Rintamasotilaalla on oikeus rintamasotilaseläkkeeseen ja rintamalisään sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Rintamasotilaalla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilastunnus siten kuin siitä on erikseen säädetty.

Rintamasotilaseläke ja rintamalisä myönnetään vain Suomen kansalaiselle.

Rintamasotilaseläkettä ei makseta rintamasotilaalle, joka saa kansaneläkettä tai invaliidirahaa.

Rintamasotilaalle, joka on täyttänyt 55 mutta ei 60 vuotta ja joka ei alentuneen työkykynsä vuoksi pysty tekemään tai saamaan hänelle sopivaa toimeentuloaan turvaavaa työtä, samoin kuin rintamasotilaalle, joka on täyttänyt 60 vuotta mutta ei 65 vuotta, maksetaan rintamasotilaseläkettä, jonka täysi määrä vuodessa on ensimmäisessä kuntaryhmässä 764 markkaa, toisessa kuntaryhmässä 732 markkaa ja kolmannessa kuntaryhmässä 600 markkaa.

Rintamasotilaseläke myönnetään sen kunnan kuntaryhmän mukaisena, jossa rintamasotilas asuu eläkettä myönnettäessä.

Valtioneuvosto toimittaa enintään kuudeksi vuodeksi kerrallaan kuntien jaon niiden elinkustannusten kalleuden mukaan kolmeen kuntaryhmään.

Rintamasotilaseläke maksetaan täysimääräisenä, jollei rintamasotilaan vuositulo ylitä 300 markkaa.

Naimisissa olevalle rintamasotilaalle maksetaan rintamasotilaseläke täysimääräisenä, jollei puolisoiden vuositulo ylitä rajatuloa, joka on 60 prosenttia suurempi kuin 1 momentissa tarkoitettu rajatulo.

Rintamasotilaalle, jonka puolisolle on myönnetty kansaneläke, maksetaan rintamasotilaseläkettä, joka täysimääräisenä on 80 prosenttia eläkkeen täydestä määrästä.

Vuositulon ylittäessä 4 §:ssä mainitun rajatulon, suoritetaan rintamasotilaseläkkeenä määrä, joka saadaan, kun täysimääräisestä rintamasotilaseläkkeestä vähennetään puolet vuositulon ja rajatulon erotuksesta. Jos rintamasotilaseläkkeensaajan puoliso saa kansaneläkettä, on edellä mainittu vähennys neljännes puolisoiden vuositulon ja rajatulon erotuksesta.

Rintamasotilaseläkettä ei kuitenkaan makseta, jos sen määrä kuukaudessa jää 20 markkaa pienemmäksi.

Jos rintamasotilaan 16 vuotta nuorempi lapsi elää samassa taloudessa hänen kanssaan tahi jos rintamasotilas tai hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa muulla tavoin huolehtii lapsen toimeentulosta, lasketaan rintamasotilaseläke siten,että 2 §:n ja 4 §:n 3 momentin mukaisia täysimääräisen rintamasotilaseläkkeen määriä korotetaan ensimmäisessä kuntaryhmässä 636 markalla, toisessa kuntaryhmässä 594 markalla ja kolmannessa kuntaryhmässä 552 markalla kutakin tässä pykälässä tarkoitettua lasta kohden.

Jollei naimisissa olevalla rintamasotilaalla ole yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, on hänen rintamasotilaseläkkeestään ja sen saamisen edellytyksistä voimassa, mitä tässä laissa on säädetty sellaisen rintamasotilaan eläkkeestä, joka ei ole naimisissa.

Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa, voidaan rintamasotilaseläkettä määrättäessä heihin soveltaa, mitä tässä laissa on säädetty puolisoista.

Vuositulolla, jonka perusteella oikeus rintamasotilaseläkkeeseen vahvistetaan, tarkoitetaan sitä tosiasiallista tuloa, jota rintamasotilaan tai jos hän on naimisissa puolisoiden voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saavan lisättynä kymmenennellä osalla siitä määrästä, jolla hänen omaisuutensa arvo ylittää 9850 markkaa tai jos hän on naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden arvo ylittää 14510 markkaa.

Jos rintamasotilas on välittömästi ennen rintamasotilaseläkkeen myöntämistä saanut tai jos rintamasotilaan puoliso saa kansaneläkettä, jonka suuruutta määrättäessä on vuositulona joko kokonaan tai osittain otettu huomioon muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus, arvioidaan sanottu etuus vuosituloa vahvistettaessa edellisen arvioimisajankohdan mukaisena, mikäli etuus jatkuu entisin perustein, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu kansaneläkkeiden ja rintamasotilaseläkkeiden indeksisidonnaisuudesta. Etuuden perusteen ei katsota muuttuneen sen vuoksi, että työttömyyseläke on muuttunut työkyvyttömyyseläkkeeksi tai jompikumpi näistä eläkkeistä vanhuuseläkkeeksi, elleivät eläkkeen määrään vaikuttavat perusteet tämän johdosta ole muuttuneet.

Milloin rintamasotilaseläkkeensaajan puoliso ei saa kansaneläkettä, luetaan puolison työtulosta vuosituloksi vain se osa, joka ylittää 44 §:n 1 momentissa säädetyn rajatulon määrän. Mitä työtulolla tarkoitetaan, säädetään asetuksella.

Kansaneläkettä saavalle rintamasotilaalle maksetaan rintamalisää 492 markkaa vuodessa, ei kuitenkaan silloin, kun hänen työ- tai virkasuhteeseen perustuvassa eläkkeessään on otettu huomioon rintamapalvelu. Tällöin työ tai virkasuhteeseen perustuvalla eläkkeellä tarkoitetaan vain valtion eläkelain (280/66) 10 §:n 2 tai 3 momentin mukaan määräytyvää eläkettä tai samojen perusteiden mukaan määräytyvää lakiin, asetukseen tai julkiseen eläkesääntöön perustuvaa muuta eläkettä taikka kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa (202/ 64) säädetyn lisäeläketurvan mukaista tai sitä vastaavaa eläkettä.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, rintamalisä myönnetään rintamasotilaalle, joka saa kansaneläkkeen tukiosaa tai joka välittömästi ennen kansaneläkkeen myöntämistä on saanut rintamasotilaseläkettä.

Samoin edellytyksin kuin rintamasotilaalle myönnetään edellä 1 momentissa tarkoitettu rintamalisä myös sellaiselle henkilölle, joka Suomen kansalaisena on osallistunut vuoden 1918 sotaan ja saanut siitä veteraanitunnuksen siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Jos samalta ajalta, jolta rintamasotilaalle myöhemmin myönnetään rintamasotilaseläke, on maksettu ylimääräistä sotaeläkettä, vähennetään rintamasotilaseläkkeestä vastaava ylimääräinen sotaeläke.

Jos rintamasotilaalle myönnetään kansaneläke, lakkaa hänen oikeutensa rintamasotilaseläkkeeseen. Jos kansaneläke on myönnetty samalta ajalta, jolta rintamasotilaalle on maksettu rintamasotilaseläkettä, pidetään viimeksi mainittua kansaneläkkeen ja sen lisien ennakkosuorituksena.

Jos eläkkeensaajan taloudellisissa oloissa on tapahtunut sellainen perustavaa laatua oleva muutos, jolla on huomattava vaikutus rintamasotilaseläkkeen määrään, on eläkkeen määrä vastaavasti oikaistava tai eläke lakkautettava. Asetuksella säädetään tarkemmin, mitä tarkoitetaan perustavaa laatua olevalla muutoksella. Eläkkeensaajan hakemuksesta oikaistaan rintamasotilaseläkkeen määrä, jos taloudellisissa oloissa on tapahtunut siihen korottavasti vaikuttava olennainen muutos. Siitä, millaisin edellytyksin eläkelaitos voi kurottaa rintamasotilaseläkettä ilman hakemusta, säädetään asetuksella. Jos rintamasotilaseläkettä määrättäessä on vuositulona otettu huomioon muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus, arvioidaan, mikäli sanottu etuus jatkuu entisin perustein, tämä etuus vuosituloa uudelleen vahvistettaessa kuitenkin edellisen arvioimisajankohdan mukaisena, muutoin paitsi, että siinä otetaan huomioon, mitä johtuu rintamasotilaseläkkeiden indeksisidonnaisuudesta.

Jos eläkkeensaajan perhesuhteet muuttuvat, on rintamasotilaseläkkeen määrä vastaavasti oikaistava.

Kun eläkkeensaaja on vuoden ajan yhdenjaksoisesti asunut kalliimpaan kuntaryhmään kuuluvassa kunnassa tai kunnissa kuin se kunta, jonka kalleusryhmän mukainen hänen rintamasotilaseläkkeensä on, korotetaan eläke seuraavan eläkejakson alusta lukien sen kuntaryhmän eläkkeen mukaiseksi, johon kuuluvassa kunnassa hän silloin asuu. Vastaavasti alennetaan rintamasotilaseläke eläkkeensaajan asuttua vuoden ajan halvempaan kuntaryhmään kuuluvassa kunnassa tai kunnissa.

Jos lainvoimainen päätös, jolla rintamasotilaseläke on 1 momentin perusteella evätty tai sitä vähennetty, myöhemmin havaitaan rintamasotilaalle kohtuuttomaksi, eläkelaitos voi oikaista päätöksen.

Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kansaneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mitä kansaneläkelaissa on säädetty.

Tämän lain mukaan myönnettävistä eläkkeistä kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista. Valtio suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettaviksi lähetettyjen eläkkeiden määrästä. Tämän lain mukaisesta toiminnasta aiheutuvat hallintokulut luetaan kansaneläkelaitoksen hallintokustannuksiksi.

Rintamasotilaseläke ja rintamalisä ovat vapaat valtiolle ja kunnalle suoritettavista veroista.

Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltuvin osin lisäksi voimassa, mitä kansaneläkelain 35-40, 42-46, 67, 69-76, 79 ja 81-89 §:ssä sekä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa (348/56) on säädetty.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan lokakuussa 1976 maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1977 ja sillä kumotaan rintamasotilaseläkkeestä 23 päivänä huhtikuuta 1971 annettu laki (294/71) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen vuotta 1978 rintamasotilaseläkkeen täysi määrä vuodessa on 55 mutta ei 60 vuotta täyttäneelle rintamasotilaalle ensimmäisessä kuntaryhmässä 332 markkaa, toisessa kuntaryhmässä 316 markkaa ja kolmannessa kuntaryhmässä 300 markkaa. Tällaisen rintamasotilaan eläke muutetaan ilman eri hakemusta vuoden 1978 alusta 2 §:n mukaiseksi. Samalla tavoin muutetaan sellaisen rintamasotilaan eläke, joka ennen vuotta 1978 täyttää 60 vuotta.

Rintamasotilaseläkkeestä annetun lain mukaiset eläkkeet muutetaan tämän lain mukaisiksi lain voimaantulosta lukien ja kansaneläkkeen lisäksi maksetun rintamasotilaseläkkeen sijasta maksetaan eläkkeeseen tämän lain mukainen rintamalisä.

Jos kansaneläkettä saavalla rintamasotilaalla välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa on ollut oikeus kansaneläkkeen lisäksi maksettavaan rintamasotilaseläkkeeseen, maksetaan hänelle tämän lain mukaista rintamalisää sen estämättä, mitä 9 §:ssä on säädetty.