Ne, jotka ovat toisilleen sukua suoraan takenevassa ja etenevässä polvessa tahi sisaruksia taikka joista toinen on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen, älkööt menkö keskenään avioliittoon.

Henkilöiden kesken, joista toinen on ollut naimisissa toisen takenevassa tai etenevässä polvessa olevan sukulaisen kanssa, olkoon avioliitto niin ikään kielletty, jollei tasavallan presidentti, milloin tuo sukulainen on kuollut eikä aikaisemmasta avioliitosta ole lapsia elossa, erittäin painavista syistä anna siihen lupaa.

Avioliitosta lapseksiottajan ja ottolapsen kesken on voimassa, mitä siitä erikseen on säädetty.

Se, jolla on kaatumatauti, joka ei pääasiallisesti johdu ulkonaisista syistä, tai tarttuvalla asteella oleva sukupuolitauti, älköön menkö avioliittoon, ellei ole siihen saanut tasavallan presidentin lupaa.

Kuuromykkä älköön myöskään sellaisetta luvatta menkö avioliittoon toisen kuuromykän kanssa, paitsi milloin jommankumman kuuromykkyys ei ole perinnöllistä.

Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä, olkoon tällä oikeus avioeroon. Sama olkoon laki, jos puoliso on törkeästi pahoinpidellyt toista puolisoa, vaikka siitä ei olisi tullutkaan vaikeata ruumiinvammaa.

Jos puolisot välien rikkoutumisen vuoksi ovat asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta, olkoon kumpaisellakin oikeus saada avioero. Älköön kuitenkaan, milloin toinen puoliso on pääasiallisesti syynä yhteiselämän lopettamiseen, tuomittako eroon hänen vaatimuksestaan, ellei siihen ole erittäin painavia syitä.

Milloin erillään asuminen johtuu siitä, että puoliso vastoin toisen puolison tahtoa pätevättä syyttä karttaa yhteiselämää taikka menettelyllään saattaa toisen puolison pätevästä syystä sitä välttämään, olkoon tuolla toisella puolisolla oikeus avioeroon, kun yksi vuosi on kulunut yhteiselämän lopettamisesta.