12 §.

Veronalaisesta perintöosuudesta saavat vähentää:

perinnönjättäjän puoliso 400,000 markkaa;

sellainen perinnönjättäjän lapsi tai ottolapsi tahi näiden rintaperillinen, joka verovelvollisuuden alkaessa ei ole täyttänyt kahtakymmentäyhtä vuotta, 100,000 markkaa sekä sen lisäksi 20,000 markkaa jokaiselta täydeltä vuodelta, jonka hän on alle kahdenkymmenenyhden vuoden iän;

sellainen perinnönjättäjän lapsi tai ottolapsi tahi näiden rintaperillinen, joka henkisen tai ruumiillisen vian tähden on ansiotyöhön kykenemätön, edellisessä kohdassa mainittujen määrien lisäksi 200,000 markkaa;

vähintään viimeiset kymmenen vuotta onnen perinnönjättäjän kuolemaa hänen palveluksessaan ollut ja häntä hoitanut henkilö 100,000 markkaa; sekä

perinnönjättäjän puoliso sekä perinnönjättäjän lapsi tai ottolapsi tahi näiden rintaperillinen, milloin jäämistöön sisältyy perinnönjättäjän kotiin kuuluneita huone- ja talouskaluja, vaatteita sekä muuta asuntoirtaimistoa, tällaisen omaisuuden osalta sen arvon, enintään kuitenkin 100,000 markkaa perintöosuutta kohti.

13 §.

Kun perintöosuus tai sen 12 §:n mukaan laskettu jäännös ei nouse 100,000 markkaan, on se verosta vapaa.

14 §.

Perintöveroa maksetaan

I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:

Verotettavan omaisuuden arvo	Veron vakio erä osuuden alarajan kohdalla	Vero % alarajan yli menevästä osasta
mk	mk
100,000– 200,000	1,000	3
200,000– 500,000	4,000	4,5
500,000– 1,000,000	17,500	6,5
1,000,000– 2,000,000	50,000	8,5
2,000,000– 5,000,000	135,000	10,5
5,000,000– 10,000,000	450,000	13
10,000,000 tai enemmän	1,100,000	11

II veroluokassa asteikon mukainen vero kaksinkertaisena;

III veroluokassa asteikon mukainen vero kolminkertaisena; sekä

IV veroluokassa asteikon mukainen vero viisinkertaisena.

19 §.

Lahjaveroa ei suoriteta:

sellaisesta lahjasta, josta 16 §:n 1 momentin mukaan on suoritettava perintöveroa, eikä myötäjäisistä ja avioehdolla annetusta omaisuudesta;

huone- ja talouskaluista, vaatteista sekä muusta asuntoirtaimistosta, joka on tarkoitettu lahjansaajan tai hänen perheensä henkilökohtaisesti käytettäväksi, kun lahjan arvo ei ole 100,000 markkaa suurempi:

siitä, mitä joku on käyttänyt toisen kasvatusta tai koulutusta varten tai toisen elatukseksi taikka muutoin toiselle näihin tarkoituksiin antanut sellaisin muodoin, ettei lahjan saajalla ole mahdollisuutta lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin käyttää; eikä

muusta lahjasta, jonka arvo on 100,000 markkaa pienempi, kuitenkin niin, että, jos lahjansaaja kahden vuoden kuluessa saa samalta antajalta useita sellaisia lahjoja, näistä on suoritettava veroa, kun niiden yhteinen arvo nousee vähintään mainittuun määrään.