Valtion revisiolaitoksena toimii valtiontalouden tarkastusvirasto, jonka tehtävänä on tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä tulo- ja menoarvion noudattamista ja hoitaa valtion yleiskirjanpitoa.

Asetuksella voidaan valtiontalouden tarkastusvirastolle antaa muitakin sellaisia tehtäviä, joiden on katsottava liittyvän sen toimintaan.

Valtiontalouden tarkastusvirasto, jota jäljempänä sanotaan tarkastusvirastoksi, on valtiovarainministeriön alainen.

Tarkastusvirasto suorittaa valtion viranomaisten, laitosten ja liikeyritysten taloudenhoidon tarkastusta ja valvontaa. Sen lisäksi viraston tulee, asetuksella ehkä määrättävin rajoituksin, muutoinkin valvoa ja tarkastaa valtion varojen käyttöä ja valtion omaisuuden hoitoa sekä niitä koskevaa tilinpitoa. Valvonta ja tarkastus ei kuitenkaan käsitä eduskunnan taloudenhoitoa ja sen vastattavina olevien rahastojen hallintoa eikä Suomen pankin, postisäästöpankin, kansaneläkelaitoksen ja Valtion Metallitehtaiden toimintaa.

Tarkastusvirasto voi tarkastaa valtion avustusta saavain yhdyskuntien, yhteisöjen ja yhtymien varojen käyttöä ja tilinpitoa sen selvittämiseksi, onko varat asianmukaisesti käytetty siihen tarkoitukseen, johon avustusta on annettu. Niin ikään on tarkastusvirastolla oikeus tarkastaa viranomaisten hallussa olevia yksityisille kuuluvia varoja, joista valtio voimassa olevan lainsäädännön mukaan on vastuussa.

Tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa sellaisten osakeyhtiöiden toimintaa, joissa valtiolla on osake-enemmistö, on erikseen säädetty.

Tarkastusvirasto jakaantuu osastoihin ja nämä toimistoihin.

Lisäksi voi virastossa olla ylimääräisen toimen haltijoita.

Virasto voi käyttää apunaan asiantuntijoita.

Tarkastusviraston päätösvaltaa käyttää tarkastusneuvosto niissä asioissa, jotka tämän lain mukaan kuuluvat tai asetuksella määrätään neuvoston päätettäviksi. Muut asiat ratkaisee tarkastusviraston pääjohtaja tai muu virkamies sen mukaan, kuin asetuksella säädetään.

Tarkastusneuvoston puheenjohtajana on viraston pääjohtaja ja jäseninä osastojen päälliköt. Pääjohtajan ollessa esteellinen tai estynyt toimii siihen määrätty osastopäällikkö neuvoston puheenjohtajana. Tämän tai sellaisen muun osastopäällikön sijaan, joka on esteellinen tai estynyt istuntoon osallistumasta, kutsukoon puheenjohtaja asianomaisen toimistopäällikön jäseneksi.

Tarkastusneuvoston istunnossa, jossa käsitellään 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua asiaa, tulee puheenjohtajalla tai ainakin yhdellä istuntoon osallistuvalla jäsenellä taikka istuntoon kutsutulla sijaisjäsenellä olla kelpoisuus tuomarin virkaan ja kokemusta tuomarin tehtävissä.

Niiden, joiden toimintaa tarkastusvirasto 2 §:n 1 tai 2 momentin mukaan valvoo tai tarkastaa, on vaadittaessa asianomaiselle tarkastajalle esitettävä tai tarkastusviraston käytettäviksi toimitettava ne tilikirjat, tiliilmoitukset ja muut asiakirjat, jotka tarkastusta tai valvonnan suorittamista varten ovat tarpeen, sekä viivytyksettä annettava virastolle tai tarkastajalle näiden pyytämät tiedot ja selitykset.

Tarkastukset on, mikäli mahdollista, toimitettava asianomaisen viraston, laitoksen, liikeyrityksen tai yhtymän sijoitus- tai kotipaikkakunnalla ja sen huoneistossa.

Sen, joka ei noudata 6 §:n nojalla annettua määräystä tai jättää aikanaan tarkastusvirastolle toimittamatta sellaisen tiliilmoituksen tai muun asiakirjan, joka muiden voimassa olevien määräysten mukaaa on sille annettava, tarkastusneuvosto voi uhkasakolla velvoittaa täyttämään velvollisuutensa. Oikeus uhkasakon määräämiseen tarkastusneuvostolla on myös tilien tai muiden asiakirjojen saattamiseksi tarkastettavaan kuntoon. Ennen uhkasakkoon tuomitsemista on asianomaisele varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiasta.

Jos tarkastusta suoritettaessa on havaittu, että tarkastusviraston valvontaan 2 §:n 1 momentin mukaan kuuluvassa toiminnassa on virheellisellä menettelyllä aiheutettu valtiolle vahinkoa ja vahinko on 10 §:ssä tarkoitetun tilivelvollisen tuottama, tarkastusneuvosto voi käsitellä asian tilimuistutusasiana ja velvoittaa tilivelvollisen tai äänen oikeudenomistajansa, pesän varoilla, korvaamaan vahingon valtiolle.

Mikäli virheellinen menettely käsittää rikoksen, tarkastusviraston tulee ilmoittaa siitä viralliselle syyttäjälle syytteen tekemistä varten, jollei rikos ole niin vähäinen, että tässä laissa säädettyjä toimenpiteitä on pidettävä riittävinä.

Tilivajausasioissa noudettakoon, mitä niistä on erikseen määrätty.

Virheellisestä menettelystä, joka ei aiheuta 8 §:ssä mainittuja toimenpiteitä, tarkastusviraston tulee muuta asianmukaista toimenpidettä varten ilmoittaa sille valtion viranomaiselle, laitokselle tai liikeyritykselle, jonka taloudenhoidossa virheellisyys on havaittu taikka, jos virheellinen menettely on todettu muussa 2 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa varojen käytössä, omaisuuden hoidossa tai tilinpidossa, varojen käyttäjän, omaisuuden hoitajan tai tilien pitäjän toimintaa yleisesti valvovalle valtion viranomaiselle.

Toimenpiteestä, johon tarkastusviraston ilmoituksen johdosta on ryhdytty, sekä sen tuloksesta on annettava tieto tarkastusvirastolle.

Tilivelvollisella tarkoitetaan tässä laissa jokaista, joka tarkastusviraston valvontaan 2 §:n 1 momentin mukaan kuuluvalla alalla on päättänyt tai hyväksynyt tulouttamis- tai maksattamistoimenpiteen tahi, eriävää mielipidettä ilmoittamatta, sellaisen esitellyt taikka joka on allekirjoittanut tai varmentanut maksumääräyksen tahi allekirjoittanut tili-ilmoituksen. Sen lisäksi on tilivelvollinen se, joka hoitaa valtion rahavaroja tai muuta hänen hoitoonsa uskottua valtion omaisuutta taikka jolla on erityinen velvollisuus valvoa valtion varallisuusoikeudellisia etuja tai valtion rahavarojen tai muun omaisuuden hoitoa tahi sitä koskevaa tilinpitoa.

Mitä tilivelvollisesta on säädetty, ei kuitenkaan koske valtioneuvoston jäsentä eikä oikeuskansleria.

Ennen kuin tilimuistutusasia otetaan tarkastusneuvostossa lopullisesti käsiteltäväksi, on tilivelvolliselle, jollei häntä aikaisemmin ole kuultu, varattava tilaisuus selityksen antamiseen.

Jos tilivelvollisen korvattava vahinko on aiheutunut siitä, että joku on saanut hänelle kuulumattoman edun, ja tilivelvollisen esittämän selvityksen mukaan asianmukaiseen toimenpiteeseen edun saajaa vastaan on ryhdytty, on tilivelvolliselle ennen tilimuistutusasian lopullista ratkaisemista varattava tilaisuus selvityksen esittämiseen toimenpiteen tuloksista.

Jos havaittu virheellisyys koskee niin vähäistä rahamäärää, että asian selvittämisestä, sen edelleen käsittelemisestä tarkastusvirastossa, asianomaisen syytteeseen saattamisesta tai oikaisun toimeenpanosta katsetaan aiheutuvan työtä tai kustannuksia enemmän, kuin virheellisyydestä on aiheutunut vahinkoa, tarkastusvirasto voi asetuksella määrättävissä rajoissa päättää, että asia saa raueta. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon, toistuuko virheellisyys samoissa tileissä useasti, onko virheellinen menettely jatkunut tai onko toimenpiteisiin ryhtyminen virheen johdosta tarpeen periaatteellisista syistä.

Mikäli valtion taloudenhoidossa on havaittu menetellyn voimassa olevien säännösten tai määräysten vastaisesti, mutta toiminta on ollut valtion talouden kannalta ilmeisesti edullista, tarkastusneuvosto voi päättää, että tilimuistutusasia saa raueta.

Tilimuistutusasia on ilmoitettava tarkastusneuvoston käsiteltäväksi kahden vuoden kuluessa siitä, kuin tilit, joihin sisältyvää virheellistä menettelyä muistutus koskee, ovat tarkastettavassa kunnossa tarkastusvirastoon saapuneet tai tarkastusvirastolle on ilmoitettu niiden olevan asianomaisessa virastossa tai laitoksessa tarkastusviraston virkamiehen tarkastettavina.

Tilivelvollisella ei ole 1 momentissa säädetyn määräajan kuluttua korvausvelvollisuutta, mikäli korvausvaatimus ei aiheudu rikoksesta.

Sillä, joka tilimuistutusasiassa on velvoitettu suorittamaan korvausta valtiolle, on oikeus hakea muutosta tarkastusneuvoston päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kuin hän on saanut päätöksestä tiedon.

Tarkastusneuvoston päätös, jolla tilimuistutusasiassa on velvoitettu suorittamaan korvausta valtiolle, pannaan täytäntöön niinkuin alioikeuden tuomio.

Tarkastusviraston tulee antaa vuosineljänneksittäin valtiontilintarkastajille ja valtiovarainministeriölle selostus toiminnastaan edellisen neljänneksen aikana sekä vuosittain valtioneuvostolle ja valtiontilintarkastajille kertomus toiminnastaan edellisen varainhoitovuoden aikana.

Valtion revisiolaitoksen peruspalkkaiseni viran tai toimen haltija on velvollinen vastaanottamaan hänelle soveltuvan peruspalkkaisen viran tai toimen valtiontalouden tarkastusvirastossa. Viran tai toimen haltija, jota ei määrätä sanotun laiseen virkaan tai toimeen, asetetaan lakkautuspalkalle.

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1948, ja sillä kumotaan valtion revisiolaitoksesta 17 päivänä huhtikuuta 1931 annettu laki (126/31) sekä sotatalouden tarkastuksesta 7 päivänä marraskuuta 1941 annettu laki (778/41).

Tämän lain voimaan tullessa sotatalouden tarkastuksen käsiteltävinä olevat asiat siirtyvät valtiontalouden tarkastusviraston käsiteltäviksi.