Jos rakennus on niin rakennettu, että se osaksi on toisen maalla taikka lähempänä sitä, kuin 1 ja 2 §:ssä taikka kaupungin tai maalaiskunnan rakennusjärjestyksessä sanotaan taikka voimassaoleva asemakaava tai rakennussunnitelma ynnä niihin kuuluvat määräykset sallivat, ja ellei rakentaminen ole tapahtunut vasten parempaa tietoa taikka törkeästä huolimattomuudesta, olkoon naapuri, joka ei, sen jälkeen kuin on alettu rakentaa rajan yli taikka lähemmäksi, kuin edellä on mainittu, viipymättä sitä vastaan ole tehnyt huomautusta, velvollinen sallimaan rakennuksen jäämisen paikoilleen, jos sen purkaminen, toisenlaiseksi rakentaminen taikka muuttaminen aiheuttaisi naapurille johtuvaan haittaan ja rakennuksen arvoon nähden suhteettoman suurta vahinkoa.

Siitä oikeutensa loukkaamisesta, jota naapuri kärsii, tulee hänen kuitenkin, niin kauvan kuin sitä kestää, saada korvaus. Jos rakennus osaksi on hänen maallaan, on tämä korvaus suoritettava vuotuisena kiinteistöstä menevänä maksuna. Maksun suuruuden vahvistakoon tuomioistuin, annettuaan, milloin katsoo sen tarpeelliseksi, niille henkilöille, joiden saatavista kysymyksessä olevat kiinteistöt ehkä ovat panttina, tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Vahvistettu maksu olkoon voimassa kymmenen vuotta, niin myös senkin jälkeen, kunnes se jonkun asianomaisen hakemuksesta uudestaan määrätään.