Ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa Suomessa käyttää Korkein oikeus.

Korkein oikeus valvoo myös tuomarien ja ulosottoviranomaisten lainkäyttöä.

Korkeimmassa oikeudessa on oleva presidentti ja vähintään kaksitoista oikeusneuvosta. Presidentiksi ja, Korkeimman oikeuden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää Hallitus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa.

Oikeushallintoa koskevien asioiden valmistelusta ja sen hallituksenjäsenen osanottamisesta niiden käsittelemiseen, jolle oikeushallintoasiat kuuluvat, on säädetty erikseen.

Korkeimman oikeuden tulee antaa Hallitukselle lausuntonsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain taikka siviili- tai rikoslainsäädännön alaan kuuluvien lakien säätämistä, muuttamista, selittämistä tahi kumoamista.

Korkeimman oikeuden asia on, kun se katsoo tarvittavan lain taikka asetuksen muutosta tai selitystä, tehdä Hallitukselle esitys sellaiseen lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymistä.

Niistä tähän asti Senaatin oikeusosaston käsiteltäviin kuuluneista asioista, jotka siirretään Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on erikseen säädetty.

Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.

Lainsäädäntökysymykset sekä oikeushallintoa koskevat asiat ovat Korkeimmassa oikeudessa käsiteltävät yleisessä istunnossa.

Muut jutut ja asiat saadaan, jollei Korkein oikeus toisin määrää, käsitellä jaostoissa.

Korkeimmassa oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä esittelijöitä, jotka Hallitus nimittää Korkeimman oikeuden esityksestä, ja muita virkamiehiä, jotka ovat Korkeimman oikeuden itsensä nimitettävät. Näihin virkoihin on nimitettävä lainoppineita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa.

[Prokuraattorin] tulee Korkeimmassa oikeudessa käyttää sitä toimivaltaa ja täyttää ne tehtävät, mitkä hänellä tähän asti Senaatin oikeusosastossa on ollut.

Kaikille tuomareille perustuslaissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta erottaa, olkoon voimassa myös Korkeimman oikeuden presidenttiin ja jäseniin sekä esittelijöihin nähden.

Korkeimman oikeuden presidentti ja jäsenet sekä esittelijät ja muut virkamiehet ovat velvolliset eroamaan virastaan seitsemänkymmenen vuoden iässä.

Korkeimman oikeuden presidentti ja jäsenet saatetaan [prokuraattorin] syytteestä viran toimituksessa tekemästään virheestä edesvastuuseen siinä erityisessä tuomioistuimessa, joka käsittelee hallituksenjäsentä vastaan nostettua syytettä lainvastaisesta menettelystä virkatoiminnassa.

Mitä Oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa ja erityisissä asetuksissa on säädetty menettelystä ylimmässä oikeusasteessa, on noudatettava oikeudenkäynnissä Korkeimmassa oikeudessa.

Korkein oikeus laatikoon työjärjestyksensä. Se määrätköön myös hovioikeuksien työjärjestyksen.

Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöönpanemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella asetuksella.

Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä lokakuuta 1918, jolloin Senaatin oikeusosasto lakkautetaan ja sen virkamiehet siirtyvät vastaaviin toimiin Korkeimmassa oikeudessa. Sitä ennen Hallitus nimittää toimiinsa Korkeimman oikeuden jäsenet.

Ne Korkeimman oikeuden käsiteltäviin kuuluvat jutut ja asiat, jotka sanottuna päivänä ovat oikeusosastossa vireillä, siirretään Korkeimpaan oikeuteen.