Maaoikeuksia on neljä: Etelä-Suomen, ItäSuomen, Vaasan ja Pohjois-Suomen maaoikeudet.

Maaoikeuksien tomialueet ovat:

Etelä-Suomen maaoikeuden Uudenmaan, Turun ja Porin, Ahvenanmaan ja Hämeen läänit;

Itä-Suomen maaoikeuden Kymen, Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit;

Vaasan maaoikeuden Vaasan lääni; sekä

Pohjois-Suomen maaoikeuden Keski-Suomen, Oulun ja Lapin läänit.

Etelä-Suomen maaoikeus kuuluu Turun hovioikeuden, Itä-Suomen maaoikeus Itä-Suomen hovioikeuden sekä Vaasan maaoikeus ja Pohjois-Suomen maaoikeus Vaasan hovioikeuden alaisuuteen.

Milloin maaoikeudessa on useampia kuin yksi maaoikeustuomari, maaoikeus toimii kahdesta tai useammasta jaostosta muodostuvana virastona.

Viraston päällikkönä toimii vakinainen maaoikeustuomari. Milloin heitä on useampia, viraston päällikkönä toimii maaoikeuden ensimmäisen jaoston maaoikeustuomari siten kuin maaoikeuden työjärjestyksessä määrätään.

Viraston päällikkö määrää maaoikeustuomarit ja maaoikeusinsinöörit jaostoille sekä päättää asioiden jakamisesta jaostojen kesken.

Oikeusministeriö vahvistaa maaoikeuden työjärjestyksen.

Kelpoisuusehtona ylimääräiseen maaoikeuden sihteerin toimeen on oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Maaoikeuden sihteerin ottaa määräajaksi hovioikeus kuultuaan viraston päällikköä.

Maaoikeuden muut ylimääräiset toimenhaltijat ja tilapäiset toimihenkilöt sekä työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan ottaa viraston päällikkö.

Viraston päällikön on valvottava, että maaoikeuden lautamiehet valitaan kutakin kuntaa varten ja että heistä pidetään luetteloa. Kunnanhallituksen on viipymättä ilmoitettava maaoikeudelle lautamiehen valinnasta.

Maaoikeuden pöytäkirjat ja päätökset on nidottava toimituksittain ja varustettava juoksevalla säilytysnumerolla, joka kirjoitetaan asiakirjavihkoon sekä merkitään säilytyskotelon nimikkeeseen.

Sakkoluettelon pitämisestä ja täytäntöönpanokirjan lähettämisestä on voimassa, mitä sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta annetussa asetuksessa on säädetty.