Tämän asetuksen alaisia, ovat alempana mainitut ammatti liikkeet ja yritykset, sikäli kuin niissä käytetään työapulaisina muita kuin puolisoa tahi omia vajavaltaisia lapsia:

1) tehdas- ja käsityöliikkeet selkä muut teollisuusliikkeet tahi- ammatit kaupungissa ja maalla;

2) rakennustyöt, ei kuitenkaan sellaiset, jotka tarkoittavat yksityisten asuin- ja talousrakennuksia maalla taikka rakennusten korjausta;

3) yritykset, jotka tarkoittavat rantatien, raitiotien, ilmaradan, kanavan ja sataman rakentamista;

4) saunat, ja kylpylaitokset; sekä

5) liikkeet, jotka, harjoittavat tavarain lastaamista tahi purkamista, kuitenkin niin että tässä kohdassa mainittuihin liikkeisiin sovelletaan ainoastaan lasten, ja nuorten henkilöiden työtä koskevia määräyksiä.

Kuitenkaan älköön tätä asetusta sovellettako sellaisiin tehtaisiin, käsityöliikkeisiin ja yrityksiin maalta, joissa, pidetään vähemmän kuin kolme työntekijää, eikä myöskään meijereihin.

Mitä tässä asetuksessa säädetään työntekijöistä, ei talkoita työnantajan ammattityössä olevaa puolisoa, tai omia vajavaltaisia lapsia. Sellaisistakin, lapsista olkoon kuitenkin voimassa 4 ja 5 §:n määräykset.

Mitä tässä asetuksessa Säädetään, tarkoittaa semmoistakin liikettä tai yritystä, jota valtio, kunta tai seurakunta pitää, vaikkei sitä harjoitetakaan elinkeinona.

Lapsella tarkoitetaan alempana tässä asetuksessa sitä, joka ei ole täyttänyt viittätoista vuotta, ja nuorella, henkilöllä, nuorukaisella ja nuorella naisella sitä, joka on täyttänyt viisitoista vaan ei kahdeksaatoista vuotta.

Neljäätoista, vuotta, nuorempaa lasta älköön pidettäkö työssä semmoisessa liikkeessä tai yrityksessä, johon tämä asetus on sovellettava. Holhoojan pyynnöstä voi ammattientarkastus kuiteinkin sallia kolmetoista vuotta täyttäneen lapsen, joka on käynyt kansakoulun tahi muuten hankkinut vastaavan tietomäärän, tehdä ilmoitettua ammattityötä, jos lääkärintodistuksella näytetään ettei lapsen terveydelle eikä ruumiinkehitykselle ole siitä työstä haittaa. Sellainen lupa on annettava kirjallisesti.

Lapsia ja nuoria henkilöitä älköön pidettäkö maan alla tehtävissä töissä kaivoksissa ja kivenlouhoksissa eikä sellaisissa ammattiliikkeissä jotka, sillä tavoin kuin 20 §:ssä säädetään, on julistettu erittäin vaarallisiksi.

Muissakaan liikkeissä älköön heitä tilapäisesti käytettäkö vaarallisiin konetöihin.

Raskaita taakkoja ja kuormia älköön annettako lasten tahi nuorten henkilöiden kannettavaksi, nostettavaksi, vedettäväksi tai lykättäväksi, älköönkä heillä teetettäkö muitakaan sellaisia töitä, jotka ovat omansa vahingoittamaan heidän terveyttään tai ehkäisemään heidän ruumiinkehitystään. Keisarillisen Senaatin on tästä annettava erityisiä ohjeita.

Lasta tahi nuorta naista, älköön käytettäkö huoneenrakennustyössä laastin ja tiilien kantamiseen eikä myöskään tavarain lastaamis- tahi purkamistyöhön.

Käynnissä, olevain Voimakoneiden tahi voimansiirtolaitosten puhdistamista tai rasvaamista älköön annettako toimeksi lapselle eikä naispuoliselle työntekijälle.

Ennenkuin lapsi tahi nuori henkilö otetaan työhön, on hänen ikänsä selvitettävä papin tai muun julkisen viranomaisen todistuksella, joka annettakoon lunastuksetta.

Sitä paitsi on, ennenkuin lapsi voi päästä työhön, työnantajan kustannettavan lääkärintutkimuksen kautta näytettävä, ettei lapselle aiottu työ ole hänen terveydelleen eikä ruumiinkehitykselleen haitallinen. Tämän momentin säännökset eivät koske lapsen tahi nuoren henkilön ottamista lyhytaikaisiin satunnaisiin töihin, jotka kestävät enintään kaksi viikkoa.

Ammattientarkastuksen tulee, milloin tahansa.

aihetta ilmaantuu, vaatia lääkärintodistus siitä, onko työhön otetun lapsen tahi nuoren henkilön siinä edelleen pitäminen hänen terveydelleen tahi ruumiinkehitykselleen haitallista vai ei. Jollei työnantaja määräajan kuluessa hanki sellaista: todistusta, josta näkyy että työn jatkuminen voidaan salilla, olkoon kielletty pitämästä sitä henkilöä työssä.

Lasta, älköön pidettäkö työssä ennen kello seitsemää aamulla tai jälkeen kello seitsemän illalla eikä nuorta henkilöä ennen kello kuutta aamulla tai jälkeen kello seitsemän illalla.

Teollisuushallitus voi kuitenkin pyynnöstä sallia nuorukaisia pidettävän työssä muunakin vuorokauden aikana, jos se harkitaan tarpeelliseksi heidän ammattikehityksellensä.

Laista älköön pidettäkö työssä enempää kuin kuusi tuntia vuorokaudessa eikä nuorta henkilöä kauemmin kuin kahdeksan tuntia vuorokaudessa.

Kahdeksantoista vuotta täyttänyttä työntekijää älköön pidettäkö työssä yön aikana eli kello yhdeksästä illalla kello kuuteen aamulla, paitsi milloin työ on järjestetty joko kahteen enintään kahdeksan tunnin vuoroon, jolloin työ saa jatkua kello yhteentoista illalla, taikka kolmeen enintään kahdeksan tunnin vuoroon, jotka säännöllisesti vaihtuvat ja joka viikko muuttuvat.

Kutakin liikettä tai yritystä varten teollisuushallitukselta hankittavalla luvalla olkoon kuitenkin sallittu, milloin työn teknillinen laatu, vuodenaika, paikkakunnan luonnonolot tahi liikennesuhteet sitä vaativat, pitää työntekijää työssä osaksi yön aikana, vaikka työ ei ole järjestetty niinkuin 1 momentissa mainitaan. Saimoin olkoon lupa pitää aputyön tekijöitä, kuten puhdistajia, lämmittäjiä ja voimakoneiden hoitajia, heidän töissään yön aikana niin kauan ennen ja jälkeen muita työntekijöitä, kuin teollisuushallitus harkitsee välttämättömäksi.

Työntekijää ei saa säännöllisesti pitää työssä enempää kuin yhteensä satakaksikymmentä tuntia kahdessa viikossa eikä kymmentä tuntia kauemmin vuorokaudessa.

Tämän työajan lisäksi saa sattuneesta syystä pitää kahdeksantoista vuotta täyttänyttä työntekijää hänen suostumuksellansa työssä enintään kymmenen tuntia viikossa.

Kun raaka-aineet tahi valmiit tuotteet ovat pilaantumiselle alttiina taikka kun työ tarkoittaa koneiden vaihtoa, uusien sellaisten asettamista tahi kiireellisiä korjauksia, saa työaikaa vieläkin pitentää lyhyenä, enintään kolmen viikon aikana, ei kuitenkaan viikkoa enempää ammattientarkastuksen luvatta.

Älköön kuitenkaan 2 ja 3 momentissa mainituissa ylitöissä pidettäkö työntekijää kaikkiaan enempää kuin satakaksikymmentä tuntia vuodessa.

Työnantaja olkoon kielletty pitentämästä 8, 9 ja 10 §:ssä säädettyjä pisimpiä työaikoja antamalla työtä kotona tehtäväksi.

Kun luonnontapahtuma tai tapaturma on keskeyttänyt tahi uhkaa keskeyttää työn säännöllisen kulun, saa 8, 9 ja 10 §:ssä säädettyjä pisimpiä työaikoja, mikäli nuo seikat vaativat, kohtuullisesti pitentää, ei kuitenkaan enemmän kuin neljän viikon aikana.

Sellaista hätätyötä ei lueta 10 §:n 4 momentissa mainittuun aikaan.

Siten toimeenpannusta työajan pitennyksestä on työnantajan viipymättä lähetettävä teollisuushallitukselle Ilmoitus, jossa on tarkasti mainittava toimenpiteen syy, niiden työntekijäin lukumäärä, joita se koskee, sekä pitennyksen laajuus ja kestävyys.

Teollisuushallituksen tulee tutkittuaan asiain laadun, joiko jättää asian tuon ilmoituksen varaan tahi ryhtyä toimenpiteisiin pitennyksen en rajoittumiseksi tai lakkauttamiseksi.

Ylityöstä ja hätätyöstä, joista puhutaan 10 ja 12 §:ssä, on maksettava vähintään viidelläkymmenellä prosentilla korotettu palkka.

Jos työaika on vähintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa, eikä työ ole järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kahdeksan tunnin vuoroihin, on työntekijälle työaikana annettava ainakin yksi säännöllinen, vähintään tunnin kestävä lepohetki, jonka ajaksi hän saakoon esteettömästi poistua työpaikalta.

Lepohetken kuluessa, älköön työntekijän sallittako oleskella työhuoneissa, ellei sitä työtä, jossa, hän toimii tai on osallinen, ole kokonaan seisautettu tahi ammattientarkastukselta ole hankittu siihen kirjallista lupaa.

Tämä ei kuitenkaan koske voimakoneita, hoitavia henkilöitä.

Millein työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin, enintään kahdeksan tunnin vuoroihin, on työntekijälle annettava joko vähintään puolen tunnin ruokailuaika taikka tilaisuutta syömiseen työn aikana.

Ilman sellaista lepohetkeä tai ruokailuarkaa, kuin 1 ja 2 momentissa sanotaan, saa lapsen työ jatkua ainoastaan kolme ja nuoren henkilön työ ainoastaan neljä tuntia.

Lepohetkiä tai ruokailuaikoja älköön luettako pois työajasta, paitsi milloin työntekijä niiden aikana esteettömästi saa poistua työpaikalta.

Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava vähintään kolmekymmentä tuntia kestävä yhtäjaksoinen vapaus työstä. Jollei tämä kuitenkaan ole mahdollista, annettakoon vastaava vapaus muuna viikon aikana.

Työstä, joka suoritetaan sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä, on maksettava vähintään kaksinkertainen palkka.

Työntekijää, joka kieltäytyy sunnuntaina tai kirkollisena, juhlapäivänä työtä suorittamasta, älköön millään tavalla koetettako työhön pakottaa.

Naista, joka on synnyttänyt lapsen, älköön, pidettäkö työssä neljänä ensimmäisenä viikkona synnytyksen jälkeen.

Älköön myöskään kehittyneessä raskauden tilassa olevaa naista pidettäkö työssä, joka siinä tilassa voi olla vahingollinen.

Työnantaja on velvollinen pitämään työssänsä olevista lapsista ja nuorista henkilöistä luetteloa, jossa mainitaan heidän nimensä, kotipaikkansa ja ikänsä ynnä kunkin koulunkäynnin aika sekä lasten holhoojain nimet ja kotipaikat. Samaten on työnantajan semmoisesta ylityöstä, hätätyöstä ja sunnuntaina tehdystä työstä sekä korotetusta palikasta, kuin 10, 12, 13 ja 16 §:ssä mainitaan, pidettävä, tarkkaa kirjaa, johon tehtävät merkinnät työnantaja todistakoon oikeaksi teollisuushallituksen määrättävällä tavalla. Sanotun luettelon ja ylityökirjan laatimisessa, ja pitämisessä on noudatettava kaavakkeita, jotka teollisuushallitus sitä varten vahvistaa.

Luettelo ja ylityökirja sekä 3 ja 6 §:ssä mainitut todistukset on ammattientarkas- tuksen ja työntekijän aina saatava nähtä- väkseen, niin myös milloin on haettu ja saatu lupa 10 ja 12 §:ssä mainittuihin yli- ja hätätöihin, todistus sellaisesta luvasta.

Vähintään kahta viikkoa ennen kuin työ alkaa semmoisessa, uudessa liikkeessä tai yrityksessä, joka on tämän asetuksen määräysten alainen, pitää työnantajan tehdä teollisuushallitukselle ilmoitus yrityksestänsä, siinä käytettäväksi aiottujen työntekijäin likimääräisestä luvusta sekä siitä, aiotaanko työssä käyttää lapsia, nuoria henkilöitä tahi naisia, ja milloin työ aloitetaan.

Liikkeistä ja yrityksistä, jotka ovat toimessa tämän asetuksen voimaan astuessa, on vastaava ilmoitus tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen.

Tällaiset ilmoitukset voidaan myöskin, teollisuushallitukselle asetettuina, antaa kaupungissa maistraatille ja maalla kruununnimismiehelle, joiden tullee ne viipymättä perille toimittaa.

Keisarillisen Senaatin on määrättävä, mitkä ammatit tai ammatinhaarat ovat luettavat erittäin vaarallisiin, ja niistä annettava erityisiä työväen suojelemiseksi tarpeellisia ohjeita.

Jokaiseen tehtaaseen tai työhuoneustoon on työnantajan toimesta sopivaan paikkaan julkipantava tämä asetus, asetus ammattien- tarkastuksesta ja ja Keisarillisen Senaatin antamat sitä ammattia koskevat erityiset ohjeet, ilmoitus siitä, milloin lasten ja nuorten henkilöiden työ alkaa ja loppuu ja milloin heillä on lepohetki tai ruokailuaika, sekä ilmoitus ammattientarkastajan nimestä ja asuinpaikasta. Muilla työmailla on tämä asetus sekä edellä mainitut ohjeet ja ilmoitukset pidettävä työnjohtajan luona nähtävänä.

Tämän asetuksen noudattamista valvoo, teollisuushallituksen ylivalvonnan alaisena, ammattientarkastus, sillä tavoin kuin siitä on erittäin säädetty.

Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä, rangaistakoon vähintään kymmenen ja enintään kahdentuhannen markan sakolla.

Jos työnantajan edustaja havaitaan syypääksi tämän asetuksen rikkomiseen eikä työnantajan syyksi samalla voida lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoastaan edustajaa rikoksesta.

Jos lasta on laittomasti pidetty työssä, olkoon myös hänen holhoojansa vikapää enintään kolmensadan markan sakkoon, jollei hän saata uskottavaksi, että rikkomus on tapahtunut hänen tietämättään, taikka erittäin vaikuttavat syyt puolla hänen vapauttamistaan rangaistuksesta.

Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta toisena vuonna sen antamisen jälkeen. Sillä kumotaan 15 päivänä huhtikuuta.

1889 teollisuusammateissa olevain työntekijäin suojelemisesta annetun asetuksen määräykset lasten, nuorten henkilöiden ja naisten työssä pitämisestä, paitsi mitä siinä säädetään ammattityössä olevain lasten opetuksesta, ja samalla eräiltä kohdin muutetaan 31 päivänä maaliskuuta 1879 elinkeinoista annetun asetuksen 32 ja 33 §:ää selkä 5 päivänä elokuuta 1886 papiston palkkauksen järjestämisestä maan evankelisluterilaisissa seurakunnissa annetun asetuksen 11 §:ssä.

Mitä työstä leipomoissa on erikseen säädettynä 4 päivänä kesäkuuta 1908 annetussa laissa, jää edelleenkin voimaansa.

Ministeri Valtiosihteeri Carl Enckell.