Tuoreen ja suolatun kalan sekä kalasäilykkeiden kauppa on kaikkialla maan rajojen sisäpuolella vapaa.

Jokaiseen meren rannalla olevaan kaupunkiin, joka on rautatieyhteydessä muiden paikkakuntain kanssa, asettaa paikallinen elintarvelautakunta kalatoimikunnan suolasilakan kaupan ja kuljetuksen valvontaa varten.

Elintarvekeskuskomitean kala jaosto voi määrätä kalatoimikunnan asetettavaksi muuhunkin meren rannalla olevaan paikkakuntaan, josta suolasilakkaa rautateitse lähetetään. Ellei sinne ole erityistä kalatoimikuntaa asetettu, tulee elintarvelautakunnan hoitaa kalatoimikunnalle tämän päätöksen mukaan kuuluvat tehtävät.

Joka vesitse tuo suolasilakkaa meren rannalla olevaan kaupunkiin on velvollinen ilmoittamaan satamaviranomaisille tuomansa silakkamäärät.

Edellisessä §:ssä mainituilla paikkakunnilla olevat tukkuliikkeet ovat niinikään velvolliset kalatoimikunnalle tai, ellei sellaista paikkakunnalla ole, elintarvelautakunnalle viikottain ilmoittamaan ostamansa ja myymänsä suolasilakkamäärät.

Suolasilakkaa ei saa ottaa rautatiellä kuljetettavaksi, ellei lähettäjä esitä lähetyspapalla olevan kalatoimikunnan tai elintarvelautakunnan antamaa passitusta, taikka, kun on kysymys rautateitse saapuneen suolasilakan edelleen lähettämisestä rautateitse, elintarvelautakunnan todistusta siitä että silakka on aikaisemmin rautateitse saapunut.

Passituksen tai elintarvelautakunnan todistuksen, joiden tulee seurata tavaran mukana, antakoon tavaran vastaanottaja kotipaikkakuntansa elintarvelautakunnalle, ja saa hän tavaran rautatieltä ulos vasta sitten kuin hän on esittänyt kuitin siitä, että passitus tai todistus on viimeksimainitulle elintarvelautakunnalle jätetty. Tässä mainitun kuitin on elintarvelautakunta velvollinen pyydettäessä heti antamaan.

Kalatoimikunnan ja sen tehtäviä meren rannalla olevalla paikkakunnalla hoitavan elintarvelautakunnan tulee:

1) viikottain satamaviranomaisilta ottaa selko vesitse paikkakunnalle saapuneista suolasilakkamääristä;

2) vastaanottaa tukkukauppiaiden lähettämät ilmoitukset ostetusta ja myydystä suolasilakasta;

3) antaa suolasilakan lähettämistä varten rautateitse tarpeelliset passitukset, joissa pitää olla ilmoitettuna lähettäjän nimi ja osote, vastaanottajan nimi ja kunta, missä hän asuu, vastaanottoasema sekä tavaran määrä ja hinta; sekä

4) Elintarvekeskuskomitean kalajaostolle viikottain ilmoittaa paikkakunnalla edellisen viikon kuluessa tukkukaupassa ostetun ja myydyn sekä paikkakunnalta rautateitse lähetetyn suolasilakan määrä.

Kalatoimikunta on paikkakunnan elintarvelautakunnan valvonnan alainen Sen kustannusten korvaamiseksi maksaa valtio korkeintaan 1/2 penniä jokaiselta kilolta suolasilakkaa, joka 4 §:n 1 kohdassa mainitulla passituksella on paikkakunnalta lähetetty.

Sekä kalatoimikunnat että elintarvelautakunnat ovat velvolliset paikkakunnallaan valvomaan, ettei näitä määräyksiä rikota, tarpeen vaatiessa toimittamaan tarkastuksia varastoissa sekä kaikista epäsäännöllisyyksistä ilmoittamaan Elintarvekeskuskomitean kalajaostolle.

Elintarvekeskuskomitean kalajaoston tehtävänä on: 1. vastaanottaa kalatoimikuntien tai elintarvelautakuntien tekemät ilmoitukset sekä niiden mukaan laatia tilasto suolasilakkakaupasta maassa; 2. mahdollisuuden mukaan valvoa, ettei mihinkään paikkaan liikoja kaloja keräänny sekä, jos syytä ilmaantuu, viipymättä ilmoittaa asiasta Senaatin Kamaritoimituskunnan Elintarveosastolle elintarvelain mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä varten; 3. tiedusteltaessa elintarvelautakunnille ilmoittaa, mistä suolasilakkaa on saatavissa.

Kaikenlaisen kalan ja kalasäilykkeiden vientiin maan rajojen ulkopuolelle vaaditaan Kamaritoimituskunnan Elintarveosaston lupa.

Tämä päätös astuu voimaan elokuun 15 päivänä 1917.

Kamaritoimituskunnan Päällikkö, Senaattori Wäinö Wuolijoki.

T. Sundquist.