Valtiontilintarkastajain vaalin tapahduttua tilintarkastajat kokoontuvat viipymättä valitsemaan puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa sekä päättämään toimintansa järjestämisestä.

Kutsun tähän kokoukseen antaa iältään vanhin tilintarkastaja, joka myös johtaa puhetta, kunnes puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja on valittu. Vaalit toimitetaan siten, kuin eduskunnan valiokuntain puheenjohtajain vaalista on säädetty.

Valtiontilintarkastajilla on kanslia, jonka toimintaa valvoo tilintarkastajain puheenjohtaja. Kansliassa on sihteeri ja, sen mukaan kuin tarkoitukseen on varoja osoitettu, tarpeellinen määrä muuta henkilökuntaa, minkä lisäksi tilintarkastajilla on oikeus käyttää asiantuntija-apua.

Tilintarkastajat ottavat kansliahenkilö kunnan toimeensa ja määräävät sen palkkauksen.

Valtiontilintarkastajat voivat jakautua kahdeksi tarkastusjaostoksi.

Määrätty tarkastustehtävä voidaan uskoa myös yhdelle tilintarkastajalle.

Valtiontilintarkastajain on valvottava sekä valtion taloudenpidon laillisuutta että sen tarkoituksenmukaisuutta, ja heidän on otettava selko kaikesta, jonka tunteminen on tarpeen luotettavan käsityksen saamiseksi tulo- ja menoarvion noudattamisesta sekä valtiovaraston tilasta ja hoidosta, ja siinä tarkoituksessa suoritettava myös käyntejä ja tarkastuksia virastoissa ja laitoksissa.

Valvonnan on kohdistuttava, syrjäyttämättä yksityiskohtia enemmän kuin asianhaarat vaativat, pääasiallisesti valtiontalouden yleiseen tilaan ja hoitoon.

Milloin tilintarkastajain tehtäväänsä varten pyytämiä asiakirjoja taikka suullisia tai kirjallisia tietoja ei ole saatu, on pääministeriä pyydettävä ryhtymään asiassa tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Valtiontilintarkastajat voivat järjestää toimintaansa myös yhteistyössä valtiontalouden tarkastusviraston kanssa.

Kultakin varainhoitovuodelta on valtiontilintarkastajain tätä vuotta toiseksi seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä annettava eduskunnalle kertomus, jossa on esitettävä ne havainnot, joihin on syytä esiintynyt, sekä ehdotettava toimenpiteitä havaittujen puutteellisuuksien ja muiden epäkohtien korjaamiseksi. Kertomuksessa voidaan käsitellä myös sellaisia aikaisempien vuosien asioita, jotka ennen eivät ole olleet tilintarkastajain tiedossa tai joita muusta syystä ei ole voitu edellisissä kertomuksissa käsitellä, samoin kuin sellaisia kertomusvuoden jälkeen tapahtuneita asioita, jotka ovat saaneet alkunsa kertomusvuoden aikana tai sitä ennen.

Tilintarkastajat voivat, milloin he katsovat siihen olevan erityistä syytä, antaa eduskunnalle jostakin asiasta erillisen kertomuksen.

Tilintarkastajalla, joka ei ole yhtynyt tehtyyn päätökseen, on oikeus kertomuksessa esittää eriävä mielipiteensä.

Päätöksen teossa on vähintään neljän tilintarkastajan oltava saapuvilla. Milloin erimielisyyttä ilmenee, päätökseksi muodostuu se mielipide, jota useammat ovat kannattaneet, ja äänten mennessä tasan se, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

Valtiontilintarkastajain kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, johon on merkittävä kokoukseen osallistuneet tilintarkastajat, käsitellyt asiat, tehdyt ehdotukset sekä äänestykset ja päätökset.

Pöytäkirja on puheenjohtajan ja yhden tilintarkastajan tarkastettava.

Tilintarkastajain pöytäkirjat on pyydettäessä esitettävä valtiovarainvaliokunnalle.

Valtiontilintarkastajat ja kanslian henkilökunta ovat velvolliset olemaan sivullisille ilmoittamatta, mitä toimessaan ovat saaneet tietää sellaista, joka on pidettävä salassa.

Valtiontilintarkastaja saa palkkiota sen mukaan, kuin eduskunta valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta määrää, sekä matkakulujen korvausta valtiovarainvaliokunnan harkinnan mukaan.