Eduskunnan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomarit ja muut virkamiehet noudattavat lakeja ja asetuksia sekä viranomaisille annettuja johtosääntöjä. Erityisesti tulee oikeusasiamiehen, sillä tavalla kuin jälempänä tarkemmin säädetään, ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin, milloin tuomari tai muu virkamies on virkatoimessaan tehnyt itsensä syypääksi vilpillisyyteen, puolueellisuuteen tai törkeään laiminlyöntiin, loukannut yksityisen kansalaisen laillistä oikeutta taikka mennyt toimivaltaansa ulommaksi.

Oikeusasiamiehellä on oikeus olla saapuvilla valtioneuvoston, tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa sekä saada tieto valtioneuvoston ja sen ministeriöiden, tuomioistuinten ynnä muiden viranomaisten pöytäkirjoista.

Oikeusasiamiehellä on oikeus olla saapuville eduskunnan istunnoissa, saamatta kuitenkaan ottaa osaa keskusteluihin ja päätöksiin, ellei ole eduskunnan jäsen.

Eduskunnan sihteerin on oikeusasiamiehelle toimitettava hänen pyytämänsä eduskunnan toimintaa ja päätöksiä koskevat tiedot ja asiakirjat.

Valtioneuvoston taikka valtioneuvoston jäsenen lainvastaisen menettelyn johdosta virkatoimessa on oikeusasiamiehellä valta tehdä valtioneuvostolle huomautus, ja on hänen samalla ilmoitettava, mikä menettelyssä on lainvastaista. Jos huomautus jätetään varteenottamatta, on oikeusasiamiehellä valta antaa eduskunnalle kertomus asiasta.

Milloin eduskunta on päättänyt syytteen nostettavaksi valtioneuvoston jäsentä tai oikeuskansleria vastaan, ajaa sitä oikeusasiamies. Muuten älköön oikeusasiamies puuttuko oikeuskanslerin virkatoimiin älköönkä syytettä häntä vastaan ajako, ellei tasavallan presidentti hallitusmuodon 47 §:n 1 momenttiin mukaan ole määrännyt häntä sellaista syytettä ajamaan.

Oikeusasiamiehellä on sama oikeus kuin oikeuskanslerilla ajaa syytettä virkavirheestä korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden presidenttiä tai jäsentä vastaan.

Oikeusasiamies saakoon muissa paitsi 4 ja 5 §:ssä minituissa tapauksissa syytettä ajamaan valtuuttaa sijaansa toisen henkilön tai määrätä siihen virallisen syyttäjän; ajakoon kuitenkin aina itse syytettä korkeimmassa oikeudessa. Ennen syytteen nostamista tulee sen, jota vastaan syytettä on ajettava, saada tilaisuus määräajan kuluessa antaa asiassa selvitystä, jos katsoo itsellään siihen aihetta olevan.

Oikeusasiamies saakoon tehtäviään suorittaessaan asianomaisilta viranomaisilta kulloinkin tarvittavaa virka-apua.

Jos joku oikeusasiamiehelle kirjallisesti tekee kantelun tuomarin taikka muun viranomaisen toimenpiteestä ja sen tueksi esittää todennäköisiä syitä, tutkikoon oikeusasiamies asiaa sekä menetelköön niinkuin 1 ja 6 §:ssä säädetään, jos harkitsee siihen aihetta olevan; antakoon myös pyydettäessä todistuksen kantelukirjan vastaanottamisesta.

Toiminnastaan sekä lakien ja muitten säännösten noudattamisesta oikeudenhoidossa ja hallinnossa tulee oikeusasiamiehen joka vuodelta antaa eduskunnalle kertomus. Tässä kertomuksessa hänen myöskin on ilmoitettava, mitkä eduskunnan mainittuna vuonna tekemät päätökset ovat tulleet vahvistetuiksi ja julkaistuiksi taikka muuten aiheuttaneet toimenpiteitä hallitusvallan puolelta. Niinikään hänen, mikäli aihetta siihen on, tulee huomauttaa laeissa tai asetuksissa olevista puutteellisuuksista sekä epäselvistä taikka ristiriitaisista säännöksistä, varsinkin sellaisista, jotka lainkäytössä tai hallinnossa ovat aiheuttaneet eriäviä tulkintoja, epätietoisuutta tai muita haittoja, sekä ehdottaa lainmuutosta tai lainselitys niitten poistamiseksi.

Jos oikeusasiamies havaitsee, että jollakin hänen valvottavanaan olevalla alalla tarvitaan sellaisia uusia tai muutettuja säännöksiä, joita tasavallan presidentillä taikka valtioneuvostolla hallitusmuodon 28 §:n mukaan on oikeus antaa, tehköön siitä valtioneuvostolle ilmoituksen.

Oikeusasiamiehen, jonka tulee asua maan pääkaupungissa, on tarpeen vaatiessa tehtävä tarkastusmatkoja perehtyäkseen hänen virkatehtäviinsä kuuluviin asioihin sekä erityisesti käytävä tutkimassa vankiloita ja vaadittava tietoja vankien hoidosta ja muista heitä koskevista seikoista.

Älköön oikeusasiamies toimikautensa kestäessä hoitako muuta julkista virkaa.

Oikeusasiamiehen estettynä ollessa, taikka jos hän toimikautensa kestäessä kuolee tai toimestaan eroaa, hoitaa hänen tehtäviään hallitusmuodon 49 §:n 1 momentin mukaan valittu varamies, josta silloin on voimassa myöskin mitä edellä 11 §:ssä oikeusasiamiehestä säädetään.

Oikeusasiamies ottaa erottaa kansliansa virkailijat sekä määrää kunkin tehtävät.

Oikeusasiamiehen kansliassa on pidettävä luettelot kaikista oikeusasiamiehelle ilmoitetuista asioista, lähtevistä toimituskirjoista sekä toimenpiteistä, joihin hän on ryhtynyt.

Oikeusasiamiehen kanslia on arkipäivinä pidettävä yleisölle avoinna sen ajan, jonka oikeusasiamies määrää.

Oikeusasiamies ja hänen kansliansa virkailijat älkööt saattako ilmi, mitä toimessaan ovat saaneet tietää sellaista, mikä asian laadun mukaan on pidettävä salassa.

Oikeusasiamiehen palkkion määrää eduskunta ennen vaalin toimittamista.

Oikeusasiamiehen tulee vuosittain saada nauttia puolentoista kuukauden virkaloma.

Syytteistä, joita oikeusasiamies ajaa tai ajattaa, on hän virallista syyttäjistä säädetyn vastuun alainen.