Kuorimattoman ja kuoritun maidon, kerman ja piimän maasta vienti on kielletty ja on niiden kuljetus Kämärän—Ollilan väliselle rataosalle sallittu ainoastaan Valtion vointarkastuslaitoksen luvalla.

1 §:ssä mainittujen maitotuotteiden kuljetus rautateitse ja vesitse Uudenmaan, Viipurin ja Hämeen lääneissä tai näihin lääneihin muista lääneistä on, lukuunottamatta 1 litran määrää matkustajan mukana, sallittu ilman Valtion vointarkastuslaitoksen erikoislupaa ainoastaan osotettuna kunnallisille elintarvelautakunnille tai Kamaritoimituskunnan Elintarveosaston hyväksymille toiminimille, jotka ovat antaneet sitoumuksen myydä kaiken vastaanottamansa kuorimattoman maidon Valtion vointarkastuslaitoksen määräyksestä, tai sellaisten toiminimien lähettämänä.

Voidakseen saada tällaisen luvan tulee asianomaisen toiminimen osottaa hankkineensa huomattavan osan johonkin kulutuskeskukseen tulevasta maitomäärästä sekä kykenevänsä lähettämään maitoa useampaankin kulutuskeskukseen. Hakemukseensa on toiminimen liitettävä ensinmainitun kulutuskeskuksen elintarvelautakunnan lausunto.

Nämä toiminimet julkaistaan virallisissa lehdissä.

Sitäpaitsi on maidon ja kerman kuljetus vesitse sallittu jalostamista varten meijereihin, jotka ovat perustetut pääasiallisesti voin ja juuston valmistamista varten.

Kamaritoimituskunnan Elintarveosasto on oikeutettu peruuttamaan kuljetusluvan sellaisilta toiminimiltä, jotka eivät ole täyttäneet lupaa myönnettäessä asetettuja ehtoja, tai ovat rikkoneet asianomaisesti vahvistettuja maitokauppaa koskevia säännöksiä.

Määräykset kuorimattoman maidon toimittamisesta antaa Valtion vointarkastuslaitos 2 §:ssä mainituille toiminimille kuukaudeksi kerrallaan ja tulee sanottujen toiminimien Valtion vointarkastuslaitokselle viimeistään kunkin kuukauden 20 päivänä ilmoittaa seuraavassa kuussa käytettävänään oleva maitomäärä.

Elintarvelautakunnat Uudenmaan, Viipurin ja Hämeen läänien kulutuskeskuksissa, jotka haluavat kuorimatonta maitoa Valtion vointarkastuslaitoksen määräyksestä, lähettäkööt anomuksensa sanotulle laitokselle viimeistään kunkin kuukauden 20 päivänä seuraavan kuun aikana haluamastaan kuorimattoman maidon määrästä. Anomukseen on liitettävä selostus kaupunkiin tai kulutuskeskukseen edellisen kuukauden loppu- ja kuluvan kuukauden alkupuoliskolla saapuneesta 1 §:ssä mainittujen maitotuotteiden määrästä ja niiden jakelusta.

Toimittaessaan kuorimatonta maitoa Valtion vointarkastuslaitoksen määräyksestä elintarvelautakunnille ovat 2 §:ssä mainitut toiminimet oikeutetut viidennestä osasta maitomäärästä velkoinaan yleistä rajahintaa korkeamman hinnan, jonka Senaatti määrää.

Samoin ovat karjanomistajat ja toiminimet, jotka toimittavat kuorimatonta maitoa elintarvelautakunnille Turun ja Porin, Mikkelin, Kuopion, Vaasan sekä Oulun lääneissä oikeutetut velkoinaan 1 kohdassa mainitun korkeamman hinnan viidennestä osasta toimittamastaan maitomäärästä.

Täten syntyvän hinnan lisäyksen on toiminimi oikeutettu jakamaan maidonlähettäjilleen.

7 §.

Jakaessaan kuorimatonta maitoa kulutuskeskuksissa on asianomainen elintarvelautakunta oikeutettu ottamaan:

1) Yksityiskuluttajilta Senaatin kutakin lääniä varten määräämän rajahinnan lähetysasemalla tai -laiturilla lisättynä kuljetus- ja jakelukustannuksilla.

Näin saadun hinnan kuuluttaa elintarvelautakunta noudatettavaksi korkeimpana sallittuna hintana vähittäiskaupassa asianomaisissa kulutuskeskuksissa.

Ellei jonkun kulutuskeskuksen elintarvelautakunta määrää vähittäisrajahintaa on paikkakunnalla voimassa Senaatin siltä varalta vahvistamat vähittäisrajahinnat.

2) Yhteiskuluttajilta Senaatin määräämän korkeamman hinnan lisättynä jakelu- ja kuljetuskustannuksilla.

Elintarvelautakunta on kulutuskeskuksissa oikeutettu antamaan 1 §:ssä mainittujen maitotuotteiden tasaista jakelua varten tarpeellisia määräyksiä ja on se oikeutettu, siinä tarkoituksessa ottamaan jaettavakseen kaikki kulutuskeskukseen tuodut puheenalaiset maitotuotteet.

Tällöin on maanteitse saapuneesta maitotuotteesta maksettava hinta, joka on 5 penniä korkeampi litralta Senaatin määräämiä tukkuhintoja ja on sen lähettäjä myös oikeutettu kuorimattomasta maidosta velkoinaan lisähintaa 6 §:n mukaan.

Jos kulutuskeskuksessa asuva karjanomistaja tuo sinne, elintarvelautakunnalle osotettuna, oman karjansa maitoa, voi elintarvelautakunta siitä myöntää hänelle hänen omaa tarvettaan varten määrätyn määrän.

Edistääkseen maidonsaantia kulutuskeskuksiin toimittaa valtio, maahantuonnista riippuen, elintarvelautakunnille ja 2 §:ssä mainituille toiminimille väkirehua, joka niiden on jaettava maidontuottajille, suhteessa näiden lähettämään kuorimattoman maidon määrään.

Joka rikkoo tämän päätöksen määräyksiä, rangaistaan Elintarvelain 15 §:n nojalla.

Tämä päätös astuu voimaan 1 päivänä joulukuuta 1917 ja on voimassa toistaiseksi, ei kuitenkaan kauvemmin kuin 1 päivään toukokuuta 1918.

Kuitenkin on elintarvelautakuntien ja 2 §:ssä mainittujen toiminimien annettava 4 ja 5 §:ssä mainitut ilmoitukset ja selostukset viimeistään 20 päivänä kuluvaa marraskuuta.