Lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmat lapset.

Lasten päivähoito on pyrittävä järjestämään siten, että se edistää lapsen kehitystä ja oppimahdollisuuksia sekä tarjoaa jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan.

Milloin lasten päivähoidon yleistä kehittä mistä varten on tarpeen, voidaan sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella järjestää muutakin kuin 1 §:ssä tarkoitettua toimintaa.

Päiväkodissa saa olla enintään sata hoitopaikkaa.

Päiväkoti tai sen osa voidaan sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella järjestää lasten erityisen hoidon tai kasvatuksen tarpeen perusteella erityispäiväkodiksi.

Sosiaalihallitus voi erityisestä syystä yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen 1 momentissa säädetystä hoitopaikkojen enimmäismäärästä.

Päiväkodissa tulee olla lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivat toimitilat ja toimintavälineet sekä tehtävään soveltuva ja riittävä henkilökunta.

Jos perhepäiväkodissa hoidetaan samanaikaisesti yhdessä useampaa kuin neljää lasta perhepäiväkodista on voimassa, mitä tässä laissa säädetään päiväkodista.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuksi lapseksi katsotaan myös perhepäivähoitajan lapsi, joka ei ole täyttänyt seitsemää vuotta.

Perhepäiväkodin tulee terveydellisiltä ja muiltakin olosuhteiltaan olla lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopiva sekä perhepäivähoitajan kykenevä huolehtimaan lapsesta.

Lasten leikin ja toiminnan ohjauksen ja valvonnan järjestämisestä antaa ohjeet sosiaalihallitus.

Lasten päivähoidon yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaalihallitukselle.

Sosiaalihallituksen tulee vuosittain laatia valtakunnallinen suunnitelma lasten päivähoidon järjestämisestä viittä seuraavaa kalenterivuotta varten. Suunnitelma ja siihen tehtävät muutokset on alistettava sosiaali- ja terveysministeriön hyväksyttäväksi.

Läänin alueella lasten päivähoitoa ohjaa ja valvoo sosiaalihallituksen alaisena lääninhallitus.

Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.

Kunnalle tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä huolehtii sosiaalilautakunta.

Kunnan on vuosittain laadittava lasten päivähoitoa varten viideksi seuraavaksi kalenterivuodeksi päivähoitosuunnitelma, jonka tulee soveltua 9 §:ssä tarkoitettuun valtakunnalliseen suunnitelmaan. Tarkemmat määräykset päivähoitosuunnitelmasta annetaan asetuksella.

Päivähoitosuunnitelman hyväksyy kunnallisvaltuusto ja vahvistaa sosiaalihallitus, jolle suunnitelma on alistettava sen määräämässä ajassa.

Suunnitelma on vahvistettava muuttamatta tai, jos se on lain tai asetuksen vastainen tai epätarkoituksenmukainen, palautettava uudelleen käsiteltäväksi. Mikäli sosiaalihallitus katsoo, ettei valtuuston uuttakaan päätöstä voida edellä sanotulla perusteella vahvistaa, on asia alistettava sosiaali- ja terveysministeriön päätettäväksi.

Muutettaessa vahvistettua päivähoitosuunnitelmaa sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman valtakunnallisen suunnitelman muutoksen johdosta tai muusta syystä, on noudatettava, mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty suunnitelman hyväksymisestä ja vahvistamisesta.

Kunnalla tulee olla päivähoito-ohjesääntö, jossa on tarkemmin määrättävä lasten päivähoidon hallinnon järjestämisestä kunnassa.

Päivähoito-ohjesäännön ja siihen tehtävän muutoksen hyväksyy kunnallisvaltuusto ja vahvistaa lääninhallitus. Vahvistamisessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä 13 §:n 2 momentissa on säädetty, kuitenkin siten, ettei asiaa ole alistettava sosiaali- ja terveysministeriön vaan sosiaalihallituksen päätettäväksi.

Valtionosuutena suoritetaan kunnalle päiväkodin käyttökustannuksiin kuntien kantokykyluokituksen mukaan seuraavasti:

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen kustannusten vähennykseksi luetaan valtionosuutta määrättäessä korvaukset, jotka saadaan tapaturma- ja sairausvakuutuksen perusteella, sekä puolet 23 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla perityistä korvauksista.

Milloin kunnat yhdessä ylläpitävät päivä kotia tai ovat keskenään tehneet sopimuksen päiväkodin käyttämisestä, katsotaan valtionosuutta määrättäessä kunkin kunnan osalle tulevan kunnassa asuvien lasten käyttämien hoitopäivien lukumäärän mukainen osa valtionosuuteen oikeuttavista kustannuksista.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuina käyttökustannuksina ei pidetä sosiaalilautakunnan hallinnosta aiheutuvia menoja.

Valtiovarainministeriö vahvistaa, ottaen huomioon valtion vastaavanlaatuisista tehtävistä suorittamat etuudet, niiden palkka- ja eläkeetujen perusteet, joiden mukaan valtionosuus näihin menoihin suoritetaan. Siltä osin kuin palkkaeduista on tehty kunnallinen virka- tai työehtosopimus, asia on kuitenkin saatettava eduskunnan palkkavaltuuskunnan hyväksyttäväksi. Palkkojen perusteita vahvistettaessa on otettava huomioon päiväkodin johtajan sekä, milloin päiväkoti toimii hyväksyttynä koulutuslaitoksena, oppilasharjoittelua ohjaavan ja valvovan opettajan vastuu ja lisätyömäärä.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa 15 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen valtionosuuteen oikeuttavien vuokra-arvojen perusteet.

Valtionosuuden myöntämisestä ja maksamisesta huolehtii sosiaalihallitus.

Milloin yhdistyksen tai muun yhteisön taikka säätiön ylläpitämä päiväkoti sisältyy kunnan päivähoitosuunnitelmaan, suoritetaan päiväkodin ylläpitäjälle valtionosuutta 15 §:ssä mainituin perustein, kuitenkin niin, että valtionosuus on 30 prosenttia käyttökustannuksista.

Jos 1 momentissa tarkoitetun päiväkodin ylläpitäjä on luovuttanut oikeuden lasten hoitoon ottamiseen laitoksen sijaintikunnan sosiaalilautakunnalle, annetaan valtionosuutta sijaintikunnan kantokykyluokan mukaisesti.

Milloin päiväkoti tai sen osa on hyväksytty perustettavaksi 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi erityispäiväkodiksi, suoritetaan valtionosuus sen käyttökustannuksiin 10 prosenttiyksiköllä korotettuna. Samoin perustein myönnetään valtionosuutta myös 2 §:n 3 momentissa tarkoitettuun kokeilutoimintaan.

Mikäli päiväkoti tai sen osa on erityisestä syystä hyväksytty perustettavaksi pääasiassa muiden kuin laitoksen sijaintikunnan asukkaiden lasten hoitamiseksi, suoritetaan valtionosuus sen käyttökustannuksiin 1 momentissa säädetyin tavoin korotettuna.

Valtionosuutta suoritetaan kunnalle perhepäivähoidosta aiheutuviin päivähoitosuunnitelman edellyttämän henkilökunnan palkkausmenoihin samoin perustein kuin 15 §:ssä on säädetty, huomioon ottaen sanotun pykälän 3 momentissa tarkoitetut vähennykset.

Edellä 1 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta lasten leikin ja toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta aiheutuviin kustannuksiin voidaan kunnalle antaa valtionavustusta tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan puitteissa valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan.

Päiväkodin hyväksyttäviin perustamiskustannuksiin voidaan myöntää valtionavustusta tai korkotukilainaa tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan puitteissa, sen mukaan kuin valtioneuvosto tarkemmin määrää.

Päiväkodin palveluksessa olevan henkilön, jonka eläketurva ei määräydy kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/64) mukaisesti, oikeudesta eläkkeeseen ja oikeudesta hänen jälkeensä suoritettavaan perhe-eläkkeeseen sekä päiväkodille palkkoihin myönnettävästä valtionosuudesta vähennettävästä eläkekustannusosuudesta on voimassa, mitä mistä on säädetty eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetussa laissa (382/69). Samotun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu kustannusosuusprosentti määräytyy tämän lain 15, 17 tai 18 §:n mukaan.

Edellä 17 §:ssä tarkoitetun päiväkodin kustannuksiin annettavan valtionosuuden saamisen ehtona on lisäksi, että päiväkodilla on johtokunta ja lääninhallituksen vahvistama ohjesääntö.

Sosiaalihallitus voi myöntää erityisestä syystä valtionosuutta lasten päivähoitoon määrä ajaksi, vaikka 1 momentin 2 kohdassa säädettyä ehtoa ei ole täytetty.

Käyttökustannusten valtionosuudesta sosiaalihallitus maksaa ennakkona kalenterivuoden kultakin vuosineljännekseltä sen toisen kuukauden 25 päivään mennessä neljännen osan edelliseltä vuodelta lasketun tai arvioitavan valtionosuuden kokonaismäärästä ja loppuerän kultakin vuodelta jälkikäteen.

Milloin käyttökustannusten on arvioitava muodostuvan yleisen kustannustason muuttumisen, toiminnan tehostumisen, laajentumisen tai supistumisen taikka muun syyn johdosta vähintään 5 prosenttia suuremmiksi tai pienemmiksi kuin edellisenä vuotena, ennakkoa korotetaan tai alennetaan muutosta vastaavasti.

Sellaisesta toiminnasta aiheutuvien kustannusten kohdalta, mitä ei edellisenä vuotena ole ollut tai mikä vasta sen aikana on aloitettu, ennakko suoritetaan hakemuksesta ja määrätään arvion mukaan.

Valtionosuuden saajan on palautettava valtiolle ennakkona liikaa saamansa määrä. Määrä saadaan periä myös siten, että se vähennetään samasta toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtionosuuden myöhemmistä eristä.

Jos päivähoitotoiminnassa ei noudateta voimassa olevia säännöksiä tai määräyksiä taikka vahvistettua päivähoitosuunnitelmaa tahi jos toiminnassa ilmenee epäkohtia eikä korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, sosiaalihallitus voi keskeyttää valtionosuuden suorittamisen tai lopettaa ennakon maksamisen. Milloin lasten hoidon kannalta on välttämätöntä, sosiaalihallitus voi määrätä toiminnan keskeytettäväksi joko osaksi tai kokonaan, kunnes korjaus on saatu aikaan.

Milloin valtionosuutta on suoritettu liikaa, voidaan valtionosuuden saaja kolmen vuoden kuluessa valtionosuuden myöntämisestä velvoittaa suorittamaan takaisin liikaa saamansa määrä.

Päiväkotia tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin lääninhallitus on sen tarkoitukseensa hyväksynyt.

Yksityinen henkilö tai yhteisö, joka korvausta vastaan harjoittaa lasten päivähoitotoimin. taa, on velvollinen tekemään ilmoituksen asianomaiselle sosiaalilautakunnalle viimeistään kahden viikon kuluessa toiminnan aloittamisesta.

Sosiaalilautakunnan tehtävänä on valvoa 1 momentissa tarkoitettua toimintaa sen mukaan kuin asetuksessa tarkemmin säädetään.

Jos 28 §:ssä tarkoitettu päivähoitopaikka tai siinä annettu hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, sosiaalilautakunnan on yritettävä sopivilla keinoilla saada aikaan korjaus. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, sosiaalilantakunta voi kieltää lapsen pitämisen päivähoidossa sanotussa hoitopaikassa.

Joka laiminlyö 28 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tai pitää lasta hoidossaan vastoin 29 §:n nojalla annettua kieltoa, on tuomittava, jollei muussa laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa 1 momentissa tarkoitetusta rikkomuksesta syytettä, ellei sosiaalilautakunta ole ilmoittanut laiminlyöntiä syytteeseen pantavaksi.

Valtionosuutta koskevaan päätökseen ja 13 §:n 2 momentissa tarkoitettuun sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Milloin valtionosuuden saaja katsoo, että valtionosuuden myöntämistä koskeva päätös on virheellinen, valtionosuuden saajalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä sosiaalihallitukselle kirjallinen vaatimus päätöksen oikaisemisesta.

Ylimääräinen muutoksenhaku 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen ei ole sallittu ennen kuin 2 momentissa oikaisuvaatimuksen tekemiselle säädetty aika on päättynyt.

Lasten päivähoitoon osallistuva ei saa sivulliselle ilmaista, mitä hän tässä tehtävässään on saanut tietää päivähoitopalveluja käyttäneestä henkilöstä ja hänen perheestään, mikäli jonkin erityisen seikan ilmoittaminen ei ole tarpeen lapsen edun kannalta tai jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, suostu asian ilmaisemiseen.

Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei teosta ole säädetty muussa laissa ankarampaa rangaistusta. Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut tekoa syytteeseen pantavaksi.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.