Palotorjunnan tehostamiseksi on palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta, omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu.

Palosuojelumaksun suorittaa vakuutuslaitos, jolla on oikeus vähentää se verotettavasta tulostaan tulo- ja omaisuus- sekä kunnallisverotuksessa, mikäli sitä ei ole erikseen vakuutuksenottajilta kannettu.

Palosuojelumaksu on kolme sadalta määräaikaisista palovakuutuksista edellisenä vuotena kannettujen vakuutusmaksujen yhteenlasketusta, määrästä ynnä kolme sadalta ainaisten palovakuutusten vakuutusmaksurahaston lasketusta korosta, ei kuitenkaan yhteensä enemmän kuin kuusi penniä vakuutuskannan tuhatta markkaa kohti.

Ne varat, jotka palosuojelumaksusta vuosittain kertyvät yli sen, mitä valtion tulo- ja menoarviossa on edellytetty, samoin kuin ne varat, jotka vuosittain on varattu palotoimen menoihin, mutta joita ei ole voitu tai voida käyttää niille varattuihin tarkoituksiin, siirretään erityiseen palosuojelurahastoon.

Tarkemmat määräykset palosuojelumaksun laskemisesta, kantamisesta ja tilittämisestä sekä tämän lain muusta toimeenpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1947.