Yleiseen kulutukseen tarkoitetut, niin kotimaassa valmistetut kuin maahan tuodut jalometallituotteet on tarkastettava ja tarkastusleimattava. Jalometallituotteiden valmistuksessa, kaupassa ja maahantuonnissa on noudatettava tämän asetuksen säännöksiä.

Jalometallituotteita ei saa pitää myytävänä ennen kuin ne on tarkastusleimattu.

Jalometallituotteina ei kuitenkaan pidetä tuotteita, joissa kulta, hopea tai platina on vain päällysteenä tai jotka ovat ainoastaan kullattuja, hopeoituja tai platinoituja.

Jalometallituotteiden tarkastusleimauksen ja jalometallituotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta Wienissä 15 päivänä marraskuuta 1972 tehdyn yleissopimuksen (SopS 17/75) mukaisen tarkastuksen ja leimauksen valvontaviranomaisena toimii teknillinen tarkastuslaitos, jota jäljempänä sanotaan tarkastuslaitokseksi.

Tarkastusleimattavien jalometallituotteiden tulee sisältää vähintään 585 massan tuhannesosaa puhdasta kultaa, 830 massan tuhannesosaa puhdasta hopeaa tai 950 massan tuhannesosaa puhdasta platinaa.

Tarkastusleimattavassa jalometallituotteessa tai jalometallituotteessa, joka on varustettu pitoisuusleimalla, ei saa olla kullasta, hopeasta tai platinasta vaikeasti erotettavaa muuta ainetta, ellei se ole tarpeellista, jotta tuote vastaisi käytännöllistä tarkoitustaan. Tuotteeseen ei saa myöskään juottamalla yhdistää sellaista metallia, jota värinsä takia voisi luulla samaksi metalliksi, josta tuote on valmistettu. Kuitenkin saadaan valkokultaan yhdistää platinaa, jonka pitoisuus on vähintään niin korkea kuin mitä 4 §:ssä säädetään.

Onttojen tarkastusleimattavien korujen täyttäminen metallilla, hartsilla, muovilla tai muulla vastaavalla aineella on kielletty.

Jalometallituotetta, joka on kokoonpantu kahdesta tai useammasta osasta, ei hyväksytä tarkastusleimattavaksi, ellei kaikkia siihen kuuluvia metallista tehtyjä osia samalla kertaa esitetä tarkastusleimattaviksi.

Tarkastusleimauttamiseen oikeutettu voi kuitenkin varustaa 1 momentin 7 kohdassa mainitut tuotteet, milloin ne eivät ole tarkastusleimattuja, jollakin tässä asetuksessa säädetyllä pitoisuusleimalla. Tuotteet on silloin varustettava myös nimileimalla ja niiden on täytettävä tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.

Jos tuote on sellainen, etteivät kaikki nämä leimat ja tarkastusleima siihen mahdu tai että tuote niiden lyömisestä vaurioituisi, saadaan siitä jättää pois vuosileima tai vuosi- ja paikkakuntaleimat.

Nimileiman on oltava kirjain, kirjainyhdistelmä tai merkki. Nimileiman on selvästi erottava toisista käytössä olevista tarkastusleimauttamiseen oikeutettujen nimileimoista.

Nimileimaa ei saa käyttää, ennen kuin tarkastuslaitos on sen hyväksynyt. Hyväksytyistä nimileimoista on tarkastuslaitoksessa pidettävä rekisteriä.

Jollei nimileimaa ole viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana käytetty, on nimileiman haltijan rekisteröitävä se uudelleen tarkastuslaitoksessa.

Pitoisuusleimalla ilmaistaan, kuinka monta massan osaa pudasta kultaa, hopeaa tai platinaa sisältyy 10 massan osaan seosta.

Kultatuotteen pitoisuusleimassa on oltava pitoisuutta osoittavana lukuna 585, 750 tai 969, hopeatuotteen 830 tai 925 ja platinatuotteen 950. Luvulla ilmaistaan tuotteen alin sallittu pitoisuus tuhannesosissa. Muita lukuja pitoisuusleimoissa ei saa käyttää.

Kotimaassa valmistettuihin jalometallituotteisiin on kullan pitoisuusleima lyötävä tai valettava soikealle, hopean pitoisuusleima suorakaiteen muotoiselle ja platinan pitoisuusleima makaavassa asennossa kärjellään olevalle vinoneliön muotoiselle pohjalle.

Jalometallituote on täysipitoinen, jos se sisältää vähintään yhtä monta massan tuhannesosaa puhdasta kultaa, hopeaa tai platinaa kuin tuotteeseen lyöty pitoisuusleima osoittaa. Jos tuotteen pitoisuus on alempi kuin siihen lyöty pitoisuusleima osoittaa, ei kuitenkaan enempää kuin 5 massan tuhannesosaa kultatai platinatuotteessa tai 8 massan tuhannesosaa hopeatuotteessa, on tuote niukkapitoinen. Muussa tapauksessa tuote on vajaapitoinen.

Vajaapitoisten tuotteiden valmistaminen myyntitarkoituksessa on kielletty.

Vuosileiman vahvistaa kutakin kalenterivuotta varten tarkastuslaitos, ja siinä on oltava latinalainen iso kirjain ja siihen liittyvä järjestysnumero.

Paikkakuntaleiman vahvistaa tarkastuslaitos.

Tarkastusleiman tulee sisältää kruunu aaltomaisesti viivatulla pohjalla. Leiman pohjan on oltava sydämenmuotoinen kotimaisia ja soikea maahantuotuja tuotteita varten sekä suorakaiteen muotoinen niitä jalometallituotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta tehdyn yleissopimuksen mukaisesti tarkastettuja ja tarkastusleimattavia vientituotteita varten, jotka pitoisuudeltaan eivät täytä tämän asetuksen 4 §:n mukaisia pitoisuusvaatimuksia.

Jalometalli- tai muussa metallituotteessa ei saa olla kotimaisten jalometallituotteiden tarkastusleimojen eikä jalometallituotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta tehdyn yleissopimuksen edellyttämän yhteisen tarkastusleiman tai sopimuksen 5 artiklan 2 kappaleen mukaisesti ilmoitettujen valtuutettujen tarkastuslaitosten leimojen kanssa erehdyttävästi yhdennäköisiä muita leimoja. Ulkomailla valmistetuissa, maahantuoduissa tuotteissa saa kuitenkin olla valmistusmaassa käytettäviksi säädettyjä leimoja.

Kotimaassa tarkastusleimatun tai 1 momentissa mainitun yleissopimuksen mukaisesti tarkastusleimatun jalometallituotteen metalliosia ei saa tarkastusleimauksen jälkeen muuttaa muulla tavoin kuin pintakäsittelyllä, tai viimeistelyllä, jolla poistetaan ylimääräinen aine.

Tarkastusleimatuista jalometallituotteista ei saa siirtää tarkastusleimauksen yhteydessä lyötyjä leimoja muihin metalli- tai jalometallituotteisiin. Tarkastusleimaa tai muita leimoja ei saa tuotteesta poistaa, ellei se tapahdu korjauksen tai romuttamisen yhteydessä.

Tarkastusleimaus suoritetaan Helsingissä ja Turussa tarkastuslaitoksen jalometallituotteiden tarkastustoimiston valvonnassa ja muualla maassa tarkastuslaitoksen tarkastusleimaajaksi määräämän henkilön valvonnassa.

Kun jalometallituote on varustettu 8 §:ssä mainituilla leimoilla ja tuotteesta tai tuoteryhmästä otettu pitoisuuden määräämistä varten näyte tahi tuotteen pitoisuus on tarkastettu ja tarkastuksessa on muuten todettu, että tuote täyttää tässä asetuksessa ja sen nojalla määrätyt vaatimukset, saa tarkastusleimauttamiseen oikeutettu tai hänen valtuuttamansa lyödä tuotteeseen tarkastuslaitoksen tai tarkastusleimaajan valvonnassa 14 §:ssä säädetyn tarkastusleiman.

Jalometallituotteet voidaan lisäksi varustaa jalometallituotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta tehdyssä yleissopimuksessa määrätyllä yhteisellä tarkastusleimalla, milloin tuotteet täyttävät yleissopimuksessa mainitut ehdot.

Jos tuote on 1 momentin 1 kohdassa mainittu lahja tai tarkoitettu maahan tuojan tai hänen perheensä käyttöön, tulee maahan tuojan tai lahjan saajan vaadittaessa antaa tästä tuontitullikamarille kirjallinen vakuutus.

Maahantuojan on 1 momentin 2 kohdassa mainitussa tapauksessa sen lisäksi, mitä tullisäännöksissä on tällaisten tavarain maahantuonnista säädetty, annettava tullikamarille luettelo, josta maahantuojan nimen ja osoitteen lisäksi käy ilmi jalometallituotteiden lajit, määrät, massat ja arvot. Jollei tuotteita ole viety tullivapaudelle säädetyn ajan kuluessa maasta, tullikamarin on lähetettävä tarkastuslaitokselle sanottu luettelo, johon on merkitty, mitkä tuotteet ovat jääneet maasta viemättä.

Ulkomailla valmistetut jalometallituotteet on, paitsi 3 §:ssä mainittuja tuotteita ja 18 §:ssä mainituissa tapauksissa, tulliselvityksen jälkeen toimitettava tulliviranomaisen määräämällä tavalla tarkastuslaitokselle. Jos tuotteet ovat valmiit ja täyttävät 4 ja 5 §:ssä säädetyt vaatimukset ja maahantuoja on ne varustanut jollakin 10 §:ssä mainitulla pitoisuusleimalla sekä 8 §:ssä mainituilla muilla leimoilla, lyödään niihin tarkastusleima.

Jos tuotteet ovat niukka- tai vajaapitoisia taikka eivät muutoin täytä 1 momentissa säädettyjä vaatimuksia, ne on maahantuojan kustannuksella palautettava tuontipaikan tullikamariin sieltä jälleen maasta vietäviksi.

Maahantuojan on suoritettava kuljetusmaksut sekä tavaran pakkaamisesta, purkamisesta ja jälleenpakkaamisesta aiheutuvat kustannukset.

Maasta viedyt mutta takaisin palautetut jalometallituotteet on tarkastusmaksun perimistä varten tulliselvityksen jälkeen toimitettava tulliviranomaisen määräämällä tavalla tarkastuslaitoksen jalometallituotteiden tarkastustoimistolle tai sen paikkakunnan tarkastusleimaajalle, jossa tuote on tarkastusleimattu.

Sen, joka aikoo ryhtyä valmistamaan tarkastusleimattavia jalometallituotteita tai harjoittamaan niiden kauppaa, on tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus tarkastuslaitokselle ennen elinkeinoilmoituksen tekemistä tai ennen kuin valmistus tai kauppa aloitetaan.

Hyväksyttyään valmistusta tai kauppaa koskevan ilmoituksen sekä nimileiman tarkastuslaitoksen on annettava asianomaiselle todistus hyväksymisestä.

Jos tarkastusleimattavien jalometallituotteiden valmistus tai kauppa lopetetaan tai jos tarkastusleimauttamisesta vastaava henkilö vaihtuu taikka tarkastuslaitokselle tehdyssä ilmoituksessa mainituissa seikoissa muutoin tapahtuu muutoksia, on muutoksesta ilmoitettava kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa tarkastuslaitokselle.

Jalometallituotteita saa tarkastusleimauttaa sekä niiden kauppaa harjoittaa jokainen Suomen kansalainen, joka on tarkastuslaitoksessa suorittanut leimaustutkinnon, johon kuuluvat seoslaskennan ja tämän asetuksen tuntemisen osoittavat kuulustelut.

Henkilö, joka ei ole suorittanut 1 momentissa tarkoitettua leimaustutkintoa, sekä yhtiö, osuuskunta tai muu yhteisö saa tarkastusleimauttaa jalometallituotteita omaa nimileimaa käyttäen ehdolla, että leimauttamisesta on kirjallisesti sitoutunut vastaamaan henkilö, joka on suorittanut leimaustutkinnon.

Tarkastusleimattavien jalometallituotteiden kauppaa saa harjoittaa jokainen Suomen kansalainen, joka on tarkastuslaitoksessa suorittanut tämän asetuksen tuntemisen osoittavan kuulustelun.

Henkilö, joka ei ole suorittanut 1 momentissa tarkoitettua tutkintoa, sekä yhtiö osuuskunta tai muu yhteisö saa harjoittaa jalometallituotteiden kauppaa ehdolla että liiketoiminnan johtajana tai vastuullisena hoitajaa on henkilö, joka on suorittanut tutkinnon.

Sama henkilö ei saa toimia tarkastusleimauttamisesta vastaavana henkilönä samanaikaisesti muualla kuin toimipaikkakunnallaan tai sen välittömässä läheisyydessä ja silloinkin vain saman omistajan liikkeessä.

Jos liike ei ole oikeutettu tarkastusleimauttamaan jalometallituotteita, liikkeestä ei saa käyttää eikä kaupparekisteriin merkitä nimeä, johon sisältyy sana kulta-, hopea-, platina tai jalometalliseppä taikka yhdyssana, jossa esiintyy joku mainituista sanoista. Sivuliike saa käyttää näitä nimityksiä, jos päällikkeellä on sanottu oikeus.

Jalometallituotteiden myynti kulkukaupassa on kielletty.

Sen estämättä, mitä 1 §:ssä on säädetty, saadaan kuitenkin myydä konkurssi- tai kuolinpesälle kuuluneita taikka ulosottotoimin saatuja kulta- ja hopeatuotteita samoin kuin sellaisia kulta- ja hopeatuotteita, jotka myydään tullilaitoksen, huutokauppakamareiden tai panttilainakonttoreiden toimittamassa huutokaupassa.

Tarkastuslaitoksen jalometallituotteiden tarkastustoimiston päälliköllä tai hänen määräämällään henkilöllä on oikeus tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamisen valvomista varten päästä jalometallituotteiden valmistus-, varasto- tai myyntihuoneistoihin ja tarpeen vaatiessa ottaa niistä tutkimista varten jalometallituotteita.

Tutkiminen on toimitettava kiireellisesti ja sen tuloksista on viipymättä annettava tieto asianomaiselle.

Joka tarkastusleimauttaa jalometallituotteita taikka harjoittaa niiden valmistusta tai kauppaa noudattamatta, mitä tässä asetuksessa on säädetty, taikka muutoin rikkoo tätä asetusta tai sen nojalla annettuja määräyksiä, on tuomittava jalometallituotteita koskevien säännösten rikkomisesta sakkoon, jollei rikoksesta ole laissa säädetty ankarampaa rangaistusta.

Tarkastuslaitos voi, milloin erittäin painavia syitä ilmaantuu, peruuttaa leimausoikeuden siksi, kunnes asianomaista vastaan nostettu syyte on käsitelty tuomioistuimessa.

Tuomioistuimen on tehtävä 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestään ilmoitus tarkastuslaitokselle.

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta ja täytäntöönpanosta antaa kauppa- ja teollisuusministeriö.

Tarkastuslaitos voi hakemuksesta yksittäistapauksissa myöntää erityisistä syistä poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1977.

Tällä asetuksella kumotaan kulta- ja hopeateosten tarkastusleimauksesta ja kaupasta 21 päivänä joulukuuta 1929 annettu asetus (433/ 29) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tarkastusleimaamattomia platinatuotteita saadaan pitää kaupan 1 päivään tammikuuta 1979. Muiden, ennen tämän asetuksen voimaantuloa maassa tarkastusleimattujen jalometallituotteiden myynti on sallittua sen estämättä, mitä tässä asetuksessa on tarkastusleimauksesta säädetty, jos tuotteet ovat tarkastusleimauksen ajankohtana voimassa olleiden säännösten mukaisia. Samoin on ennen tämän asetuksen voimaantuloa saavutettu oikeus toimia tarkastusleimauksesta vastaavana henkilönä ja oikeus harjoittaa jalometallituotteiden kauppaa sekä määräys toimia tarkastusleimaajana edelleen voimassa.

Tarkastuslaitoksella on oikeus kuitenkin määrätä 1 momentissa tarkoitetulle jalometallituotteiden kaupalle ja kauppaliikkeille sekä tarkastusleimauttajille rajoituksia, jos se yleisen edun kannalta katsotaan tarpeelliseksi.