Sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa rikosasioista säädetyssä järjestyksessä noudattaen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään. Sotaoikeuksista säädetään 6 luvussa.

Lailla säädetään erikseen, mitkä yleiset alioikeudet käsittelevät sotilasoikeudenkäyntiasioita. Muutoksenhakutuomioistuimena niiden päätöksistä on Helsingin hovioikeus.

Sotilasoikeudenkäyntiasioita ovat sotilasrikoksia koskevat asiat.

Sotilasoikeudenkäyntiasiana käsitellään myös syyte sotilasta vastaan teosta, josta on säädetty rangaistus rikoslain 21 luvun 1―3 tai 5―13 §:ssä, 25 luvun 12 ja 13 §:ssä, 28, 29, 31, 32 tai 35 luvussa, 36 luvun 1, 1 a tai 3―6 §:ssä, 38 luvun 6 tai 6 a §:ssä taikka 40 luvun 1―19 a §:ssä. Edellytyksenä on, että teko on kohdistunut puolustusvoimiin tai toiseen sotilaaseen.

Sota-aikana käsitellään sotilasoikeudenkäyntiasiana lisäksi syyte 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta teosta rikoslain 45 luvun 2 §:ssä mainittua henkilöä vastaan, jos teko on kohdistunut toiseen sotilasrangaistussäännösten alaiseen henkilöön, puolustusvoimiin tai sanotussa pykälässä tarkoitettuun laitokseen.

Mitä 2 ja 3 momentissa on säädetty puolustusvoimista, koskee soveltuvin kohdin myös rajavartiolaitosta ja suomalaista valvontajoukkoa.

Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun yleisen alioikeuden käsitellessä sotilasoikeudenkäyntiasiaa oikeudessa on puheenjohtaja ja kaksi sotilasjäsentä. Puheenjohtajana toimii raastuvanoikeudessa pormestari tai oikeusneuvosmies ja kihlakunnanoikeudessa kihlakunnantuomari tai käräjätuomari niin kuin tuomioistuimen työjärjestyksessä määrätään.

Hovioikeuden käsitellessä sotilasoikeudenkäyntiasiaa jaostoon kuuluu sen säännönmukaisen kokoonpanon lisäksi kaksi sotilasjäsentä.

Korkeimmassa oikeudessa on sotilasoikeudenkäyntiasiaa käsiteltäessä säännönmukaisen kokoonpanon lisäksi kaksi sotilasjäsentä, ei kuitenkaan silloin, kun asia käsitellään kolmijäsenisessä jaostossa.

Sotilasjäsenten tehtävään määräämisestä ja kelpoisuudesta säädetään 3 luvussa.

Käsiteltäessä sotilasoikeudenkäyntiasiaa yleisessä alioikeudessa, jossa on sotilasjäsenet, syyttäjänä on sotilaslakimies. Syyttäjänä sotilaslakimies on oikeuskanslerin välittömän määräysvallan alainen.

Jos sotilaslakimies on estynyt eikä hänelle ole määrätty sijaista, syyttäjänä on alioikeuden yleinen syyttäjä.

Sotilasoikeudenkäyntiasia käsitellään sen joukko-osaston sijoituspaikkakuntaa lähinnä olevassa 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa yleisessä alioikeudessa, jossa vastaaja palvelee taikka jossa hän on viimeksi palvellut tai ollut velvollinen palvelemaan.

Sotilasoikeudenkäyntiasian saa käsitellä myös se 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu yleinen alioikeus, joka on lähinnä rikoksen tekopaikkakuntaa taikka vastaajan asuin- tai oleskelupaikkakuntaa, jos tämä esitettävään selvitykseen ja kustannuksiin sekä muihin seikkoihin nähden katsotaan soveliaaksi.

Jos vastaaja on syytteessä useista sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävistä rikoksista, ne saa tutkia se 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu yleinen alioikeus, joka on toimivaltainen käsittelemään jotakin rikosta koskevan syytteen.

Sotilasoikeudenkäyntiasian käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeus, milloin vastaajana on joukko-osaston komentaja tai vähintään majurin arvoinen upseeri taikka vähintään majurin virkaa vastaavassa muussa sotilasvirassa palveleva henkilö.

Syyte sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävään rikokseen osallisia sotilaita tai muita rikoslain 45 luvun alaisia henkilöitä vastaan saadaan tutkia siinä 5 §:ssä tarkoitetussa tuomioistuimessa, jonka tuomiovallan alainen joku heistä on. Milloin asia on ollut aikaisemmin vireillä jotakuta osallista vastaan, saadaan samassa tuomioistuimessa syyttää myös muita osallisia.

Jos joku rikokseen osallisista on hovioikeuden tuomittava ja samalla vaaditaan rangaistusta muulle rikokseen osalliselle, tutkii hovioikeus asian kaikkien osallisten kohdalta.

Mitä edellä on säädetty, sovelletaan myös, jos kahta tai useampaa syytetään sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävistä rikoksista, jotka ovat sellaisessa yhteydessä keskenään, että niiden käsitteleminen yhdessä on asian laadun, selvityksen esittämisen tai muun erityisen syyn takia tarkoituksenmukaista.

Jos sotilasta tai muuta rikoslain 45 luvun alaista henkilöä syytetään sekä sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta että muusta rikoksesta, saadaan ensiksi mainittua rikosta koskeva syyte tutkia siinä tuomioistuimessa, joka on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:n mukaan toimivaltainen käsittelemään sanottua muuta rikosta koskevan syytteen, jos se asian laadun, selvityksen esittämisen tai muun erityisen syyn takia on tarkoituksenmukaista.

Milloin kaksi tai useampi henkilö, joista joku ei ole sotilas tai muuten rikoslain 45 luvun alainen, on syytteessä osallisuudesta 2 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, saadaan asia 1 momentissa säädetyin edellytyksin tutkia kaikkien kohdalta siinä tuomioistuimessa, joka on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:n mukaan jonkin osallisen osalta toimivaltainen.

Tuomioistuin, jonka toimivalta määräytyy tämän pykälän mukaan, käsittelee asian säännönmukaisessa kokoonpanossaan. Sen toimivaltaa määrättäessä ei sovelleta, mitä eräiden yhdessä käsiteltävien rikosasiain oikeuspaikasta annetun lain (516/45) 1 §:n 2 momentissa on säädetty.

Milloin sotilasoikeudenkäyntiasia on pantu vireille tuomioistuimessa, joka ei ole toimivaltainen, tuomioistuin saa viran puolesta siirtää asian toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Siirtämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Mitä tässä luvussa on säädetty syytteestä, koskee myös muita rikokseen perustuvia julkisoikeudellisia vaatimuksia.

Alioikeuden sotilasjäsenistä toisen tulee olla upseeri ja toisen toimiupseeri tai aliupseeri taikka värvätty mies tai miehistöön kuuluva sotilas.

Hovioikeuden sotilasjäsenen tulee olla vähintään majurin arvoinen upseeri.

Korkeimman oikeuden sotilasjäsenen tulee olla vähintään everstin arvoinen upseeri.

Alioikeuden sotilasjäsenet ja heille riittävän monta varajäsentä määrää hovioikeus sotilasläänin komentajan esityksestä.

Hovioikeuden sotilasjäsenet ja heille varajäsenet määrää korkein oikeus puolustusministeriön ehdottamista henkilöistä.

Korkeimman oikeuden sotilasjäsenet ja heille varajäsenet määrää tasavallan presidentti.

Sotilasjäsenten toimikausi on kaksi vuotta.

Sotilasjäsenen on ennen kuin hän ryhtyy hoitamaan tehtäväänsä tuomioistuimessa tehtävä tuomarinvala, jollei hän aikaisemmin ole sitä tehnyt.

Sotilasjäsenen esteellisyydestä on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaressa on säädetty tuomarin esteellisyydestä.

Sotilasjäsenellä on oikeus saada valtion varoista toimestaan istuntopäivältä palkkio sekä päivärahaa ja matkakustannusten korvausta niiden perusteiden mukaan, jotka oikeusministeriö vahvistaa.

Ilmoitus rikoksesta, joka on käsiteltävä sotilasoikeudenkäyntiasiana, tehdään 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun joukko-osaston komentajalle taikka poliisille tai asianomaiselle syyttäjälle.

Muulle kuin 1 momentissa mainitulle esimiehelle sekä poliisille tai syyttäjälle tehty ilmoitus on toimitettava sanotussa momentissa tarkoitetulle komentajalle, jollei ilmoituksen vastaanottaja voi itse ratkaista asiaa taikka ilmoitus ole selvästi aiheeton.

Vangitsemisesta 2 §:ssä tarkoitettua rikosta koskevassa asiassa säädetään erikseen.

Jos ilmianto ei ole selvästi aiheeton, tulee 13 §:ssä tarkoitetun komentajan esitutkinnan päätyttyä ratkaista, toimitetaanko tutkintaaineisto syyttäjälle oikeudenkäyntiä varten vai käsitelläänkö asia kurinpitomenettelyssä.

Komentajan tulee ilmoittaa asia poliisille, milloin ei ole tarkoituksenmukaista, että esitutkinnan toimittaa sotilasviranomainen. Komentaja voi samalla päättää, ettei asiaa käsitellä kurinpitomenettelyssä.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty komentajasta, koskee myös tämän esimiestä, jonka tehtävänä on valvoa komentajan kurinpitovallan käyttöä. Milloin asia koskee 6 §:ssä tarkoitettua puolustusvoimissa palvelevaa sotilasta, ratkaisun tekee pääesikunta.

Milloin syyttäjä on päättänyt nostaa syytteen, hänen on heti kirjallisesti ilmoitettava asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos hän katsoo tarkoituksenmukaiseksi, että asia käsitellään toisessa toimivaltaisessa tuomioistuimessa, on hänen lähetettävä tutkinta-asiakirjat asianomaiselle syyttäjälle.

Sotilasoikeudenkäyntiasiaa ei saa käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä.

Sotilasoikeudenkäyntiasiat on käsiteltävä kiireellisinä.

Alioikeuden on otettava asia käsiteltäväksi kolmenkymmenen päivän kuluessa syyttäjän ilmoituksen saapumisesta.

Alioikeuden istunto sotilasoikeudenkäyntiasian käsittelyä varten voidaan pitää myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin oikeuden istuntoa varten on säädetty.

Sotilasoikeudenkäyntiasiaa alioikeudessa ratkaistaessa puheenjohtajan tulee selostaa jäsenille tapaukseen soveltuvat lainkohdat ja lausua ensin mielipiteensä. Äänestettäessä on muuten soveltuvin kohdin noudatettava, mitä äänestämisestä monijäsenisessä tuomioistuimessa on säädetty. Vastaajaa ei kuitenkaan saa tuomita rangaistukseen vastoin puheenjohtajan mielipidettä eikä ankarampaan rangaistukseen kuin puheenjohtaja kannattaa. Päätöstä julistettaessa on eriävät mielipiteet ilmoitettava.

Tyytymättömyys alioikeuden päätökseen tässä laissa tarkoitetussa asiassa saadaan ilmoittaa sekä ilmoitus peruuttaa säädetyn määräajan kuluessa sen perusyksikön päälliköltä tai sen joukko-osaston komentajalta, jossa tyytymättömyyden ilmoittaja on.

Päävartiossa tai muuten sotilasviranomaisten valvonnan alaisena oleva saa tehdä tyytymättömyyden ilmoituksensa ja peruuttaa sen säädetyssä määräajassa päävartion tai vastaavan päällikölle.

Sotilasviranomaisten on vastaanottamastaan tyytymättömyyden ilmoituksesta ja sen peruuttamisesta ilmoitettava heti alioikeudelle ja pyydettäessä annettava siitä todistus asianosaiselle.

Muutoksenhakemuksen tämän lain mukaan annettuun päätökseen, vastauksen muutoksenhakemukseen sekä muun hovioikeudelle tai korkeimmalle oikeudelle sotaoikeuden käyntiasiassa osoitetun kirjoituksen saa antaa säädetyn määräajan kuluessa myös 18 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulle päällikölle tai komentajalle.

Vastaanottajan on viivytyksettä toimitettava asiakirjat tuomioistuimelle sekä pyydettäessä annettava todistus muutoksenhakukirjojen vastaanottamisesta.

Sotatilaan julistetulle alueelle voidaan asettaa sotaoikeus käsittelemään yleisen alioikeuden sijasta rikosasiat, jos se oikeudenkäytön tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi on välttämätöntä.

Sotaoikeuden asettamisesta ja lakkauttamisesta sekä sen toimipiiristä säädetään asetuksella. Samalla on säädettävä, minkä hovioikeuden alainen sotaoikeus on.

Tässä pykälässä tarkoitetun asetuksen antamisesta on viipymättä ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Hänen on saatettava ilmoitus eduskunnan tietoon heti tai, jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on kokoontunut. Asetus on kumottava, jos eduskunta niin päättää. Asetusta ei saa panna täytäntöön ennen kuin eduskunta on päättänyt, ettei sitä ole kumottava.

Sotaoikeuteen kuuluu puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä.

Toisen jäsenen tulee olla upseeri ja toisen toimiupseeri tai aliupseeri taikka värvättyyn henkilöstöön tai miehistöön kuuluva sotilas.

Sotaoikeuden puheenjohtajan nimittää korkein oikeus oikeusministeriön esityksestä. Sotaoikeuden puheenjohtajasta on voimassa, mitä kihlakunnantuomarista on säädetty.

Sotaoikeuden jäsenet sekä heille riittävän monta varajäsentä määrää hovioikeus pääesikunnan esityksestä. Pääesikunnan sijasta voi esityksen tehdä yhtymän tai muun puolustusvoimien osan komentaja, jolle pääesikunta on tämän tehtävän uskonut.

Sotaoikeuden puheenjohtaja saa jäsenen ja varajäsenen ollessa estynyt hoitamasta tehtäväänsä kutsua sotaoikeuteen jäseneksi muun tehtävään kelpoisen sotilaan, jos sotaoikeus ei muuten ole päätösvaltainen.

Sotaoikeuden virallisen syyttäjän ja hänen varamiehensä määrää pääesikunta. Sotaoikeuden syyttäjä on oikeuskanslerin välittömän määräysvallan alainen.

Milloin 1 momentissa tarkoitettua määräystä ei ole annettu taikka syyttäjä ja hänen varamiehensä ovat estyneitä hoitamasta tehtäväänsä, saa syyttäjän kiireellisessä tapauksessa määrätä asianomaisen yhtymän tai muun puolustusvoimien osan komentaja.

Virkarikoksesta syytetään sotaoikeuden puheenjohtajaa ja jäsentä hovioikeudessa.

Sotaoikeudessa käsitellään sotilasoikeudenkäyntiasiat sekä lisäksi syyte rikoksesta, jonka on sen toimipiirissä tehnyt sotilas tai muu rikoslain 45 luvussa tarkoitettu henkilö. Jos rikoksentekijä ei enää ole rikoslain 45 luvun alainen, sotaoikeus ei kuitenkaan saa käsitellä syytettä muusta kuin sotilasrikoksesta.

Jos rikos on tehty sellaisella alueella, jossa yleisten tuomioistuinten toiminta on lakannut, saa sotaoikeudessa syyttää muutakin kuin 1 momentissa tarkoitettua henkilöä.

Erikseen ajettava rikokseen perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta koskeva kanne on käsiteltävä oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tuomioistuimessa. Asetuksella voidaan säätää, ettei tietyn laatuisia rikosasioita käsitellä sotaoikeudessa.

Toimivaltainen sotaoikeus määräytyy 5 ja 7 §:n säännösten mukaan. Sotaoikeuteen kuuluva asia saadaan 8 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa käsitellä yleisessä alioikeudessa, jos siihen katsotaan olevan erittäin painavia syitä.

Syyte muuta kuin rikoslain 45 luvun alaista henkilöä vastaan käsitellään siinä sotaoikeudessa, jonka toimipiirissä rikos on tehty tai vastaaja tavataan.

Kun sotaoikeus, jossa asia on pantu vireille, lakkautetaan, on hovioikeuden määrättävä missä tuomioistuimessa asian käsittelyä on jatkettava.

Sotaoikeus käsittelee asian rikosasioista säädetyssä järjestyksessä. Lisäksi noudatetaan 4 ja 5 luvun säännöksiä.

Jos alioikeudessa sen käsitellessä 2 §:ssä tarkoitettua asiaa tai sotaoikeudessa vastaajana olevalla ei ole oikeudenkäyntiavustajaa tai -asiamiestä ja asian laadun vuoksi tai muusta syystä voidaan olettaa, ettei hän pysty yksin valvomaan oikeuttaan, tuomioistuimen on määrättävä hänelle oikeudenkäyntiavustaja. Avustajalle suoritettavasta palkkiosta ja korvauksesta on vastaavasti voimassa, mitä niistä tästä on säädetty maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetussa laissa (87/73).

Alioikeuden toimituskirjat 1 momentissa mainitussa asiassa, joka koskee asevelvollisuutta suorittavaa varusmiestä, on annettava maksuitta. Jos asianosainen on tämän perusteella saanut toimituskirjan lunastuksetta, on se lunastusmaksu, joka siitä muuten olisi ollut suoritettava, korvattava asianomaiselle virkamiehelle valtion varoista.

Jos Suomea velvoittavassa kansainvälisessä sopimuksessa on määrätty asian käsittelystä toisin kuin tässä laissa, noudatetaan sopimuksen määräyksiä.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

Tämän lain voimaanpanosta säädetään erikseen.