Suomen lipussa on valkoisella pohjalla sininen risti. Lippu on joko kansallislippu tai valtiolippu.

sekä

Valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen. Siinä on ristin sakarain muodostamassa neliössä Suomen vaakuna. Neliössä on keltainen reunus, jonka leveys on 1/40 ristin leveydestä.

Suorakaiteisen valtiolipun mittasuhteet ovat samat kuin kansallislipun.

Kielekkeinen valtiolippu on yhtä mittayksikköä suorakaiteista valtiolippua pitempi siten, että sen ulompien kenttien pituus on 6 ja kielekkeiden pituus 5 mittayksikköä. Keskimmäinen kieleke on tasakylkinen, kantana ristin sakara. Ulompien kielekkeiden ulkoreunat eivät muodosta kulmaa lipun ylä- tai alareunan kanssa.

Jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla.

Suomalaisen aluksen kansallisuustunnuksena on 5 §:ssä säädetyin poikkeuksin kansallislippu. Huvialuksessa voidaan kuitenkin kansallislipun paikalla käyttää vahvistettua erikoislippua sen mukaan, kuin siitä asetuksella erikseen säädetään.

Suorakaiteista valtiolippua käyttävät eduskunta, valtioneuvosto ja sen ministeriöt, korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, keskusvirastot ja niihin verrattavat virastot ja laitokset, hovioikeudet, lääninhallitukset, tuomiokapitulit, ortodoksinen kirkollishallitus, Suomen ulkomailla olevat diplomaattiset tai niihin rinnastettavat edustustot ja lähetettyjen konsulien johtamat konsulinedustustot, Suomen Pankki, kansaneläkelaitos, Suomen akatemia, rajavartiolaitos, valtion korkeakoulut sekä valtion alukset.

Asetuksella voidaan säätää, mitkä muut kuin 1 momentissa mainitut valtion virastot, laitokset ja viranomaiset käyttävät suorakaiteista valtiolippua. Poliisin oikeudesta käyttää suorakaiteista valtiolippua määrää kuitenkin sisäasiainministeriö.

Kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset. Tasavallan presidentti käyttää kielekkeistä valtiolippua, jonka tangonpuoleisessa yläkentässä on sini-keltainen vapaudenristi.

Muissa kuin tässä laissa tarkoitetuissa tapauksissa Suomen lippuun ei saa sijoittaa mitään lisäkuvioita.

Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan päällikkyyslippuina sekä laivastotavan mukaisena päällikkyyslippuna sota-aluksissa saa kuitenkin käyttää kielekkeistä valtiolippua, jonka tangonpuoleisessa yläkentässä on erityinen tasavallan presidentin määräämä tunnuskuvio.

Suomen lipun väreistä antaa tarkemmat määräykset valtioneuvosto.

Joka oikeudettomasti käyttää tasavallan presidentin lippua tai muuta valtiolippua taikka käyttää sellaista Suomen lippua, johon vastoin 6 §:n säännöksiä on sijoitettu lisäkuvioita, tahi Suomen lippuna pitää kaupan sellaista lippua, joka väreiltään tai mittasuhteiltaan selvästi poikkeaa tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesta lipusta, on tuomittava Suomen lipusta annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta sekä liputuksesta Suomen lipulla annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1978. Sillä kumotaan Suomen lipusta 29 päivänä toukokuuta 1918 annettu laki.

Ennen tämän lain voimaantuloa käyttöön otettua yhdistyksen tai muun yhteisön lippua, jossa on 6 §:n 1 momentin vastaisia lisäkuvioita, saadaan kuitenkin käyttää vuoden 1980 loppuun saakka.