuksen mukaan, johon oppilaiden enemmistö kuuluu.

Milloin koulun yleisestä uskonnon opetuksesta on uskonnonvapauslain (267/22) mukaisesti vapautettu vähintään kolme evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolme ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvaa oppilasta, on heille järjestettävä oman tunnustuksensa mukaista opetusta. Lääninhallitus voi myöntää oppilasluvusta poikkeuksen.

Milloin koulun yleisestä uskonnon opetuksesta on uskonnonvapauslain mukaisesti vapautettu vähintään kolme samaan uskontokuntaan kuuluvaa oppilasta, jotka eivät saa 2 momentin mukaista opetusta, on heille järjestettävä oman tunnustuksensa mukaista uskonnon opetusta, mikäli heidän huoltajansa sitä vaativat. Lääninhallitus voi myöntää oppilasluvusta poikkeuksen.

Koulun yleisestä uskonnon opetuksesta uskonnonvapauslain mukaisesti vapautetuille vähintään kolmelle uskontokuntiin kuulumattomalle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustietoa. Lääninhallitus voi myöntää oppilasluvusta poikkeuksen.

Niiden aineiden valinnasta, joiden opiskeluun oppilas peruskoulussa sen tarjoamien mahdollisuuksien rajoissa osallistuu, päättää hänen huoltajansa. Koulu voi huolta jaa kuultuaan muuttaa valitun aineen toiseksi, jos se opetuksen tarkoituksenmukaisen järjestämisen takia on katsottava tarpeelliseksi.

Valtioneuvosto päättää kouluhallitusta kuultuaan oppiaineiden tuntijaosta yleisperusteluineen sekä opettamiseen käytettävästä tuntimäärästä sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Kouluhallitus antaa kunnan opetussuunnitelman laadintaa ja oppiaineiden opetusta koskevat yleiset ohjeet sekä päättää valtakunnallisista oppimääristä.

Kunta laatii peruskoulua varten opetussuunnitelman sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Opetussuunnitelma laaditaan erikseen suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä peruskoulu ja varten. Opetussuunnitelma on sen vuotuisena osana olevaa työsuunnitelmaa lukuun ottamatta alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Peruskoulun opetusryhmien muodostamisesta säädetään asetuksella. Jollei asetuksessa ole toisin säädetty, opetusryhmien muodostamisen perusteista päättää tarvittaessa valtioneuvosto.

Suomen kansalainen on oppivelvollinen.

Oppivelvollisuuden suorittaminen alkaa syyslukukauden alussa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja kestää, jollei oppivelvollisuutta sitä ennen ole täytetty, kymmenen vuotta.

Jos vammaista lasta ei hänen vammansa vuoksi voida opettaa yhdeksänvuotisessa peruskoulussa, hänen oppivelvollisuutensa alkaa vuotta 2 momentissa mainittua ajankohtaa aikaisemmin ja kestää yksitoista vuotta.

Oppivelvollisen on käytävä peruskoulua tai saatava vastaavaa opetusta muussa oppilaitoksessa tai kotona, jollei hänen kehitystään ja henkistä toimintaansa ole todettu, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, siinä: määrin estyneeksi tai häiriintyneeksi, ettei hän voi saavuttaa peruskoulun edellyttämää tieto- ja taitomäärää.

Oppivelvollisuus on täytetty, kun oppivelvollinen on käynyt peruskoulun tai muutoin suorittanut vastaavan oppimäärän.

Kouluhallituksen asiana on päättää, missä määrin jonkin oppilaitoksen oppimäärien suorittaminen vastaa peruskoulun oppimäärien suorittamista, jollei oppimäärien vastaavuudesta ole erikseen säädetty.

Oppivelvollisella lapsella on oikeus käydä peruskoulua tai saada muulla tavoin peruskouluopetusta vastaavaa opetusta sen mukaan kuin tässä luvussa säädetään, jollei hänellä ole oikeutta saada kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitettua opetusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on myös oppivelvollisuusikäisellä Suomessa asuvalla lapsella, joka ei ole Suomen kansalainen, sekä opetusministeriön määräämin ehdoin myös ulkomailla asuvalla lapsella.

Oikeus käydä koulua jatkuu, kunnes oppilas on suorittanut peruskoulun oppimäärän tai sen vuoden heinäkuun loppuun, jona oppilas täyttää kahdeksantoista vuotta, jollei lääninhallitus yksittäistapauksissa myönnä pidennystä.

Oikeudesta suorittaa erityisessä tutkinnossa peruskoulun oppimäärä tai osa siitä säädetään asetuksella. Jos lääninhallitus havaitsee, että henkilöltä on aiheettomasti estetty tutkintoon pääseminen, se voi määrätä, että hänellä on oikeus päästä tutkintoon.

Erityisestä syystä koululautakunta voi yksittäistapauksessa myöntää luvan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Oppilas kuuluu siihen peruskoulupiiriin, jonka alueella hän asuu.

Oppilas kuuluu suomen- tai ruotsinkieliseen piiriin sen mukaan, kumpaa kieltä hän yksinomaan tai paremmin osaa oppivelvollisuusikään tullessaan. Jos oppilas kykenee opiskelemaan sekä suomen että ruotsin kielellä, saa oppilaan huoltaja valita piirin.

Oppilaalla on oikeus käydä peruskoulua sen piirin koulussa, johon hän kuuluu, jollei tässä laissa ole toisin säädetty. Jos oppilaan omassa piirissä ei ole hänen omakielistään peruskoulua, on hänellä oikeus päästä muun piirin omakieliseen peruskouluun taikka oman piirin toiskieliseen peruskouluun.

Oppilaalla on oikeus erityisestä syystä päästä muun kuin oman piirinsä omakieliseen kouluun, jollei se aiheuta muutosta perusopetusryhmien määrään omassa eikä toisessa piirissä.

Koulupiiriin muuttaneella oppilaalla, joka ei voi opiskelemansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetuksen puolesta tarkoituksenmukaisesti jatkaa koulunkäyntiään oman piirinsä peruskoulussa, on oikeus päästä saman kunnan muun piirin tai lääninhallituksen luvalla muun kunnan sellaiseen peruskouluun, jossa opiskelun jatkaminen on mahdollista.

Milloin sama alue kuuluu 7 §:n 1 momentin mukaisesti kahteen tai useampaan ala-asteen tai yläasteen piiriin, koululautakunta päättää, minkä piirin kouluun oppilaalla on oikeus päästä.

Kunta voi pätevästä syystä määrätä, että oppilaan on väliaikaisesti kokonaisin lukuvuosin käytävä koulua kunnan jossakin muussa samankielisessä koulussa kuin siinä, jonka piiriin oppilas kuuluu.

Milloin se on tarkoituksenmukaista, kunta voi järjestää toisen kotimaisen ja vieraan kielen sekä erityisestä syystä muunkin aineen opetuksen muun kuin oppilaan oman piirin koulussa.

Peruskoulun oppilas voidaan erityisestä syystä vapauttaa koulunkäynnistä. Kuukautta pitemmäksi ajaksi voidaan vapautus kuitenkin myöntää vain voittamattoman esteen vuoksi.

Peruskoulun oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti, käyttäydyttävä asiallisesti, noudatettava koulun järjestyssääntöjä ja käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta.

Oppilaan, joka ei ole peruskoulun muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi koululautakunta erottaa koulusta vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Erottamispäätös on alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi. Kunnan on hankittava erotetulle peruskouluopetusta.

Ruumiillinen kuritus on peruskoulussa kielletty.

Milloin oppivelvollinen opiskelee kotona tai sellaisessa oppilaitoksessa, jossa opiskelua ei ole säädetty tai määrätty peruskoulun käymistä vastaavaksi, on oppivelvollisen edistyminen tutkittava mikäli mahdollista joka luku kauden lopussa. Koululautakunta määrää tutkivan opettajan.

Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat, muut koulutarvikkeet sekä tarpeelliset työaineet annetaan peruskoulussa oppilaalle maksutta.

Peruskoulun oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä riittävä maksuton kouluateria.

Kunnan on annettava vähävaraisen huoltajan lapselle silmälasit, jos oppilaan koulunkäynti sitä edellyttää.

Peruskoulun johtokunnan on tarvittaessa ilmoitettava sosiaalilautakunnalle peruskoulun oppilaasta, loka tarvitsee kuulokojeen tai muuta avustusta.

Milloin peruskoulun oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi tai milloin se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muutoin muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, kunnan on järjestettävä oppilaalle maksuton kuljetus tai avustettava riittävässä määrin oppilaan kuljettamista tai saattamista.

Jos oppilas 38 §:n 2 momentin nojalla käy muun kuin oman piirinsä peruskoulua, ei 1 momentin säännöstä sovelleta, paitsi milloin muun kuin oman piirin peruskoulun käyminen perustuu oppilaan huoltajan tekemään valintaan oppilaan osallistumisesta toisen kotimaisen kielen tai vieraan kielen opiskeluun lähimmässä tarkoituksenmukaisessa koulussa.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on voimassa myös silloin, kun oppilas, jonka omassa piirissä ei ole hänen omakielistään peruskoulua, käy omakielistä peruskoulua liikenneyhteyksien kannalta tarkoituksenmukaisimmassa koulussa tai kun oppilas osallistuu 11 §:ssä tarkoitettuun opetukseen lähimmässä tarkoituksenmukaisessa koulussa.

Peruskoulun oppilaalle, joka joutuu kuljetuksen tai koulutyön järjestelyn vuoksi odottamaan koululla, on varattava tilaisuus valvonnan alaisena suorittaa kotitehtäviä ja harjoittaa muuta opiskelua koulussa.

Jollei 47 §:n 1 momentissa tarkoitettua kuljetus ta voida tarkoituksenmukaisesti järjestää, on kunnan järjestettävä oppilaalle majoitus oppilaskodissa tai muu tarkoituksenmukainen majoitus.

Peruskoulun oppilaskodissa ja muussa kunnan järjestämässä majoituksessa olevan oppilaan täysihoito on oppilaalle maksuton. Oppilaskotiin sijoitetut oppilaat ovat velvolliset suorittamaan kohtuullisen määrän heille soveltuvia oppilaskodin tehtäviä.

Peruskoulun oppilaalle voidaan koulun loma-aikoina järjestää lomavirkistystä.

Kunnan on huolehdittava asianmukaisen lomavirkistyksen järjestämisestä kesän aikana sellaiselle peruskoulun oppilaalle, jonka terveyskeskuslääkäri on todennut terveydeltään heikoksi tai sairaalloiseksi ja jolle huoltaja ei voi tätä virkistystä tarjota.

Koulussa ja koulumatkalla oppilaalle sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton.

Kouluterveydenhuollosta on säädetty erikseen.

Vaikeasti vammaisia oppilaita varten koulussa voi kouluhallituksen luvalla ja opetusministeriön määräämin perustein olla koulunkäyntiavustajia.

Peruskoulussa voi olla rehtorin virka sekä opettajan ja oppilaskodinhoitajan virkoja. Opettajanvirkoja ovat lehtorin, aineenopettajan, opinto-ohjaajan, luokanopettajan, erityisluokanopettajan ja erityisopettajan virat.

Viranhaltijalla tarkoitetaan tässä laissa 1 momentissa mainitun viran vakinaista haltijaa ja viran väliaikaista hoitajaa. Viran väliaikaisella hoitajalla tarkoitetaan vastaavasti avoimen viran hoitajaa ja viransijaista.

Peruskoulussa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia.

Saman kunnan kahdella tai useammalla peruskoululla voi olla yhteisiä virkoja.

Milloin se on tarkoituksenmukaista, peruskoulun opettajanvirat voidaan perustaa kunnan koululaitoksen viroiksi.

Peruskouluun voidaan opetusministeriön ohjeiden mukaan perustaa sellainen opettajanvirka, jonka haltija on velvollinen opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan saman kunnan lukiossa.

Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii, voidaan peruskouluun opetusministeriön ohjeiden mukaan perustaa sellainen opettajanvirka, jonka haltija on velvollinen opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan muun tai muiden sopijakuntien yhdessä tai useammassa peruskoulussa tai lukiossa.

Peruskoulun opettajanvirkaan tai tuntiopettajan tehtävään voidaan, sen mukaan kuin kunnat keskenään sopivat, liittää velvollisuus ohjata opetusta tai valvoa ja ohjata keittolatoimintaa muun tai muiden sopijakuntien yhdessä tai useammassa peruskoulussa.

Peruskoulun virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden uudelleen järjestämisestä päättää kunnanvaltuusto. Se voi myös enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan määrätä, ettei virkaa ole vakinaisesti täytettävä, jos on todennäköistä, ettei virkaa tarvita pysyvästi.

Opettajanvirkoja tulee olla niin monta kuin opetustuntien määrä pysyvästi edellyttää. Tuntiopettajan hoidettavaksi saadaan antaa ne tunnit, joita varten ei ole tarkoituksenmukaista perustaa opettajanvirkaa.

Peruskoulun virka voidaan lakkauttaa, jos sen mukaan kuin asetuksella säädetään viranhaltijan palkkaukseen ei myönnetä valtionosuutta tai virka katsotaan tarpeettomaksi. Jos koulu tai oppilaskoti lakkautetaan, lakkaavat samalla sen virat, jollei niitä siirretä toisen koulun tai oppilaskodin viroiksi.

Vakinainen opettaja, jonka virka on lakkautettu, on siirettävä hänelle soveltuvaan toiseen peruskoulun opettajanvirkaan tai asetettava lakkautuspalkalle. Jollei samassa kunnassa ole avoinna opettajanvirkaa, siirretään hänet soveltuvaan virkaan muualle. Omalla suostumuksellaan ja sen mukaan kuin asetuksella säädetään hänet voidaan siirtää myös muun kunnan peruskoulun opettajanvirkaan, vaikka omassa kunnassa on hänelle soveltuva opettajanvirka avoinna. Opettajan siirtää oman kunnan opettajan virkaan kunnanhallitus ja muun kunnan opettajan virkaan kouluhallitus. Opettajan asettaa lakkautuspa 1kalle kunnanvaltuusto kouluhallituksen suostumuksella.

Jos opettajanvirka piirijaon tai kunnallisen jaoituksen muuttuessa muutetaan toisen koulun tai kunnan viraksi, siirretään vakinainen opettaja muutettuun virkaan.

Jos opettaja 1 ja 2 momentissa mainituissa tapauksissa kieltäytyy suostumasta siirtoon tai jos lakkautuspalkalle asetettu kieltäytyy ottamasta vastaan sellaista virkaa, johon hänet lain mukaan voidaan siirtää, annetaan hänelle ero hakemuksetta.

Jos lakkautuspalkalle asetettua opettajaa ei ole voitu siirtää hänelle soveltuvaan opettajanvirkaan, kouluhallitus voi määrätä hänet hänen suostumuksellaan viran väliaikaisena hoitajana hoitamaan peruskoulun virkaa sen estämättä, ettei hän täytä virkaan vaadittuja kelpoisuusehtoja.

Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty vakinaisesta opettajasta, on soveltuvin osin voimassa vakinaisesta rehtorista ja oppilaskodinhoitajasta, jonka virka on lakkautettu. Vakinainen rehtori siirretään rehtorin virkaan taikka opettajan virkaan, jolloin hänet samalla mikäli se on mahdollista määrätään suostumuksellaan 18 §:n 2 momentin säännöksen estämättä koulun johtajaksi. Niin ikään koulun johtajana toimiva opettajanviran vakinainen haltija siirretään suostumuksellaan samaan kouluun perustettavaan rehtorin virkaan.

Vakinaiset opettajat voivat vaihtaa keskenään virkoja, jos asianomaiset koululautakunnat siihen suostuvat. Sama on voimassa vakinaisista oppilaskodinhoitajista.

Peruskoulun virkaan voidaan vakinaiseksi nimittää vain Suomen kansalainen. Peruskoulun vieraan kielen opettajanvirkaan voidaan kuitenkin vakinaiseksi nimittää muukin kuin Suomen kansalainen.

Peruskoulun viranhaltijan ja tuntiopettajan kelpoisuusehdoista säädetään asetuksella. Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää niistä erivapauden.

Avoin virka on, jollei laillista estettä ole tai jollei virkaa katso ta tarpeettomaksi, julistettava haettavaksi vakinaisesti täyttämistä varten. Koululautakunnan on hakuajan päätyttyä valittava virkaan säädetyt kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista taitavin ja soveliain. Lautakunta voi lisäksi valita kutakin avointa virkaa kohti enintään kaksi hakijaa varasijalle. Virka voidaan kuitenkin, jos katsotaan koulun edun sitä vaativan, julistaa uudelleen haettavaksi. Ennen rehtorin viran täyttämistä koululautakunnan on kuultava koulun johtokuntaa sekä opettajakuntaan kuuluvia

Koululautakunnan on annettava päätöksensä tiedoksi hakijoille tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain (232/66) 7 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti ilmoitustaululla. Milloin joku hakijoista 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä kirjallisesti vaatii, on koululautakunnan alistettava päätöksensä lääninhallituksen vahvistettavaksi. Jollei lääninhallitus katso voivansa vahvistaa vaalia, on sen palautettava asia koululautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Uusi tai uudistettu vaalipäätös on vastaavasti alistettava lääninhallitukselle. Lääninhallituksen on vahvistettava uusi tai uudistettu päätös, jollei vaalissa ole sivuutettu ilmeisesti taitavinta ja soveliainta hakijaa tai menetelty muutoin virheellisesti. Jos lääninhallitus vieläkin jättää vaalin vahvistamatta, sen on alistettava asia kouluhallituksen ratkaistavaksi. Milloin siihen on painavia syitä, kouluhallitus voi määrätä, kuka hakijoista on otettava virkaan.

Avoimen viran hoitajan ottamisessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä viran vakinaisesta täyttämisestä edellä tässä pykälässä on säädetty. Jos avoimeen virkaan ei ennen elokuun 1 päivää ole valittu hakijaa, voi lääninhallitus kuitenkin määrätä avoimen viran hoitajan alkaneeksi lukuvuodeksi.

Koululautakunta ottaa viransijaisen ja tuntiopettajan. Viransijainen ja tuntiopettaja voidaan ottaa virkaan tai tehtävään sitä haettavaksi julistamatta.

Viranhaltijan ja tuntiopettajan on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja huolellisesti, seurattava alansa kehitystä ja käyttäydyttävä asemansa edellyttämällä tavalla.

Viranhaltijan ja tuntiopettajan tehtävistä säädetään asetuksella.

Jos viranhaltijan tai tuntiopettajan tehtävänä on koulussa tai oppilaskodissa valvoa ruokailua siihen itse osallistuen, on ateria hänelle maksuton.

Viranhaltijan ja tuntiopertajan palkkauksen maksamisesta päättää kunnanhalli tus, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.

Opetusministeriö voi erityisestä syystä oikeuttaa viranhaltijan lukemaan palvelulisää varten hyväkseen muunkin kuin virkaehtosopimuksessa sovitun palvelusajan, kuitenkin enintään kahdeksan vuotta.

Aiheettomasti maksettu palkkaus tai muu virkasuhteesta johtuva taloudellinen etuus saadaan periä takaisin siten, että se vähennetään seuraavan tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä viranhaltijan tai tuntiopettajan palkasta, jos viranhaltija tai tuntiopettaja on edelleen saman koulun tai saman kunnan palveluksessa.

Kulloinkin suoritettavasta palkkauksesta ei saa 1 momentin nojalla periä enempää kuin palkasta lain mukaan saadaan ulosmitata.

Takaisinperintää aloitettaessa on sen peruste ja takaisin perittävä määrä ilmoitettava viranhaltijalle tai tuntiopettajalle.

Aiheettomasti maksetun palkkauksen tai muun virkasuhteesta johtuvan etuuden takaisinperintä on aloitettava edellä tässä pykälässä säädetyllä tavalla tai pantava vireille muussa järjestyksessä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton palkkaus tai muu taloudellinen etuus on maksettu. Jollei näin menetellä, on oikeus takaisinperintään menetetty.

Viranhaltijan virkavapauden myöntää koululautakunta.

Viranhaltijan, joka sairauden vuoksi ei kykene virkaansa hoitamaan, on pyydettävä virkavapautta. Jollei hän sitä tee, koululautakunnan on vapautettava hänet virantoimituksesta sairauden ajaksi. Päätös on heti ilmoitettava lääninhallitukselle. Päätös voidaan panna heti täytäntöön, jollei lääninhallitus sitä kiellä.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, on soveltuvin osin voimassa myös tuntiopettajasta.

Milloin viranhaltija tai tuntiopettaja on syyllistynyt laiminlyöntiin tai rikkomukseen virassaan tai tehtävässään taikka käyttäytynyt sopimattomasti, voidaan häntä rangaista kurinpidollisesti varoituksella taikka erottamalla hänet virantoimituksesta tai tehtävän hoitamisesta enintään kolmen kuukauden ajaksi, jolta ajalta erotettu menettää palkkauksensa ja palkkionsa.

Milloin vakinainen viranhaltija on toiminnallaan tai käyttäytymisellään virassa tai sen ulkopuolella taikka virkatehtäviensä laiminlyömisellä osoittanut, ettei hän ansaitse sitä luottamusta ja kunnioitusta, jota hänen asemansa edellyttää, hänet voidaan kurinpitotoimin panna viralta.

Lääninhallituksen määräämä viran haltija toimittaa kurinpitoasiassa tutkimuksen ja esittää tutkimuksen tuloksen ja mahdollisen rangaistusvaatimuksen koululautakunnalle, joka asianomaista kuultuaan ratkaisee asian.

Jollei rangaistusvaatimusta ole esitetty neljän kuukauden kuluessa siitä, kun se seikka, joka olisi saattanut antaa aihetta kurinpitomenettelyyn, tuli lääninhallituksen tietoon, katsotaan asia rauenneeksi.

Sinä aikana kun viranhaltijaa tai tuntiopettajaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut viranhaltijan tai tuntiopettajan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen seikan nojalla, jota ei ole katsottava rikokseksi mutta joka voi aiheuttaa kurinpidollisen rankaisemisen.

Jollei rangaistusvaatimusta kurinpitomenettelyssä ole esitetty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tuomioistuimen päätös sai lainvoiman, katsotaan asia rauenneeksi.

Milloin viranhaltija tai tuntiopettaja on syytteen, kurinpitomenettelyn tai tutkimuksen alaisena rikoksen tai kurinpitorikkomuksen vuoksi, voi koululautakunta pidättää hänet virantoimituksesta tai tehtävän hoitamisesta. Pidätyspäätös on heti ilmoitettava lääninhallitukselle. Päätös voidaan heti panna täytäntöön, jollei lääninhallitus sitä kiellä.

Jos vakinainen viranhaltija on tuomioistuimen tai viranomaisen päätöksellä tuomittu viralta pantavaksi, koululautakunnan on pidätettävä hänet heti virantoimituksesta, vaikkei päätös ole lainvoimainen.

Viran väliaikaisen hoitajan ja tuntiopettajan voi koululautakunta vapauttaa virasta tai tehtävän hoitamisesta, milloin siihen harkitaan olevan syytä.

Viran väliaikaisen hoitajan ja tuntiopettajan määräys voidaan myös peruuttaa samassa järjestyksessä kuin se hänelle annetaan.

Jos viranhaltija on ryhtynyt toiseen palvelukseen, joka estää asianomaisen viran hoitamisen, koululautakunnan on todettava hänen aikaisempi virkasuhteensa päättyneeksi, jollei hänelle ole myönnetty eroa tai virkavapautta tai jollei asiasta ole erikseen toisin säädetty.

Viranhaltija ja tuntiopettaja on velvollinen eroamaan virastaan tai tehtävästään heinäkuun 31 päivänä sinä vuonna, jona hän täyttää 67 vuotta. Lääninhallitus voi kuitenkin koululautakunnan esityksestä pysyttää hänet virassaan tai tehtävässään täysin lukuvuosin enintään kolme vuotta sen jälkeen, jos hän kykenee vielä hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä.

Asetuksella voidaan säätää, että joissakin rehtorin. ja opettajanviroissa, joiden laatu sitä vaatii, eroamisikä on alempi, ei kuitenkaan alle 55 vuotta.

Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, voidaan eroamisiän saavuttanut henkilö ottaa viran väliaikaiseksi hoitajaksi tai tuntiopettajaksi, jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii.

Jos viranhaltija tai tuntiopettaja on ruumiillisen tai henkisen tilansa vuoksi pysyvästi menettänyt työkykynsä, on hän velvollinen eroamaan edellä säädettyä aikaisemminkin. Jollei hän itse hae eroa, kouluhallitus vapauttaa hänet virasta tai tehtävästä.

Lääninhallitus voi määrätä, jos se viran hoitamisen edellytysten selvittämiseksi on tarpeen, viranhaltijan hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Samoilla edellytyksillä viranhaltija on velvollinen antamaan lääninhallitukselle terveydentilaansa koskevia tietoja.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista lääninhallituksen määräämistä tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvat välttämättömät kustannukset suoritetaan valtion varoista.

Viranhaltijalla ja tuntiopettajalla on oikeus valtio varoista suoritettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeeseen jäljempänä säädetyin poikkeuksin soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä. Eläkkeen perusteena oleva palkka määräytyy pitämällä perusteena asianomaiselle valtionosuuden perusteeksi hyväksytyn kunnallisen virkaehtosopimuksen ja tämän lain nojalla tulevaa palkkausta.

Viranhaltija ja tuntiopettaja saa työkyvyttömyyseläkkeen paitsi niissä tapauksissa, joista valtion eläkelaissa (280/66) on säädetty, myös jos hänet vapautetaan 69 §:n 4 momentin mukaisesti virasta tai tehtävästä.

Viranhaltijan ja tuntiopettajan eläkeikä on 60 vuotta.

Asetuksella voidaan säätää, että joissakin rehtorin- ja opettajanviroissa, joiden laatu sitä vaatii, eläkeikä on alempi, ei kuitenkaan alle 55 vuotta.

Eläkeikä on 65 vuotta, jos palvelus on päättynyt ennen edellä tarkoitettua yleistä tai erityistä eläkeikää.

Viranhaltijana tai tuntiopettajana olleen henkilön kuoltua suoritetaan hänen jälkeensä valtion varoista perhe-eläkettä soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olleen henkilön jälkeen.

Peruskoululla tulee olla tarkoitukseensa hyväksytty koulurakennus tai -huoneisto. Koulu tai sen osa voidaan, milloin huoneisto katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, lääninhallituksen luvalla sijoittaa vuokrahuoneistoon tai kunnan omistamaan muuhun kuin kouluhuoneistoon.

Peruskoulun tontilla tai sen läheisyydessä tulee olla oppilaiden välituntien viettoon ja liikunnanharjoituksiin soveltuva alue.

Peruskoululle on hankittava tarpeellinen kalusto, opetusvälineet, kirjasto sekä muut koulun toiminnalle tarpeelliset varusteet.

Kunta voi kouluhallituksen luvalla ja sen määrää min ehdoin siirtää peruskoulun kiinteistön tai irtaimiston tai osan niistä saman kunnan lukion tai yleisen kirjaston kiinteistöksi ja irtaimistoksi.

Oikeudesta käyttää peruskoulukiinteistöä tai -huoneistoa taikka peruskoulun irtaimistoa muuhun kuin kunnan peruskoulujen tarkoitukseen säädetään asetuksella. Käytön korvausperusteista päättää tarvittaessa kunnanvaltuusto, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.

Peruskoulua korvaavalla koululla tarkoitetaan Suomen kansalaisen taikka rekisteröidyn suomalaisen yhteisön tai säätiön ylläpitämää yksityistä koulua, joka kunnan ja koulun ylläpitäjän sopimuksen perusteella korvaa kunnan peruskoulua ja jossa opetus annetaan peruskoulun opetussuunnitelman mukaan.

Tämän lain voimaantulon jälkeen 1 momentissa tarkoitettu sopimus voidaan tehdä peruskoulun ala-asteen vuosiluokkia vastaavien luokkien osalta vain silloin, kun mainitut luokat toimivat peruskoulua korvaavan koulun yläasteen vuosiluokkia vastaavien luokkien yhteydessä ja sopimus on kielellisen vähemmistön koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi tai muusta erityisestä syystä välttämätön.

Peruskoulua korvaavan koulun jokaisen vuosiluokan oppimäärän suorittaminen vastaa peruskoulun vastaavan vuosiluokan oppimäärän suorittamista.

Peruskoulua korvaavan koulun ylläpitäjän on asetettava koulun hallintoa varten johtokunta, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä 12 §:ssä on säädetty.

Mitä tämän lain 1–3, 7, 8, 15–17, 19, 22–31, 37–42, 44–51, 74, 75, 85–88, 92, 94, 99 ja 108 §:ssä on säädetty, on vastaavasti voimassa peruskoulua korvaavasta koulusta ja sen oppilaista. Peruskoulua korvaavan koulun oppilaalle opetus on maksutonta ja koulun oppilaiden sosiaaliset edut on kunnan järjestettävä, jolleivät kunta ja koulun ylläpitäjä ole toisin sopineet.

Peruskoulua korvaavan koulun rehtorin ja opettajan toimista, toimenhaltijoista ja tuntiopettajista on soveltuvin osin voimassa, mitä 55 §:n 2 ja 3 momentissa 58 §:ssä, 59 §:n 1 ja 2 momentissa, 62–67 §:ssä, 69 §:n 1, 3 ja 4 momentissa ja 70 §:ssä on säädetty peruskoulun viroista, viranhaltijoista ja tuntiopettajista. Koululautakunnalle säädetyt tehtävät hoitaa kuitenkin peruskoulua korvaavan koulun johtokunta.

Mitä tämän lain 18 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 20 ja 21 §:ssä on säädetty, on vastaavasti voimassa peruskoulua korvaavasta koulusta. Koululautakunnalle säädetyt tehtävät hoitaa kuitenkin peruskoulua korvaavan koulun johtokunta.

Jos peruskoulua korvaavalla koululla ja yksityisellä lukiolla on sama ylläpitäjä, voi ylläpitäjä määrätä, että yksityisen lukion rehtori hoitaa peruskoulua korvaavan koulun johtajan tehtävät tai että peruskoulua korvaavan koulun johtaja hoitaa yksityisen lukion rehtorin tehtävät.

Peruskoulua korvaavassa koulussa voidaan järjestää 4 §:n 2 momentin mukaisesti lisäopetusta ja 4 §:n 3 momentin mukaisesti esiopetusta. Lupa voidaan myöntää vain siinä tapauksessa, että kunta ja koulu ovat sopineet edellä tässä momentissa tarkoitettujen toimintojen kustannusten korvaamisesta koululle.

Sen lisäksi, mitä 78 §:ssä on säädetty, voidaan asetuksella säätää peruskoulua korvaavasta koulusta, sen toimenhaltijoista ja tuntiopettajista, oppilaista sekä muustakin koulun toiminnan järjestämisestä.

Peruskoulua korvaavan koulun opetusta ja muuta toimintaa valvoo kunnan koululautakunta.

Oppilaiden ottamisesta peruskoulua korvaavaan kouluun päättää koululautakunta.

Peruskoulua korvaavan koulun kustannusten suorittamisesta vastaa kunta sen mukaan kuin kunnan ja koulun ylläpitäjän kesken on sovittu.

Peruskoulua korvaavan koulun palveluksessa olleelle henkilölle, joka täyttää asetuksella säädetyt ehdot, suoritetaan valtion varoista eläkettä ja hänen jälkeensä perhe-eläkettä, hautausapua ja hautauskustannusten korvausta siten kuin asetuksella säädetään.

Tämän lain voimaan tullessa toiminnassa olevalle peruskoulua vastaavaksi järjestetylle yksityiselle koululle myönnetään käyttökustannuksiin valtionapua sen mukaan kuin erikseen on säädetty.

Peruskoulua vastaavat yksityiset koulut ovat velvolliset antamaan koululautakunnalle ja koulutoimen johtajalle niiden pyytämät tiedot koulun toiminnasta ja käsittelemään lautakunnan niille tekemät koulua koskevat ehdotukset.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulun palveluksessa olleelle henkilölle suoritetaan valtion varoista eläkettä ja hänen edunsaajalleen perhe-eläkettä sen mukaan kuin 82 §:ssä ja sen nojalla asetuksella on peruskoulua korvaavan koulun palveluksessa olleesta henkilöstä säädetty. Jos henkilöllä on oikeus myös muuhun kuin valtion varoista suoritettavaan eläkkeeseen tai hänen edunsaajallaan vastaavasti perhe-eläkkeeseen, on valtion varoista suoritettavasta eläkkeestä vähennettävä muu eläke tai perhe-eläke siltä osin kuin ne perustuvat samaan palvelusaikaan.

Peruskouluopetusta vastaavaa opetusta antavasta muusta kuin 77 ja 83 §:ssä mainitusta oppilaitoksesta sekä tällaisen oppilaitoksen perustamisesta ja ylläpitämisestä on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Peruskoulunkäyntinsä päättäneelle nuorisolle voidaan peruskoulun toimesta järjestää sellaista opinto- ja sivistysharrastuksia edistävää toimintaa, joka on sopusoinnussa peruskoulun tavoitteiden kanssa ja jonka järjestämiseen koululla on riittävät edellytykset, mikäli tässä toiminnassa on asetuksella säädetty määrä peruskoulunkäyntinsä päättäneitä osanottajia.

Peruskoulun tehtävänä on pitää eritvistä huolta entisistä erityisopetusta saaneista oppilaistaan ja tukea heidän sijoittumistaan jatko-opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan.

Valtion ja kunnan palveluksessa olevat sekä peruskoulun hallintoelinten jäsenet eivät saa sivulliselle ilmaista, mitä he tämän lain mukaisten tehtäviensä perusteella ovat saaneet tietää, jos asia on sen luonteen vuoksi salassa pidettävä.

Kahden tai useamman kunnan yhteinen peruskoulu on sen kunnan hallinnossa, jonka alueelle koulun paikka on piirijaossa määrätty.

Milloin kahden tai useamman kunnan yhteisen piirin koulun paikka on muun kuin yhteistoimintaan osallistuvan kunnan alueella, määrätään johtosäännössä, minkä kunnan hallinnossa koulu on.

Kahden tai useamman kunnan yhteisen peruskoulun perustamiskustannuksiin kunnat ottavat osaa siinä suhteessa, jossa kuhunkin kuntaan kuuluvia oppilaita on koulu piirissä, jolleivät kunnat ole sopineet muunlaisesta kustannusten jakoperusteesta.

Oppilaan peruskoulunkäynnistä kahden tai useamman kunnan yhteisessä peruskoulussa tai muutoin muussa kuin sen kunnan koulussa, jossa hänellä on väestökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka lukukauden alussa, on oppilaan kotikunta velvollinen suorittamaan toiselle kunnalle oppilaasta aiheutuvan osuutensa valtionosuuteen oikeuttavista käyttökustannuksista, jolleivät kunnat ole sopineet muunlaisesta kustannusten jakoperusteesta.

Oppivelvollisuusikäisen lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen täyttää oppivelvollisuutensa.

Jos oppivelvollinen ei asianmukaisesti täytä oppivelvollisuuttaan, tulee koululautakunnan tarvittaessa kutsua hänen huoltajansa kuultavaksi asiassa.

Jos huoltaja ei huolehdi siitä, että oppivelvollinen täyttää oppivelvollisuutensa, hänet on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon.

Jos huoltaja tai työnantaja estää oppivelvollista täyttämästä oppivelvollisuuttaan, hänet on tuomittava oppivelvollisuuden täyttämisen estä misestä sakkoon.

Peruskoulun omassa rakennuksessa vapaana oleva opettaja-asunto on luovutettava ensisijaisesti asianomaisen kunnan virassa olevan rehtorin tai opettajan käytettäväksi.

Milloin rehtorin tai opettajan käytettäväksi on virkasuhteen perusteella annettu peruskoulun omassa rakennuksessa sijaitseva asunto, on siitä perittävä vuokraa samojen perusteiden mukaan kuin valtion virkamiehelle vuokra-asuntona luovutetusta valtion virkamiesasunnosta.

Milloin kouluhallitus siirtää vakinaisen viranhaltijan toisen kunnan peruskoulun virkaan, korvataan viranhaltijan muuttokustannukset valtion varoista.

Kokeilutoiminnassa voidaan poiketa tämän lain säännöksistä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa opetusministeriö määrää.

Opetusministeriö päättää kokeilusta johtuvien lisä tehtävien valtionosuuteen oikeuttavien korvauksien kokonaismäärästä.

Tämän lain mukaan koululautakunnalle kuuluva tehtävä voidaan asetuksella tai sen nojalla johtosäännöllä määrätä jonkun muun kunnallisen viranomaisen tai viranhaltijan tehtäväksi.

Tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella tehtyyn lääninhallituksen ja koululautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla kouluhallitukselle. Asetuksella voidaan kuitenkin säätää noudatettavaksi kunnallislain mukaista valitusmenettelyä.

Peruskoulun viranhaltijan ja johtokunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla koululautakunnalle. Valitusaika on neljätoista päivää. Jos koululautakunnalle kuuluvia tehtäviä on siirretty lautakunnan alaisen viranhaltijan tai johtokunnan päätettäväksi, noudatetaan koululautakunnan päätöksestä tehtävää valitusta koskevia säännöksiä.

Jos oppilaan huoltaja saa hakea muutosta johtokunnan päätökseen tai muun viranomaisen oppilasta koskevaan päätökseen, on myös peruskoulun yläasteen oppilaalla oikeus hakea muutosta.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1984.

Ennen tämän lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, maksetaan 96 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla myönnetyt eläkkeet ja perhe-eläkkeet edelleen, ja mainittujen lakien tarkoittamat palvelussuhteet oikeuttavat eläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen mainittujen lakien mukaisesti.

Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle lykkäystä peruskouluopetuksen tai vastaavan opetuksen järjestämisestä määrätylle erityisopetusta tarvitsevalle oppilasryhmälle tai sen vuosiluokalle, jos kunta ei aikaisemmin ole ollut velvollinen huolehtimaan tämän oppilasryhmän opetuksen järjestämisestä.

Oppivelvollisuudesta vapauttamista koskevia aikaisempia säännöksiä voidaan soveltaa niin kauan kuin 1 momentissa tarkoitettu lykkäys on voimassa.

Jos koulussa opetetaan koulujärjestelmän perusteista annetun lain 5 §:n 3 momentin mukaisia erilaajuisia oppimääriä, on näitä opetettava edelleen lukuvuonna 1984–85 peruskoulun kahdeksannella ja yhdeksännellä vuosiluokalla ja lukuvuonna 1985–86 yhdeksännellä vuosiluokalla. Jos oppilas on aloittanut opiskelunsa sellaisen edellä tarkoitetun oppimäärän mukaan, jota vastaavaa oppimäärää ei tämän lain mukaan opeteta, on hänen opetuksensa järjestettävä hänen aloittamansa oppi määrän mukaisena. Kouluhallitus päättää tarvittaessa siitä, mitä oppimääriä pidetään tämän pykälän tarkoittamina vastaavina oppimäärinä.

Valtion ylläpitämistä peruskouluopetusta vastaavaa opetusta antavista kouluista on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulusta on säädetty, jollei lailla tai asetuksella ole toisin säädetty.

Jos 77 tai 83 §:ssä tarkoitetun koulun taikka yksityisen kansakoulun ylläpito-oikeus kouluhallituksen luvalla siirretään koulun sijaintikunnalle tai jos valtion oppilaitos lakkautetaan, kunnanhallitus siirtää mikäli mahdollista koulun palveluksessa olevan henkilön hänen suostumuksellaan lähinnä hänen entistä tointaan tai tehtäväänsä vastaavaan peruskoulun, kunnan lukion tai kunnan iltalukion virkaan tai tehtävään sitä haettavaksi julistamatta.

Jollei kunnanhallitus voi siirtää 1 momentissa tarkoitettua henkilöä, on sen ilmoitettava asiasta kouluhallitukselle. Kouluhallitus voi 1 momentissa säädetyin edellytyksin siirtää hänet toisen kunnan peruskoulun, lukion tai iltalukion virkaan tai tehtävään.

Kun valtion, kuntainliiton, kunnan tai yksityisen harjaantumiskoulun opettajanvirka tai -toimi lakkautetaan, voi kouluhallitus siirtää viran tai toimen vakinaisen haltijan ja avoimen viran tai toimen hoitajan hänen suostumuksellaan lähinnä hänen entistä virkaansa tai tointaan vastaavaan peruskoulun erityisluokan opettajanvirkaan.

Jos peruskoulua korvaavan koulun vakinainen tai ylimääräinen opettajan tai rehtorin toimi lakkautetaan peruskoulua korvaavien luokkien asteittaisen lakkaamisen johdosta, menetellään 1 ja 2 momentin mukaisesti.

Edellä 1–4 momentissa tarkoitettu siirto voidaan suorittaa, vaikkei asianomainen henkilö täytä uuden viran tai tehtävän kelpoisuusehtoja, jos hänet katsotaan kykeneväksi virkaa tai tehtävää hoitamaan.

Edellä 101 §:ssä tarkoitettu henkilö saa peruskoulun, kunnan lukion tai kunnan iltalukion palveluksessa henkilökohtaisena lisänä aikaisempien säännösten ja määräysten mukaisen palkkauksen ja peruskoulun, kunnan lukion tai kunnan iltalukion palveluksessa saamansa palkkauksen tai palkan erotuksen. Palkkauksella tarkoitetaan tässä laissa peruspalkkaa ikä-, palvelu-, kalliinpaikan- ja syrjäseutulisineen sekä säännöksiin ja määräyksiin perustuvaa henkilökohtaista lisää.

Peruskoulua korvaavan koulun palveluksessa olleeseen muita kuin opetustehtäviä suorittavaan henkilöön, joka on 101 §:n nojalla siirretty peruskoulun palvelukseen, sovelletaan kunnan peruskouluksi muutetun yksitvisoppikoulun eräiden toimihenkilöiden ja palveluskuntaan kuuluvien henkilöiden eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden järjestelyistä annetun lait (13/72) säännöksiä.

Jos valtion lakkautetun oppilaitoksen palveluksessa ollut henkilö siirretään 101 §:n nojalla peruskoulun palvelukseen, sovelletaan häneen soveltuvin osin valtion lakkautetun oppikoulun henkilökunnan aseman järiestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain (10/72) 3, 4 ja 6 §:n säännöksiä.

Jos yksitvisen kansakoulun tai harjaantumiskoulun palveluksessa ollut 101 §:n nojalla siirretty opettaja on ollut oikeutettu kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/64) mukaiseen eläkkeeseen, luetaan mainitun palvelussuhteen välittömästi siirtoa edeltänyt aika 71 ja 73 §:n mukaiseen valtion varoista suoritettavaan eläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi. Valtion varoista suoritettavasta eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä vähennetään kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukainen eläke ja perhe-eläke siltä osin kuin se perustuu samaan palvelusaikaan.

Sen estämättä, mitä 71 ja 72 §:ssä on säädetty, aikaisemmin voimassa olleita eläkesäännöksiä sovelletaan henkilöön, joka on tehnyt valtion eläkelain voimaanpanolain (281/66) 4 §:ssä tai yksityisoppikouluasetuksen muuttamisesta 9 päivänä joulukuuta 1966 annetun asetuksen (617/66) voimaantulosäännöksessä tarkoitetun ilmoituksen:

Sen estämättä, mitä 73 §:ssä on säädetty, aikaisemmin voimassa olleita säännöksiä sovelletaan valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain (775/68) 4 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

Tämän lain tultua voimaan peruskoulun tuntiopettajan ja työnohjaajan viran haltijat ovat peruskoulun tuntiopettajia, apu koulun, tarkkailuluokan ja muiden erityiskoulujen ja -luokkien opettajat ovat erityisluokanopettajia sekä asuntolanhoitajat oppilaskodinhoitajia.

Tämän lain voimaan tullessa toimiva kunnallisista ja yksityisistä oppikouluista annetussa asetuksessa tarkoitettu yksityisen oppikoulun peruskoulua korvaava kouluaste muuttuu 77 §:ssä tarkoitetuksi peruskoulua korvaavaksi kouluksi.

Jos kunta on koulujärjestelmän perusteista annetun lain 18 §:n nojalla saanut käyttöoikeuden valtion oppikoulun kiinteään omaisuuteen, voi valtioneuvosto luovuttaa koulun ylläpitäjälle tämän hakemuksesta mainitun omaisuuden omistusoikeuden kohtuullisesta korvauksesta tai korvauksetta.

Valtioneuvoston koulujärjestelmän perusteista annetun lain nojalla antamat määräykset kuntien yhteistoiminnasta peruskouluopetuksen järjestämiseksi ovat voimassa siihen saakka, kunnes niistä tämän lain nojalla toisin määrätään.

Kunnan koulujärjestelmän perusteista annetun lain nojalla laatima opetussuunnitelma on voimassa siihen saakka, kunnes 30 §:n perusteella laadittu opetussuunnitelma on vahvistettu.