Yksityisellä viljelijällä tarkoitetaan luopumiseläkelaissa ammatikseen maataloutta harjoittavaa viljelijää, jolle henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella voitaisiin myöntää lisäalueen hankkimiseen maanostolainaa voimassa olevan maatiloja koskevan lainsäädännön nojalla.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun viljelijän omistaman maatilan tulee olla kokonsa sekä tilalla olevien rakennusten kokonsa ja kuntonsa puolesta sellaiset, että lisäalueen hankkimista varten voitaisiin myöntää 1 momentissa mainittua maanostolainaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että lisäalue ja viljelijän ennestään omistama maatila sijaitsevat toisiinsa nähden olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Jos omistaja, joka on luovuttanut maatilahallitukselle maatilan tai osan siitä, on jättänyt hallintaansa luopumiseläkelain 6 a §:n 1 momentissa tarkoitetun alueen sekä pidättänyt itselleen ja perheensä jäsenille joko toistaiseksi tai määräajaksi oikeuden asua luovutetulla maatilalla sijaitsevassa asuinrakennuksessa sekä oikeuden käyttää muitakin tilalla olevia rakennuksia, saa hän käyttää aluetta ja rakennuksia korvauksetta. Omistaja on kuitenkin velvollinen huolehtimaan tarpeellisista rakennusten vuosikorjauksista ja pitämään rakennukset palovakuutettuina niiden täydestä arvosta uhalla, että sanotut oikeudet muuten voidaan katsoa menetetyiksi. Asumisoikeuden osalta noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä kulloinkin voimassa olevassa huoneenvuokralainsäädännössä on säädetty vuokralaisen velvollisuuksista ja oikeuksista.

Jos eläkkeen saaja ryhtyy harjoittamaan maataloustuotantoa suuremmassa laajuudessa kuin luopumiseläkelain 6 a §:n 1 momentissa on säädetty tai jos maatilasta luovutetaan metsämaata tai joutomaata, josta on voimassa luopumiseläkelain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu myyntirajoitussitoumus, on eläkkeen saajan ilmoitettava siitä viipymättä asianomaiselle maataloustoimistolle.

Luopumiseläkelain 15 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuihin maatilahallituksen ja maataloustoimistojen lausuntoihin ei saa hakea muutosta, milloin kysymys on muusta lausunnosta kuin sanotun lain 1 §:n 2 ja 3 momentissa, 6 §:ssä, 6 a §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa mainituista seikoista annetusta kielteisestä lausunnosta.