Sotilasoikeudenkäyntilaissa (326/83) tarkoitetusta rikoksesta voidaan rikoslain 45 luvun alaiselle henkilölle oikeudenkäynnissä tuomita kurinpitorangaistus tai kurinpitomenettelyssä määrätä kurinpitoseuraamuksena kurinpitorangaistus tai -ojennus niin kuin tässä laissa säädetään.

Kurinpitorangaistuksia ovat aresti, kurinpitosakko ja varoitus.

Arestia tuomitaan vähintään yksi ja enintään kolmekymmentä vuorokautta sekä kurinpitosakkoa vähintään yhdeltä ja enintään kolmeltakymmeneltä päivältä.

Kurinpitomenettelyssä arestia määrätään vähintään yksi ja enintään viisitoista vuorokautta sekä kurinpitosakkoa vähintään yhdeltä ja enintään viideltätoista päivältä.

Kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on yksi viidesosa sakotettavan keskimääräisestä kokonaispäivätulosta tai, jos hänellä ei ole palkkatuloa, hänen päivärahansa suuruinen.

Kurinpito-ojennuksia ovat poistumiskielto, ylimääräinen palvelus ja muistutus.

Poistumiskieltoa määrätään vähintään yksi ja enintään viisitoista vuorokautta sekä ylimääräistä palvelusta vähintään yksi ja enintään viisi kertaa.

Sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta, josta on säädetty seuraamukseksi sakko, voidaan sakon asemesta tuomita kurinpitorangaistus tai kurinpitomenettelyssä määrätä kurinpitorangaistus tai -ojennus.

Kurinpitorangaistuksen asemesta saadaan tuomita sakkoon.

Kurinpitorangaistusta ei saa tuomita eikä kurinpitorangaistusta tai -ojennusta kurinpitomenettelyssä määrätä ehdollisesti.

Kurinpitorangaistusta tai -ojennusta ei yhdistetä määräaikaiseen vankeusrangaistukseen eikä sakkoon.

Jos joku olisi tuomittava samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta kurinpitorangaistukseen, hänet tuomitaan yhteiseen kurinpitorangaistukseen. Arestia saa tällöin tuomita enintään neljäkymmentä vuorokautta ja kurinpitosakkoa enintään neljältäkymmeneltä päivältä.

Kurinpitomenettelyssä käytetään samasta rikoksesta kurinpitoseuraamuksena vain yhtä kurinpitorangaistus- tai ojennuslajia. Jos joku on syyllistynyt useaan rikokseen, jotka tulevat samanaikaisesti kurinpitoesimiehen käsiteltäviksi, syylliselle määrätään vain yksi kurinpitoseuraamus.

Rikosoikeudellista vanhentumista koskevia säännöksiä sovellettaessa rinnastetaan kurinpitorangaistus sakkoon. Kurinpitomenettelyä ei kuitenkaan saa panna vireille sen jälkeen, kun vuosi on kulunut rikoksen tekemisestä.

Kurinpitorangaistuksen tai -ojennuksen määrääminen ei estä nostamasta syytettä tuomioistuimessa saman rikoksen johdosta, jos asian laatu sitä vaatii tai siihen muuten on erityistä syytä. Asiaa, josta syyte on pantu vireille tai joka on ratkaistu tuomioistuimessa, ei saa käsitellä kurinpitomenettelyssä.

Jos henkilö, jolle on tuomittu tai määrätty kurinpitoseuraamus, on ennen asian ratkaisemista ollut rikoksen johdosta vapautensa menettäneenä, on kurinpitorangaistuksesta tai ojennuksesta tehtävä rikoslain 3 luvun 11 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Jos rikoksentekijä on suorittanut kurinpitomenettelyssä määrätyn rangaistuksen tai kurinpito-ojennuksen joko kokonaan tai osaksi ja hänet tuomitaan sen jälkeen samasta rikoksesta tuomioistuimessa rangaistukseen, on tuomitusta rangaistuksesta vähennettävä vapaudenmenetystä vastaava määrä tai katsottava suoritettu kurinpitorangaistus tai ojennus hänen tekonsa täydeksi rangaistukseksi.

Sotilasvirassa tai -toimessa palvelevalle sekä värvätylle saadaan rauhan aikana kurinpitomenettelyssä määrätä vain kurinpitosakkoa ja antaa varoitus tai muistutus.

Sotilasvirkaan tai -toimeen koulutettavalle oppilaalle saadaan 1 momentin estämättä määrätä kaikkia tässä laissa tarkoitettuja kurinpitoseuraamuksia, jollei asetuksessa toisin säädetä.

Kurinpitorangaistus tai -ojennus saadaan määrätä, jos rikoksesta epäilty on myöntänyt syyllisyytensä tai jos hänen syyllisyyttään voidaan muuten pitää selvänä.

Esimiestä, jolla on oikeus käyttää tässä laissa tarkoitettua kurinpitovaltaa, kutsutaan kurinpitoesimieheksi.

Kurinpitoesimiehiä ovat perusyksikön päällikkö ja hänen suoranaiset esimiehensä sekä 13 §:ssä säädetyin rajoituksin perusyksikön vääpeli.

Kurinpitoesimiehen kurinpitovallan alaisia ovat ne hänen alaisensa, joiden suoranainen esimies hän on.

Oikeus määrätä kurinpitorangaistus on joukko-osaston komentajalla ja häntä ylemmällä kurinpitoesimiehellä. Lisäksi joukkoyksikön komentajalla ja perusyksikön päälliköllä on oikeus määrätä asevelvollisena palvelevalle varoitus sekä arestia, joukkoyksikön komentajalla enintään kymmenen vuorokautta ja perusyksikön päälliköllä enintään viisi vuorokautta.

Oikeus määrätä kurinpito-ojennus on jokaisella kurinpitoesimiehellä. Perusyksikön päällikkö saa määrätä poistumiskieltoa kuitenkin enintään kymmenen vuorokautta ja perusyksikön vääpeli ainoastaan asevelvollisina palveleville muistutuksen sekä ylimääräistä palvelusta enintään kolme kertaa.

Sama toimivalta kuin 12 ja 13 §:ssä mainitulla kurinpitoesimiehellä on myös vastaavassa tehtävässä olevalla esimiehellä sen mukaan kuin pääesikunta määrää. Lisäksi pääesikunta voi antaa joukko-osaston komentajaa ylempien kurinpitoesimiesten keskinäisestä kurinpidollisesta toimivallasta heidän hallinnollisesta ja sotilaallisesta toimivallastaan poikkeavia määräyksiä.

Sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettuihin rikoksiin sovellettavista pakkokeinoista ja niiden käyttämiseen oikeutetuista viranomaisista on yleisen lain säännösten ohella voimassa, mitä tässä laissa säädetään.

Jos kurin, järjestyksen tai turvallisuuden säilyttäminen taikka palauttaminen sitä vaatii, saadaan 15 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta tavattu tai todennäköisin syin epäilty ottaa kiinni ja pidättää sekä erityisen painavista syistä vangita.

Vangitsemismääräyksen saa antaa joukkoosaston komentaja ja häntä ylempi kurinpitoesimies.

Kiinniotettua, pidätettyä tai vangittua henkilöä säilytetään päävartiossa tai muuten sotilasviranomaisen valvonnan alaisena taikka yleisessä vankilassa tai muussa säilytyspaikassa.

Kiinniottamisesta on viivytyksettä ilmoitettava pidättämiseen oikeutetulle.

Kiinniotettu henkilö on päästettävä vapaaksi viipymättä sen jälkeen, kun kuulustelu on päättynyt tai kun kiinniottamisen muu peruste on lakannut, kuitenkin viimeistään ennen kuin 24 tuntia on kulunut kiinniottohetkestä jollei häntä saman ajan kuluessa määrätä pidätettäväksi.

Pidättämisestä on viivytyksettä ilmoitettava vangitsemiseen oikeutetulle.

Pidätetty henkilö on päästettävä vapaaksi viipymättä sen jälkeen, kun pidättämisen edellytyksiä ei enää ole, kuitenkin viimeistään ennen kuin kolme vuorokautta on kulunut kiinniottohetkestä, jollei sanotun ajan kuluessa tehdä päätöstä pidätetyn vangitsemisesta tai ryhdytä hänelle määrätyn arestin täytäntöönpanoon.

Pidätysajan jatkamisesta ja pidätetyn kuljettamiseen käytetyn ajan huomioon ottamisesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Vangittua koskeva asia on otettava käsiteltäväksi alioikeudessa viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, kun ilmoitus rikoksesta epäillyn vangitsemisesta on saapunut tuomioistuimelle.

Takavarikon ja etsinnän saa takavarikosta ja etsinnästä rikosasioissa annetussa laissa (260/ 59) mainittujen viranomaisten lisäksi määrätä toimitettavaksi pidättämiseen oikeutettu sotilasviranomainen.

Kiireellisessä tapauksessa saa kiinniottamiseen oikeutettu toimittaa takavarikon ja etsinnän ilman 1 momentissa tarkoitettua määräystä.

Edellä tässä luvussa tarkoitetut sotilaat saavat käyttää pakkokeinoja puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai aluksella sekä kiireellisessä tapauksessa muuallakin.

Yksityisasunnossa he saavat toimittaa kotietsinnän kuitenkin vain, milloin sen tarkoituksena on sellaisen kiinniotettavan, pidätettävän tai vangittavan taikka kuulusteluun tai tuomioistuimeen tuotavan henkilön tavoittaminen, jo ka takaa-ajettaessa pakenee, taikka rikoksen teosta verekseltään jäljitetyn esineen takavarikoiminen.

Joukko-osaston komentajalla on oikeus puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai aluksella, ei kuitenkaan yksityisasunnossa, toimituttaa tarkastuksia ja etsintöjä puolustusvoimien aseita, ampumatarvikkeita ja räjähdysaineita sekä huumausaineita ja alkoholijuomia koskevien määräysten noudattamisen valvontaa varten tai näiden määräysten rikkomisen selville saamiseksi. Etsintä ja tarkastus voidaan kohdistaa vain rikoslain 45 luvun alaiseen henkilöön ja hänen hallussaan olevaan omaisuuteen.

Tarkastuksessa ja etsinnässä tavatut luvattomat aseet, ampumatarvikkeet, räjähdysaineet sekä huumausaineet ja alkoholijuomat saadaan ottaa talteen. Alkoholijuoma saadaan asetuksella säädettävin edellytyksin pitää sotilasviranomaisen hallussa tai hävittää. Huumausaineen osalta on meneteltävä niin kuin huumausainelaissa (41/72) on säädetty.

Kun sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettu rikos on tullut kurinpitoesimiehen tietoon tai on perusteltua aihetta otaksua rikoksen tapahtuneen, on kurinpitoesimiehen viipymättä huolehdittava asian tutkinnasta.

Kurinpitoasiaa tutkittaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä esitutkinnasta rikosasioissa on erikseen säädetty, ja lisäksi tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä.

Kurinpitoesimiehen on tutkinnan päätyttyä viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin rikokseen syyllistyneen rankaisemiseksi tai ojentamiseksi.

Kurinpitoesimies voi kuitenkin jättää kurinpitoseuraamuksen määräämättä, jos teko on johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä taikka tekoa muutoin on pidettävä kurin ja järjestyksen ylläpitämisen kannalta vähäisenä.

Jos kurinpitoesimiehen toimivalta on riittämätön asian ratkaisemiseen tai jos hän on esteellinen, asia on siirrettävä ylemmän kurinpitoesimiehen käsiteltäväksi. Asian saattamisesta toimivaltaiselle syyttäjälle säädetään sotilasoikeudenkäyntilaissa.

Kurinpitoesimiehen on ennen kurinpitorangaistuksen määräämistä tai asian saattamista syyttäjälle tarvittaessa henkilökohtaisesti kuultava syylliseksi epäiltyä sekä hankittava asiasta sotilaslakimiehen lausunto, jollei siitä aiheudu asian käsittelylle huomattavaa viivästymistä.

Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa rikokseen sekä tarkoituksenmukainen syyllisen palvelusaseman kannalta.

Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen lajia ja määrää harkittaessa on otettava huomioon teon rangaistavuuteen rikoslain mukaan vaikuttavat perusteet sekä ne olosuhteet, joissa rikos on tehty, ja syyllisen aikaisempi palvelus ja muu käyttäytyminen.

Seuraamusta voidaan korottaa, jos rikoksia on ollut useita tai jos teko on tehty koolla olevien sotilaiden läsnä ollessa niin, että sillä voi olla kuria ja järjestystä vaarantava vaikutus, taikka jos rikoksentekijä on tekoa tehdessään käyttänyt väärin esimiesasemaansa. Seuraamusta voidaan lieventää, jos teko on aiheutunut siitä, että esimies on siinä tilaisuudessa, jossa rikos tehtiin, moitittavalla menettelyllä rikoksentekijän vihastuttanut. Kurinpitoseuraamuksia määrättäessä on lisäksi kiinnitettävä huomiota rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen.

Seuraamuksena on käytettävä kurinpito-ojennusta, jolleivät rikoksen laatu tai rikosten lukumäärä, kurin ja järjestyksen säilyttäminen, syyllisen aikaisempi palvelus taikka muut rikoksen tekemisessä ilmenneet seikat edellytä kurinpitorangaistuksen määräämistä.

Kurinpitorangaistuksista on käytettävä arestia tai kurinpitosakkoa silloin, kun varoitusta ei voida pitää riittävänä.

Arestia saa määrätä alle 18-vuotiaalle henkilölle vain, milloin on ilmeistä, ettei hän muuten sopeudu sotilaskuriin.

Kurinpitoasiassa tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Se, jolle on kurinpitomenettelyssä määrätty kurinpitorangaistus, on oikeutettu saattamaan perusyksikön päällikön ja joukkoyksikön komentajan päätöksen tarkastuspyyntönä joukkoosaston komentajan tarkastettavaksi sekä vastaavasti joukko-osaston komentajan päätöksen, jolla rangaistus on määrätty, tätä lähinnä ylemmän kurinpitoesimiehen tarkastettavaksi.

Kurinpito-ojennuksesta ei saa tehdä tarkastuspyyntöä.

Tarkastuspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja toimitettava viimeistään kolmantena päivänä sen jälkeen, kun kurinpitoesimiehen päätös on annettu asianomaiselle tiedoksi, tarkastuspyynnön ratkaisevalle kurinpitoesimiehelle. Tarkastuspyynnön saa sanotun ajan kuluessa toimittaa muullekin viranomaiselle, josta säädetään asetuksella.

Määräajan jälkeen tehty tarkastuspyyntö jätetään tutkimatta.

Tarkastuspyyntö on käsiteltävä viivytyksettä. Päätös asiassa on tehtävä esittelystä.

Kun tarkastuspyynnön käsittelee joukkoosaston komentajaa ylempi kurinpitoesimies, esittelijänä tulee olla sotilaslakimies tai pääesikunnan määräämä, oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut muu henkilö.

Kurinpitorangaistusta koskeva päätös on kumottava tai kurinpitorangaistusta lievennettävä, jos menettelyssä on tapahtunut olennainen virhe tai kurinpitoesimies on ylittänyt toimivaltansa taikka päätös on lopputulokseltaan virheellinen tai ilmeisesti kohtuuton.

Kumotessaan päätöksen voi tarkastuspyynnön käsittelevä esimies määrätä asian otettavaksi uudelleen käsiteltäväksi tai ottaa sen välittömästi itse ratkaistavakseen taikka saattaa asian toimivaltaiselle syyttäjälle.

Kurinpitoesimiehen on valvottava alaistensa kurinpitoesimiesten kurinpitovallan käyttöä.

Jos joukko-osaston komentaja tai häntä ylempi kurinpitoesimies tällöin havaitsee, että kurinpitoasiassa tehdyssä päätöksessä on sellainen virhe kuin 37 §:ssä tarkoitetaan, hänen on meneteltävä niin kuin sanotussa pykälässä on säädetty.

Kurinpitomenettelyssä määrätyn rangaistuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä viivytyksettä, kun tarkastuspyynnön tekemiselle säädetty määräaika on päättynyt tai tarkastuspyyntöön on annettu päätös. Täytäntöönpano voidaan aloittaa aikaisemminkin, jos rangaistu antaa siihen kirjallisen suostumuksensa.

Tuomioistuimen tuomitseman arestin täytäntöönpano voidaan aloittaa, vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa, jos tuomittu antaa siihen kirjallisen suostumuksensa. Joukko-osaston komentaja tai häntä ylempi kurinpitoesimies voi 39 §:n 1 momentin estämättä määrätä kurinpitomenettelyssä määrätyn arestin pantavaksi heti täytäntöön, jos kurin, järjestyksen tai turvallisuuden säilyttäminen joukossa sitä välttämättä edellyttää.

Kurinpitomenettelyä valvova esimies saa määrätä kurinpitomenettelyssä määrätyn kurinpitorangaistuksen tai -ojennuksen täytäntöönpanon lykättäväksi tai keskeytettäväksi.

Aresti pannaan täytäntöön päävartiossa tai rangaistun ollessa muuten vartioituna. Ellei asetuksessa toisin säädetä, arestia ei saa määrätä suoritettavaksi siten, että rangaistu on velvollinen ottamaan osaa palvelukseen.

Kun aresti on pantava täytäntöön samalla kertaa kuin määräaikainen vankeusrangaistus tai sakon muuntorangaistus, suoritetaan myös aresti yleisessä rangaistuslaitoksessa.

Samalla kertaa täytäntöönpantavat arestit on täysin määrin laskettava yhteen. Rangaistusten näin yhteenlaskettu aika saa kuitenkin olla enintään neljäkymmentä vuorokautta.

Yhteenlaskettaessa rangaistuksia 42 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa on aresti muunnettava vankeudeksi siten, että yksi vuorokausi arestia vastaa yhtä päivää vankeutta. Jos tällöin on täytäntöönpantava kaksi tai useampia aresteja, on vankilanjohtajan ensin laskettava ne yhteen 1 momentissa säädetyllä tavalla.

Milloin aresti on 2 momentin mukaisesti laskettu yhteen muun rangaistuksen kanssa, katsotaan tuomitun ensin suorittavan arestin muuntorangaistuksen ja vasta sen jälkeen muun rangaistuksen.

Arestirangaistus, jonka suorittaminen on kesken rangaistun kotiuttamis- tai muuna palveluksen päättymisajankohtana, suoritetaan loppuun arestina niin kuin 42 §:ssä on säädetty.

Jollei arestin täytäntöönpanoa ole aloitettu ennen 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa, muunnetaan arestirangaistus maksuksi, johon sisältyy kurinpitosakkoa yhtä monelta päivältä kuin rangaistukseen arestivuorokausia. Muuntamisen suorittaa joukko-osaston komentaja noudattaen 2 §:n 4 momentissa ja 43 §:n 1 momentissa säädettyjä perusteita.

Kurinpitosakko pannaan täytäntöön noudattaen sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta annettuja säännöksiä. Maksamatonta kurinpitosakkoa ei kuitenkaan saa muuntaa vankeudeksi.

Samassa järjestyksessä pannaan täytäntöön myös 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu maksu.

Varoitus pannaan täytäntöön julkaisemalla se päiväkäskyssä.

Kurinpito-ojennus on pantava täytäntöön viivytyksettä.

Kurinpito-ojennuksen täytäntöönpano raukeaa ojennetun kotiuttamis- tai muuna palveluksen päättymisajankohtana, kuitenkin viimeistään yhden vuoden kuluttua ojennuksen määräämisestä.

Kurinpitoesimiehistä, toimivallasta kurinpitoasioissa, kurinpitoasiain käsittelystä ja valvonnasta sekä kurinpitoseuraamusten täytäntöönpanosta sota-aikana voidaan asetuksella antaa tämän lain säännöksistä poikkeavia säännöksiä.

Sotavangille ei saa tuomita tai kurinpitomenettelyssä määrätä muita rangaistuksia kuin mitä Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa on määrätty.

Sotavangille tuomittavan tai määrättävän arestirangaistuksen yhdistämisessä sekä yhteenlaskemisessa ja muussa täytäntöönpanossa on niin ikään noudatettava 1 momentissa tarkoitettuja sopimuksia.

Rikoslain 45 luvun alainen henkilö, joka katsoo oikeuksiaan tai etujaan loukatun taikka esimiehen menetelleen lain tahi virka- tai palvelusvelvollisuutensa vastaisesti, saa tehdä kantelun niin kuin siitä asetuksella säädetään.

Tämä laki koskee soveltuvin osin myös rajavartiolaitosta ja suomalaista valvontajoukkoa. Lakia sovellettaessa on rajavartiolaitoksessa ja suomalaisessa valvontajoukossa palvelevalla henkilöllä sama toimivalta kuin puolustusvoimissa vastaavassa tehtävässä palvelevalla.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.