1938

83/1938 Laki eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §.

Sellaisen luonnonsuojelun aikaansaamiseksi, josta säädetään 23 päivänä helmikuuta 1923 annetussa luonnonsuojelulaissa, sellaisena kuin se on muutettuna 15 päivänä marraskuuta 1927 annetulla lailla, erotetaan seuraavat valtion alueet:

1. yleisiksi luonnonsuojelualueiksi eli luonnonpuistoiksi:

 a)

Kutsajoen alue Sallan kunnassa Kutsan luonnonpuistoksi;

 b)

Pisavaaran alue Tervolan ja Rovaniemen kunnissa Pisavaaran luonnonpuistoksi;

 c)

Mallatunturin alue Enontekiön kunnassa Mallan luonnonpuistoksi;

 d)

Pääskyspahdan alue Petsamon kunnassa Pääskyspahdan luonnonpuistoksi;

 e)

osa Pummangin niemestä Petsamon kunnassa Pummangin luonnonpuistoksi;

f)

Hiisjärven alue Salmin kunnassa Hiisjärven luonnonpuistoksi; sekä

2. erityisiksi luonnonsuojelualueiksi eli kansallispuistoiksi:

 a)

Pallas- ja Ounastunturin alue Kittilän, Muonion ja Enontekiön kunnissa Pallas-Ounastunturin kansallispuistoksi;

 b)

Pyhätunturin alue Kemijärven ja Pelkosenniemen kunnissa Pyhätunturin kansallispuistoksi;

 c)

Heinäsaaret ja niitä ympäröivä vesialue Petsamon kunnassa Heinäsaarien kansallispuistoksi; sekä

 d)

Storlandet eli Stora Träskö niminen saari siihen kuuluvine vesialueineen Kirkkonummen kunnassa Porkkalan kansallispuistoksi,

kukin näistä alueista niiden rajojen mukaan ja muuten sillä tavalla, kuin jäljempänä tarkemmin säädetään.
2 §.

Kutsan luonnonpuiston raja kulkee:

itäinen raja alkaa Aapajärven eteläpäästä, kulkee siitä isojaossa taloille erotetulle Tuhkamutkan niittypalstalle ja siitä Mutkalammin niittypalstalle, jonka eteläpäästä se kulkee suoraan itään Vuorijärven jakokunnalle isojaossa erotetun kotipalstan länsirajaan sekä sitten mainittua rajaa Kutsajokeen, ja siitä Saarilammille;

eteläinen raja kulkee Saarilammilta, kiertäen Saarilammin ja Sieminkijoen latvalla olevat niittypalstat niiden pohjoispuolelta, Niluttijärven eteläpäähän sekä siitä Haukilammin palstan pohjoispuolitse Ala-Painotunturinjärvelle;

läntinen raja kulkee viimemainitusta järvestä Painotunturin ja Julmoivan länsipuolitse Julmoivan lammen länsirannalle sekä siitä, kiertäen Jyrhämäjärven pohjoispäässä sen länsipuolella taloille annetun niittypalstan tämän itäpuolelta ynnä Kuonajärven ja Lintujärven luota taloille annetut niittypalstat samoin niiden itäpuolelta, Ylimmäisen Kursujärven länsipäähän sekä siitä Moutikaisen halki Tourusjärvestä laskevan Pyhäojan pohjoiseen mutkaan; ja

pohjoinen raja kulkee siitä, missä läntinen raja edellisen mukaan loppuu, Aapajärveen.
3 §.

Pisavaaran luonnonpuiston raja kulkee:

idässä Juurakkoniemen valtionasutustilan kulmapyykistä N:o 3 Pisajärven länsipuolella olevan selkälinjan länsipuolelta, mainitun tilan rajaa ja sitten selkälinjaa pitkin etelää kohti Sorvajoen eteläpuolelle Pisavaaran kankaan pohjoislaitaan, siitä kaakkoon Isonlomanojaan sille kohdalle, missä oja laskeutuu kankaalta korpeen, tästä etelään Kuusilaenjängän lounaispäitse ja siitä ensin selkälinjaa ja sitten Pukinjokea seuraten sekä sitten Kilpajängän yli Antinaavalle;

etelässä Antinaapaa myöten länttä kohti Kätkäjärven valtionasutustilan N:o 19 niittypalstaan ja Louejokeen;

lännessä aluksi Louejokea, sitten Rantapeuran ja Mäkipeuran talojen rajaa pitkin pohjoiseen Vähänlomanojaan saakka, senjälkeen kankaan ja soiden rajaa puroon, joka laskee Isonloman kohdalla Louejokeen, ja tätä puroa ja Louejokea myöten Isonpärinalustan keskipaikoille; sekä

luoteessa Isonpärinalustan ja Sorvalaen ylitse yllämainittuun Juurakkoniemen valtionasutustilan kulmapyykkiin N:o 3.
4 §

Mallan luonnonpuiston raja kulkee:

lännessä Kolmenvaltakunnan pyykistä valtakunnan rajaa pitkin Mallajärven länsipään kohdalle;

pohjoisessa Mallajärven pohjoista rantaviivaa pitkin järven koilliskulmaan ja siitä Mallajoen suuta kohti, jättäen Mallajoen luonnonpuiston sisälle, Ruotsin poroille paalutettuun tiehen ja sen rajaa seuraten Siilasjärven rantaan;

idässä Siilasjärven länsirantaa, Siilaskosken länsipuolitse ja pitkin Kilpisjärven rantaa noin 100 metrin etäisyydellä rannasta; sekä

etelässä Kilpisjärveä myöten noin 100 metrin etäisyydellä rannasta ja Porosaaren ja Saivonsaaren kohdalla noin 100 metrin etäisyydellä näistä saarista selällepäin Koltalahden perukkaan sekä siitä valtakunnan rajaa seuraten Kolmenvaltakunnan pyykkiin.

Edellä säädetyt etäisyydet Kilpisjärven rannasta ja saarista lasketaan keskivedenkorkeuden mukaan.
5 §.

Pääskyspahdan luonnonpuiston raja kulkee:

lännessä Kuotsjärven rannalta Haapaniemen itäosasta Kolmilakiseen, seuraten asutustoimituksessa määrättävää valtionmaan ja asutustilojen välistä rajaa;

pohjoisessa Kolmilakisesta ensin pitkin edellämainittua rajaa sekä sitten samassa suunnassa edelleen maantiehen ja sitten pitkin maantietä alueen itäiseen rajaan saakka;

idässä Orsoaivin koillisen kukkulan itäpuolella ja Lutslompolon pohjoispuolella etelästä pohjoiseen kulkevaa vanhaa linjaa pitkin; sekä

etelässä Lutslompolon pohjoisrantaa ja Pientä Kolosjokea myöten noin 500 metrin etäisyydellä niistä pohjoiseen sekä siitä Mallakvaaran koillispuolitse Kuotsjärven rantaan, sekä sitten Kuotsjärveä pitkin Haapaniemen itäosaan.
6 §.

Pummangin luonnonpuiston raja kulkee:

idässä merenrannasta Pikkuniitynlammin itäpuolelta lähtien etelää kohti Riitakurun alle;

etelässä Riitakurusta jyrkänteen alitse Nujakanjärven kuruun ja siitä lounasta kohti Isomukan lahden pohjaan; sekä

lännessä ja pohjoisessa merta pitkin 500 metrin etäisyydellä siitä, missä 2 metrin syvyys tavallisen matalaveden aikana alkaa.
7 §.

Hiisjärven luonnonpuiston muodostavat kaksi eri lohkoa, eteläinen Latvalammin puisto ja pohjoinen Kalaojan puisto.

Latvalammin puiston raja kulkee:

idässä valtakunnan rajaa pitkin;

lounaassa valtakunnan rajasta, noin 1 kilometrin päästä Latvalammista etelään, luodetta kohti suoalueiden lounaista reunaa seuraten Tsukunalammille;

luoteessa mainitusta lammesta Pallivaaranlammin eteläpäähän; sekä

koillisessa Pallivaaranlammista Isomman Kalatonlammin pohjoispuolitse suoalueen koillissyrjää pitkin valtakunnan rajaan noin 400 metrin päähän Latvalammista pohjoiseen.

Kalaojan puisto käsittää Kalaojan varret valtakunnan rajasta lähtien luodetta kohti noin 2 ½ kilometrin pituudelta ja noin 400 metrin leveydeltä ojan länsipuolella sekä noin 600 metrin leveydeltä sen itäpuolella.
8 §.

Pallas-Ounastunturin kansallispuisto rajoittuu:

etelässä Jerisjärveen ja sen pohjoisrannalla olevien talojen rajoihin;

lännessä Vuontisjokeen, kulkien raja Vuontisjärven itärantaa ja Ison Puukeron länsipuolitse Muonion, Kittilän ja Enontekiön kuntien yhteiseen rajapisteeseen, minkä jälkeen raja kiertää Keräsjärven itäpuolitse Pahajoelle ja Ruotatunturille, josta se kulkee Siosjärven itäpuolelle Hetan kylän väliaikaisen lohkon rajaan;

pohjoisessa Hetan kylän väliaikaisen lohkon rajaan; sekä

idässä rajaan, joka kulkee noin 1 kilometrin etäisyydellä Ounasjoesta sen länsipuolella ja etelämpänä Suasjärven ja Vuontisjärven sekä Saivonjärven länsipuolitse Sarvijärveen sekä siitä Järvenpäävaaran itäpuolitse Pallasjärveen, jota pitkin raja kulkee Pallasjärven talon kotipalstaan kuuluvan vesialueen koilliseen rajakulmaan sekä siitä pitkin Pallasjärven talon vesirajaa saman vesipalstan kaakkoiseen kulmaan sekä siitä vesirajapyykkiin N:o 4 ja siitä rantaa pitkin Juustojängänojan suussa olevalle Pallasjärven talon palstalle, sekä sitten Keimiöjärven länsipuolitse ja Keimiötunturin itäpuolitse Koivarovan uudistalon rajaan.
9 §.

Pyhätunturin kansallispuiston rajana ovat:

etelässä Kemijärven pitäjän taloille isojaossa annettujen Pyhätunturin aluetta vastassa olevien palstojen rajat;

idässä Vitta-aapa ja Pyhäjärven lohkon lounainen raja;

pohjoisessa Pyhätunturin pohjoispuolella oleva suoalue; sekä

lännessä Pyhätunturin ja Huttukankaan välinen suoalue.
10 §.

Heinäsaarien kansallispuisto käsittää Ison Heinäsaaren ja Pienen Heinäsaaren sekä niiden välillä ja ympärillä olevan vesialueen, ja on vesialueen raja Ison Heinäsaaren etelä-, länsi- ja pohjoispuolella sekä Pienen Heinäsaaren pohjois-, itä- ja eteläpuolella 500 metrin etäisyydellä siitä, missä 2 metrin syvyys tavallisen matalaveden aikana alkaa.
11 §.

Porkkalan kansallispuisto käsittää Storlandet eli Stora Träskö nimisen saaren, RN:o 2 10, sekä sen ympärillä olevan vesialueen RN:o (1, 2) 2 Kirkkonummen kunnan Porkkalan kylässä.

12 §.

Jos niiden alueiden ympärysrajojen sisäpuolella, jotka on määrätty 111 §:ssä, on tiloille isojaossa erotettuja taikka erotettavaksi määrättyjä tai vasta määrättäviä palstoja tahi muita isojaolla erottamattomia talojen tiluksia taikka tiluksia, jotka kuuluvat kruununmetsätorppiin tai muihin vuokra-alueisiin, ei sellaisia alueita lueta luonnonsuojelualueeseen.

Milloin 1 momentissa mainittu isojaossa erottamaton taikka vuokra-alueeseen kuuluva tilus isojaossa tai vuokra-aluetta lunastettaessa tahi muulla tavalla joutuu valtion hallintaan, luetaan sellainen tilus luonnonsuojelualueeseen, jollei valtioneuvosto jossakin tapauksessa toisin määrää.
13 §.

Tässä laissa perustettavaksi määrätyn luonnonsuojelualueen muodostaminen älköön estäkö isojaossa valtion metsämaita ja yksityisten tiluksia toisistaan erotettaessa sijoittamasta tiluksia siten, kuin tarkoituksenmukainen isojako edellyttää. Jos valtion omistama luonnonsuojelualueeseen kuuluva tilus isojaossa siirtyy yksityiselle, vapautuu tilus rauhoituksesta.

Luonnonsuojelualueen muodostaminen älköön myöskään estäkö sen ympärysrajojen sisäpuolella olevien vuokra-alueiden lunastamista itsenäisiksi tiloiksi sillä tavalla, kuin tällaisten alueiden lunastamisesta on säädetty.
14 §.

Luonnonsuojelualueiden ympärysrajat määrätään yksityiskohtaisesti ja merkitään maalle rajankäyntitoimituksella. Jos syntyy epätietoisuutta rajan paikasta kartalla, on toimitusmiesten alistettava kysymys valtioneuvoston ratkaistavaksi, ennenkuin raja maalla käydään ja rajamerkeillä varustetaan. Milloin rajan suunnasta ei ole epäselvyyttä taikka jos kustannusten välttämiseksi näyttää tarkoituksenmukaiselta, avatkoot toimitusmiehet heti rajan kokonaan tai osaksi ja varustakoot sen rajamerkeillä, samalla kuin he määräävät rajan paikan kartalla.

Rajankäynnissä, josta on säädetty 1 momentissa, älköön käytäkö sellaisten yksityisten hallussa olevien, isojaolla erottamattomien tiluksien rajoja, jotka ovat luonnonsuojelualueen ympärysrajojen sisällä, eikä muidenkaan yksityisille kuuluvien tiluksien rajoja.

Jäämeressä sekä Kilpisjärvessä ja Kuotsjärvessä on vesirajat merkittävä vain kartalle.
15 §.

Milloin 14 §:ssä mainittu rajankäyntitoimitus alistamisen johdosta keskeytyy tai kun luonnonsuojelualueen raja maalla on lopullisesti avattu ja rajamerkeillä varustettu, on yksityisellä asianomistajalla tai valtion edustajalla valta jättää muistutuksia toimitusta vastaan valtioneuvostoon kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä lukien, kuin alistamisesta tai rajankäynnin lopettamisesta on toimituskokouksessa ilmoitettu.
16 §.

Luonnonsuojelua valvovalla viranomaisella, luonnonsuojelualueen vartijalla ja metsänvartijalla on oikeus ottaa talteen metsästys-, keräily- tai muut välineet, joita on käytetty taikka aiotaan käyttää vastoin luonnonsuojelualueella noudatettavia säännöksiä tai määräyksiä, niin myös luonnonsuojelualueelta luvattomasti pyydetyt eläimet tai luvattomasti otetut pesät ja munat tahi kasvit, kivet taikka muuta sellaista, mitä luonnonsuojelualueelta on kielletty ottamasta tai siellä käyttämästä.
17 §.

Valtioneuvoston asiana on määrätä, mistä ajasta alkaen luonnonsuojelualueita koskevat säännökset tulevat kuhunkin alueeseen nähden noudatettaviksi, niin myös mistä ajasta lukien tilus, josta on mainittu 12 §:n 2 momentissa, on luettava liitetyksi luonnonsuojelualueeseen, vai onko se varattava muuhun tarkoitukseen.
18 §.

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1938.

Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio Apulaismaatalousministeri J. Koivisto