Kaikissa työhuoneustoissa ovat seinät, katto, ikkunat y. m. puhdistettavat perusteellisesti vähintään kahdesti vuodessa. Öljyvärillä maalatut pinnat ovat pestävät lämpöisellä suopa- tahi saippuavedellä. Työ- huoneustojen seinillä ja katoissa ei saa olla tapetteja. Tilapäisesti käytettäviin työhuoneustoihin nähden voi ammattientarkastaja kuitenkin myöntää poikkeuksia viimemainitusta määräyksestä.

Työhuoneitten lattiain tulee olla tiiviit ja tasaiset. Lattian ja seinän liitoskohtien tulee olla tiiviit. Puulattia vernissataan tahi maalataan öljyvärillä sellaisissa työhuoneustoissa, joissa karikkeet eivät turmellu näiden sivellysaineiden vaikutuksesta, mutta kernaimmin ovat lattiat peitettävät eri osastoihin sopivilla lattiapeitteillä kuten korkkimatolla, lattialevyillä, vuorausaineella tahi muulla, helposti puhdistettavalla aineella. Tilapäisesti käytettäviin huoneisiin nähden olkoon ammattientarkastajalla oikeus myöntää tässä kohden poikkeuksia.

Lattiat ovat päivittäin lakaistavat kostealla esineellä, ellei puhdistusta toimiteta vacuum cleaner’illa tahi muulla lakaisun korvaavalla, tomua ja karikkeita imevällä laitteella. Kamiinit ja lämpöjohtoputket pyyhitään pölystä lakaisemisen jälkeen.

Peittämättömät puulattiat ovat pestävät vähintään kerran kuukaudessa.

Lattiat, ikkunat, työpöydät ja hyllyt y. m. ovat pestävät kerran viikossa.

Lakaisemista ei ole milloinkaan toimitettava työaikana, eikä alaikäinen (18 vuotta nuorempi) saa suorittaa sellaista työtä, ja on se annettava erittäin tätä varten palkatun henkilön tehtäväksi.

Joka työhuoneustossa tulee olla riittävästi osittain vedellä täytettyjä sylkylaatikoita, kernaimmin yksi kutakin työntekijää kohti. Portaisiin ja käytäviin sijoitetaan myös sylkylaatikoita. Sylky laatikoiden tyhjentämisen ja puhdistamisen toimittakoon joka päivä henkilö, jonka tulee olla erittäin palkattu puhtaanapitoa varten. Käytettäessä pahvisia sylkylaatikoita poltettakoon ne viimeistään kahden päivän käyttämisen jälkeen.

Joka tehtaassa tulee olla riittävästi työntekijöitä varten tarkoitettuja pesutelineitä, pesuastioita, saippuaa ja pyyheliinoja, jotka vaihdetaan vähintään kahdesti viikossa.

Raitista juomavettä on pidettävä saatavana, ei kuitenkaan milloinkaan avoimessa astiassa säilytettynä.

Työntekijäin vaatteita varten tulee olla eri huone, ja on tämä pukuhuone kylmänä vuodenaikana pidettävä vähintään + 15° Celsiusta lämpimänä.

Työhuoneustoa ei saa käyttää ruokailuhuoneena.

Joka työhuoneuston, niissä työn laatu ei ehdottomasti toisin vaadi, tulee työtä alettaessa olla riittävän lämmin (vähintään + 15° Celsiusta); ja on lämpö sitten työaikana pidettävä noin + 18° Celsiusta tienoilla.

Jos lämpö esim. kaasuvalaistusta käytettäessä nousee liika korkealle (yli + 20° Celsiusta), tulee kaasuliekkien yläpuolelle sovittaa kupuja johtoputkineen. Lämpömittari tulee olla ripustettuna sopivaan paikkaan työhuoneessa.

Tuuletus on järjestettävä siten, että kutakin työntekijää kohti johdetaan sisään vähintään 30 kuutiometriä raitista ilmaa tunnissa. Kylmänä vuodeaikana tulee tämän raittiin ilman olla riittävän lämmintä ennen sen johtamista työhuoneustoon tahi on muuten aikaansaatava ennen järjestely, ett’ei synny epäterveellistä vetoa. Tuuletuslaitosta tulee voida järjestää tyydyttävällä tavalla, esimerkiksi tuhottimen avulla.

huoneuston tuuletusta hoitakoon ainoastaan siihen määrätty henkilö.

Tupakan levittäminen kuivaamista, tuuletusta j. m. s. varten sekä tupakan sekottaminen ja seulonta on toimitettava erityisissä siihen määrätyissä ja toisista eroitetuissa huoneustoissa.

Missä kuivausuunia käytetään, tulee sen olla varustettu tehokkaalla imulaitteella.

Nuuskatehtaissa tulee nuuskamyllyjen ja kuivaseulojen olla mikäli mahdollista umpeenrakennetut ja varustetut pölynjohtoputkilla, jotta pölyä ei tunkeudu työhuoneustoon. Nuuskan jauhaminen ja seulominen on toimitettava erityisissä työhuoneissa.

Sekottamista ja seulomista varten määrätyssä työhuoneessa ei saa käyttää työhön alaikäistä.

Missä kaasu- tahi petroolimoottoria käytetään, on se asetettava erityiseen, helposti tuuletettavaan huoneeseen.

Nämä järjestysohjeet julkipannaan sikari-, paperossi- ja tupakka- tehtaitten jokaiseen työhuoneeseen.

Jokaista, joka rikkoo näitä järjestysohjeita, rangaistakoon enintään 500 markan sakolla.

Nämät järjestysohjeet astuvat voimaan syyskuun 1 p:nä 1917.