1917

81/1917 Suomen Senaatin päätös viljakaupasta, viljan hinnoista ja viljan kuljetuksesta.

Eräänlaisen omaisuuden käytöstä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa kesäkuun 2 päivänä 1917 annetun lain nojalla, jota lakia tässä päätöksessä sanotaan Elintarvelaiksi, on Senaatti, muuttamalla 8 §:n 1 ja 2 kohdan, 9 §:n ja 11 §:n 3 kohdan päätöksessään 18 p:ltä viime elokuuta vuoden 1917 viljasadon takavarikoimisen ja leipäviljan kulutuksen järjestämisestä sekä kumoamalla päätöksensä 18 p:ltä viime syyskuuta viljakaupan harjoittamisesta sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa, antanut seuraavat määräykset viljakaupasta, viljanhinnoista ja viljan kuljetuksesta.
1 §.

Valtiolle luovutetusta viljasta maksetaan 1 päivään joulukuuta, vehnistä 1 markka 20 penniä, rukiista ja ohrista 1 markka 15 penniä, riihikuivista kauroista, jotka painavat vähintään 48 kg hehtolitra 1 markka 10 penniä ja ulkokuivista sekä sellaisista riihikuivista kauroista, jotka painavat alle 48 kg. hehtolitra, 90 penniä kilolta. Joulukuun 1 päivän jälkeen maksetaan kaikesta viljasta 20 penniä vähemmän kilolta.
2 §.

Takavarikoidun viljan haltija on velvollinen heti viljan puinnin ja puhdistamisen jälkeen luovuttamaan rajahinnasta paikalliselle Elintarve- lautakunnalle tai Suomen Elintarpeiden Tuontikunnalle r. 1. sen osan viljaa, mikä Elintarvelain 9 §:n mukaan ei ole hänen käytettäväkseen jätetty.
3 §.

Kaiken takavarikonalaisen viljan tulee olla puituna ja puhdistettuna ennen 15 päivää marraskuuta 1917.

Kuitenkin voi paikallinen elintarvelautakunta, jos voittamattomat esteet sitä vaativat, pidentää takavarikoidun viljan puintiaikaa.
4§.

Ainoastaan Elintarvelautakunta omassa kunnassaan ja Suomen Elintarpeiden Tuontikunta r. 1. ovat oikeutetut ilman Elintarveosaston lupaa viljantuottajalta ostamaan kauroja sekä niistä valmistettuja jauhoja ja ryynejä.
5 §.

Muiden kuin Suomen Elintarpeiden Tuontikunnan älköön olko sallittu kuljettaa vehniä, rukiita, ohria, tai kauroja tai niistä valmistettuja jauhoja ja ryynejä ilman Elintarveosaston lupaa rautateitse, vesitse tai maitse kunnan rajojen ulkopuolelle.

Kuitenkin on lähetyspaikkakunnan Elintarvelautakunta oikeutettu antamaan omavaraistalouteen kuuluville henkilöille lupia kuljettaa enintään 10 kiloa viljaa tai viljatuotteita omaa tarvetta varten.

Samoin olkoon voimassa mitä viime elokuun 18 p:nä vuoden 1917 viljasadon takavarikoimisen ja leipäviljan kulutuksen järjestämisestä annetun Senaatin päätöksen 16 §:ssä on säädetty takavarikonalaisen viljan kuljetuksesta.
6 §.

Kaikki valtakirjat viljanostoon korkeammasta kuin rajahinnasta lakkaavat voimassa olemasta.
7 §.

Joka rikkoo tämän päätöksen määräyksiä, rangaistaan Elintarvelain 15 §:n mukaan.
9 §.

Tämä päätös käy heti noudatettavaksi ja on voimassa toistaiseksi ei kuitenkaan kauvemmin kuin 1 päivään toukokuuta 1918.

Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1917.

Kamaritoimituskunnan Päällikkö, Senaattori Harald Åkerman. Eljas Kahra.