Sosialiasiain yhtenäistä johtoa, valvontaa ja edistämistä varten perustetaan Sosialihallitus, joka toimii Helsingissä ja on Suomen Senaatin sekä lähinnä sen Sosialitoimituskunnan alainen.

Sosialihallituksen toimialana on asiain käsittely, jotka koskevat:

1) ammattientarkastusta ja muuta työväensuojelustoimintaa sekä työväen asunto-olojen valvontaa ja kehittämistä;

2) sosialivakuutuksen järjestelyä ja tarkastusta;

3) köyhäinhoidon järjestelyä ja tarkastusta;

4) työnvälitystä ja muuta työttömyyden vastustamista;

5) raittiusasioita ja alkoholiliikkeen valvontaa;

6) sosialitilastoa ja sosialijulkaisuja;

7) työriitojen sovittelua ynnä muita työnantajain ja työntekijäin välisiä suhteita;

8) yhdistysoloja;

9) apukassa- ja työttömyyskassarekisterin pitämistä; sekä

10) siirtolaisuutta ja sen valvontaa.

Edellä mainittuja tehtäviä varten jakautuu Sosialihallitus eri osastoihin, nimittäin ammattientarkastus-, sosialivakuutus-, köyhäinhoidontarkastus-, työnvälitys-, raittius-, tilasto- ja kansliaosastoon. Kohdissa 1—6 mainitut tehtävät kuuluvat vastaaville osastoille sekä 7—10 kohdassa mainitut asiat kansliaosastolle, joka sen ohessa huolehtii Sosialihallituksen kansliatehtävistä, mikäli niitä ei hoideta muissa osastoissa.

Sosialihallituksen muodostavat ylitirehtööri päällikkönä sekä ammattien, sosialivakuutuksen ja köyhäinhoidon ylitarkastajat ynnä asessori jäseninä.

Ylitarkastajat toimivat samalla kukin vastaavan osaston ja asessori kansliaosaston johtajana.

Yhden Sosialihallituksen jäsenistä määrää Senaatti ylitirehtöörin estettynä ollessa ylitirehtöörin sijaisena hoitamaan hänen tehtäviään.

Lisäksi kuuluu Sosialihallitukseen työnvälitys-, raittius- ja tilasto-osaston johtajat, joilla on kullakin puhe- ja äänioikeus Sosialihallituksessa heidän toimialaansa kuuluvia asioita käsiteltäessä ja ratkaistaessa.

Sosialihallitukseen asetetaan seuraavat virkamiehet ja toimihenkilöt: ammattientarkastusosastoon ammattien naispuolinen apulaisylitarkastaja, sosialivakuutusosastoon apukassojen tarkastaja, köyhäinhoidontarkastusosastoon naispuolinen köyhäinhoidon apulaistarkastaja, työnvälitysosastoon kaksi työn välityneuvojaa, raittiusosastoon alkoholikemisti, tilasto-osastoon ensimmäinen ja toinen aktuari sekä tarpeellinen määrä laskuapulaisia, ja kansliaosastoon lääkäri, ensimmäinen ja toinen sihteeri, kamreeri ja ekspeditööri.

Lisäksi asetetaan Sosialihallitukseen tarpeellinen määrä kanslisteja, puhtaaksikirjoittajia, laskuapulaisia ja vahtimestareita.

Sosialihallituksen yhteydessä ja lähinnä sen sosialivakuutusosaston alaisena toimii valtion tapaturmalautakunta työväen tapaturmavakuutuksesta annetun asetuksen mukaisten korvausten määräämistä ja suorittamista varten valtion töissä sattuneista tapaturmista, kuten siitä on erikseen Sosialihallitus on oikeutettu tarpeen mukaan käyttämään asiantuntijoiden apua.

Sosialihallituksen alaisina paikallisina valtion viranomaisina toimivat: ammattientarkastajat ja näiden työläisapulaiset, sekä köyhäinhoidontarkastajat, kuten kaikista näistä on erikseen määrätty.

Sosialihallitukselle kuuluvat asiat käsittelee ja ratkaisee: osaksi Sosialihallitus täysi-istunnossa, osaksi hallitus osastokokouksessa, johon ottavat osaa ylitirehtööri, asianomainen osastonjohtaja ja sihteeri tai muu siihen määrätty virkamies, osaksi ylitirehtööri tai asianomainen osastonjohtaja yksin.

Täysi-istunnossa on ratkaistava: lainsäädäntöasiat sekä sosialiasiain hallinnon yleistä järjestelyä koskevat periaatteelliset kysymykset, virkanimityksiä koskevat asiat, kuukautta pitemmän virkaloman ja -vapauden myöntämistä osastonjohtajille ynnä näiden virkavirheitä koskevat kysymykset, menoarvioasiat, vuosikertomuksen antaminen, Senaattiin alistettavat asiat, sekä muut yllämainittuihin verrattavat asiat ynnä ne asiat, jotka Sosialihallituksen johtosäännön mukaan ovat tahi jotka Senaatti, Sosialihallitus tai ylitirehtööri katsovat olevan täysi-istunnossa käsiteltäviä.

Muut asiat ratkaistaan osastokokouksessa, mikäli ne Sosialihallituksen johtosäännön mukaan eivät kuulu yli tirehtöörin tai osastonjohtajan yksin ratkaistaviin.

Senaatin harkittavaksi on alistettava asiat, jotka aiheuttavat Sosialihallituksen vuosimenosääntöön sisältymättömiä menoja, sekä muut sellaiset asiat, jotka voimassa olevissa asetuksissa on määrätty alistettaviksi.

Ylitirehtöörin, joka on lähinnä vastuunalainen siitä, että Sosialihallitukselle sekä sen virkamiehille ja toimihenkilöille kuuluvat tehtävät tulevat asianmukaisesti ja ajallansa suoritetuiksi, tulee: johtaa ja valvoa hallituksen toimintaa, toimia puheenjohtajana sen täysi-istunnoissa ja osastokokouksissa, asianomaisen virkamiehen esitellessä ratkaista hänen toimivaltaansa kuuluvat asiat sekä valmistaa ja täysi-istunnossa esitellä sellaiset asiat, joiden tärkeyden hän katsoo sitä vaativan, epätietoisissa tapauksissa määrätä, kenen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asia kuuluu, sekä tehdä aloitteita sosialilainsäädännön ja sosialiasiain hallinnon parantamiseksi ja uudistamiseksi.

Jos sekä ylitirehtööri että se hallituksen jäsen, joka on määrätty tarpeen vaatiessa toimimaan hänen sijaisenaan, ovat estetyt ylitirehtöörin toimia hoitamasta, tulee virassa vanhimman hallituksen jäsenen ne suorittaa.

Ylitarkastajien, asessorin ja muiden osastonjohtajien tulee kunkin toimialallaan: valmistella ja esitellä sekä täysi-istunnossa että osastokokouksessa ratkaistavat asiat, mikäli ei sitä ole annettu sihteerin tai jonkun muun virkamiehen tehtäväksi, asianomaisen virkamiehen esitellessä ratkaista omaan toimivaltaansa kuuluvat asiat, valvoa että hänen alaansa kuuluvat asiat huolellisesti ja joutuisasti käsitellään ja että niiden ratkaisusta syntyvät toimituskirjat tulevat asianmukaisesti ja ajallaan annetuiksi ja lähetetyiksi, tarpeen mukaan tehdä tarkastusmatkoja, sovittuaan niistä ylitirehtöörin kanssa, sekä seurata olojen kehitystä alallaan ja tehdä siinä suhteessa tarpeellisia uudistuksia ja parannuksia koskevia esityksiä Sosialihallitukselle.

Sosialihallituksen ylitirehtööri ja jäsenet sekä muut osastonjohtajat ovat velvollisia vaadittaessa olemaan apuna Senaatin Talousosastossa ja sen Sosialitoimituskunnassa sosialiasioita käsiteltäessä.

Erittäin kiireellisissä tapauksissa saa ylitirehtööri tärkeämmissä ja asianomainen ylitarkastaja, asessori tai muu osastonjohtaja vähemmän tärkeissä asioissa yli tavallisen toimivaltansa määrätä täytäntöönpanotoimenpiteestä, mutta on asia silloin kirjallisesti ilmoitettava esiteltäväksi siinä ensiksi pidettävässä täysi-istunnossa tai osastokokouksessa, jonka päätettäviin asia olisi kuulunut.

Ylitirehtöörin poissaollessa älköön Sosialihallituksessa ratkaistako lainsäädäntöä, hallituksen toiminnan järjestelyä tai viran täyttämistä koskevia asioita, ellei poissaolo kestä kahta viikkoa kauemmin.

Sosialihallitus on päätösvaltainen ratkaisemaan asian täysi-istunnossa, kun puheenjohtaja ja vähintään kolme jäsentä ovat asiaa ratkaisemassa.

Tarpeen vaatiessa on Sosialihallitus oikeutettu ottamaan apujäsenekseen täysi-istuntoon työnvälitys-, raittius- tai tilasto-osastonjohtajan muissakin kuin hänen alaansa koskevissa asioissa sekä, lisätarpeen sattuessa, sihteerin.

Osastokokouksessa tulee olla kolmen ottamassa osaa asian ratkaisuun.

Sekä täysi-istunnossa että osastokokouksessa on kullakin osanottajalla yksi ääni ja asiat ratkaistaan enimpien äänten mukaan. Jos äänet käyvät tasan, voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Kun Sosialihallitus täysi-istunnossa tulee käsittelemään sellaisia periaatteellisia kysymyksiä, jotka olennaisesti koskevat samalla Teollisuushallituksen, Asutushallituksen, Maataloushallituksen tai muun keskusviraston tai sellaista vastaavan viranomaisen hallintoalaa, on niistä ylitirehtöörin toimesta hyvissä ajoin annettava tieto asianomaiselle virastolle tai viranomaiselle, joka on oikeutettu lähettämään edustajan olemaan läsnä kysymyksen käsittelyssä.

Sellainen edustaja on oikeutettu ottamaan osaa asian käsittelyyn, mutta ei sen ratkaisuun. Edustajan Sosialihallituksen päätöksestä eriävä mielipide on merkittävä pöytäkirjaan.

Työnantajain ja työntekijäin sekä muiden yhteiskunnallisten järjestöjen ja toimihenkilöjen edustuksesta Sosialihallituksessa ja osanotosta sen työhön määrätään erikseen.

Sosialihallituksen ylitirehtöörin, osastonjohtajien ja muiden virkamiesten tulee olla sekä tietopuolisesti että käytännöllisesti alaansa hyvin perehtyneitä.

Erikoisesti tulee: ammattien ylitarkastajan olla suorittanut insinöörintutkinto kotimaisessa tai ulkomaisessa teknillisessä korkeakoulussa sekä olla todisteellisesti työväen ammattioloihin perehtynyt; ammattien naispuolisen apulaisylitarkastajan olla suorittanut insinöörintutkinto tai päästötutkinto kotimaisessa teknillisessä opistossa sekä olla todisteellisesti työväen ammattioloihin perehtynyt; sosialivakuutuksen ylitarkastajan ja apukassojen tarkastajan olla suorittanut filosofiankandidaattitutkinto korkeimmalla arvolauseella matematiikassa sekä olla todisteellisesti vakuutustoimintaan perehtynyt; köyhäinhoidon ylitarkastajan olla suorittanut filosofiankandidaatti-, oikeus- tai ylempi hallintotutkinto sekä olla todisteellisesti köyhäinhoitotoimeen perehtynyt; naispuolisen köyhäinhoidon apulaistarkastajan omata yliopisto- tai muu korkeakoulusivistys sekä tottumusta sairas- tai lapsenhoitoon ja puutarha- tai kotitaloudenhoitoon; asessorin olla tuomarin toimiin perehtynyt; työnvälitysosaston johtajan omata yliopisto- tai muu korkeakoulusivistys sekä olla todisteellisesti perehtynyt työväen ammattioloihin; raittiusosaston johtajan olla suorittanut kemisti-insinöörin-, filosofiankandidaatti- tai lainopillinen tutkinto sekä olla todisteellisesti perehtynyt alkoholilainsäädäntöön ja raittiustyöhön: alkoholikemistin olla suorittanut kemisti-insinöörintutkinto tai filosofiankandidaattitutkinto korkeimmalla arvolauseella kemiassa; sosialitilastollisen toimiston johtajan ja ensimmäisen aktuarin olla suorittanut filosofianlisensiaattitutkinto ja toisen aktuarin filosofiankandidaattitutkinto sekä kaikkien omata kandidaattitutkinnossa korkein arvolause kansantalous- ja tilastotieteessä sekä todisteellisesti olla perehtyneitä tilastolliseen tutkimustyöhön; sosialihallituksessa toimivan lääkärin olla suorittanut lääketieteen lisensiaattitutkinto sekä olla todisteellisesti ammattien terveysoloihin perehtynyt; sihteerien ja kamreerin olla oikeus- tai ylemmän hallintotutkinnon suorittaneita ja kamreerin lisäksi olla todisteellisesti kirjanpitoon perehtynyt; sekä ekspeditöörin ja kanslistien olla lainopillisen tutkinnon suorittaneita.

Ylitirehtöörin nimittää Senaatti.

Ylitarkastajat, asessorin ja muut osastonjohtajat sekä ammattien apulaisylitarkas- tajan, apukassojen tarkastajan, köyhäinhoidon apulaistarkastajan, alkoholikemistin, lääkärin, sihteerit, kamreerin ja aktuarit nimittää niinikään Senaatti, sittenkun virat Sosialihallituksen toimesta ovat asianmukaisesti julistetut kolmenkymmenen päivän kuluessa haettaviksi ja Sosialihallitus on lähettänyt hakemukset oman lausuntonsa ohella Senaattiin, kuitenkin siten, että ammattien ylitarkastaja ja apulaisylitarkastaja määrätään toimiinsa vain viideksi vuodeksi kerrallaan.

Työnvälitysneuvojat ja ekspeditöörin määrää toimiinsa Sosialihallitus täysi-istunnossa.

Ylimääräisten virkamiesten asettamisesta määrää Senaatti Sosialihallituksen esityksestä kussakin tapauksessa erikseen.

Kanslistit, puhtaaksikirjoittajat, laskuapulaiset ja vahtimestarit sekä muut tarpeelliset toimihenkilöt kanslia- ynnä muihin osastoihin ottaa, ja erottaa Sosialihallitus asianomaisessa osastokokouksessa.

Sosialihallituksen vakinaiset virkamiehet saavat palkkausta hallitukselle vahvistetun palkkaussäännön mukaan.

Muut Sosialihallituksen toimihenkilöt saavat hallituksen määräämän palkkion hallituksen menosääntöön sitä varten otetuista varoista.

Virasta erotessaan nauttivat Sosialihallituksen sääntöpalkkaiset virkamiehet eläkettä siviilivirkamiehille yleensä voimassa olevien perusteiden mukaan ja ovat osallisia siviilivirkakunnan leski- ja orpokassaan.

Virkamies, jolla on palkkiovirka Sosialihallituksessa ja jolla ei samalla ole sellaista valtion virkaa, mikä oikeuttaa eläkkeeseen, saa virasta erotessaan eläkettä samojen perusteiden mukaan kuin Sosialihallituksen sääntöpalkkaiset virkamiehet ja lasketaan tällöin kaksi kolmatta osaa peruspalkkiosta vastaavan täyttä eläkettä.

Virka-arvo on ylitirehtöörillä viidennessä, ylitarkastajilla ja asessorilla kuudennessa, muilla osastonjohtajilla seitsemännessä, ammattien apulaisylitarkastajalla, apukassojen tarkastajalla, köyhäinhoidon apulaistarkastajalla, alkoholikemistillä, lääkärillä, ensimmäisellä sihteerillä, kamreerilla ja ensimmäisellä aktuarilla kahdeksannessa, toisella sihteerillä, toisella aktuarilla ja työnvälitysneuvojalla yhdeksännessä sekä ekspeditöörillä ja kanslisteilla yhdennessätoista arvoluokassa.

Matkakulujen korvausta Matkustussäännön mukaan ovat oikeutettuja saamaan ylitirehtööri, ylitarkastajat, asessori ja muut osastonjohtajat toisen luokan mukaan, ammattien apulaisylitarkastaja, apukassojen tarkastaja, köyhäinhoidon apulaistarkastaja, alkoholikemisti, lääkäri, työnvälitysneuvojat, ensimmäinen ja toinen aktuari, ensimmäinen ja toinen sihteeri ja kamreeri kolmannen luokan mukaan sekä muut virkamiehet ja toimihenkilöt joko neljännen tai viidennen luokan mukaan, kuten Matkustussääntö määrää.

Kun Sosialihallituksen ylitirehtööri haluaa virkavapautta, hakekoon sitä Senaatilta.

Sosialihallitukseen kuuluville ja sen alaisille virkamiehille olkoon hallitus oikeutettu myöntämään virkavapautta enintään kuukaudeksi sekä määräämään, miten virkaan kuuluvat tehtävät sinä aikana ovat hoidettavat.

Jos virkamies haluaa pitempää virkavapautta, lähettäköön Sosialihallitus hakemuskirjat oman lausuntonsa ohella Senaatin ratkaistavaksi.

Sosialihallituksen ylitirehtööriä ja jäseniä vastaan virkavirheistä tehdyt syytteet käsittelee ja ratkaisee Turun Hovioikeus. Sama olkoon laki syytteistä muita Sosialihallituksen virkamiehiä vastaan, mikäli he ovat jäseninä ottaneet osaa hallituksen täysi- tai osastoistuntoon.

Jos jonkun muun Sosialihallitukseen kuluvista tai sen alaisista virkamiehistä tai toimihenkilöistä havaitaan tehneen itsensä syypääksi tehtäviensä laiminlyöntiin tai muuhun virkavirheeseen, on Sosialihallitus oikeutettu antamaan syylliselle muistutuksen tai varotuksen taikka määräämään hänet enintään kuuden kuukauden ajaksi pidätettäväksi virantoimituksesta sekä menettäneeksi palkkaetunsa samalta ajalta.

Jos virkavirhe uudistuu tai muuten on raskaammanlaatuinen, taikka jos se loukkaa yksityisen oikeutta, on syytettä ajettava yleisessä tuomioistuimessa.

Siten syytteeseen pannun virkamiehen saattaa Sosialihallitus pidättää virantoimituksesta, kunnes syyte on ratkaistu tai oikeus toisin määrää.

Toimihenkilön, jonka Sosialihallitus on ottanut ja joka on tehnyt virkavirheen taikka vankeuden, parantumattoman sairauden tai muun syyn vuoksi on tullut sopimattomaksi tointaan edelleen hoitamaan, saattaa Sosialihallitus toimestaan erottaa.

Jos Sosialihallitukseen kuuluva tai sen alainen virka- tai toimihenkilö laiminlyö velvollisuutensa asianmukaisesti ja ajallaan antaa lausuntoja, selityksiä, tilastollisia tietoja taikka muita ilmoituksia, on Sosialihallituksella valta määrätä hänet sopivan, enintään neljäänsataan markkaan nousevan, sakon uhalla määräajassa täyttämään velvollisuutensa.

Sosialihallituksella on itsenäinen tililaitos.

Muutosta Sosialihallituksen päätökseen, joka koskee yksityistä oikeutta, haetaan Senaatin Talousosastolta valituksin kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksi saamisesta.

Tarkemmat määräykset Sosialihailituksen toiminnasta sekä ylitirehtöörin ja osastonjohtajien tehtävistä samaten kuin hallituksen virkamiesten ja toimihenkilöiden velvollisuuksista annetaan Senaatin Sosialihallitukselle vahvistamassa johtosäännössä.

Tällä asetuksella kumotaan 2 päivänä lokakuuta 1888 ja 16 päivänä elokuuta 1893 annetut julistukset vaivaishoidontarkastelusta sekä näitä muuttavat ja täydentävät säännökset ja muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1884 annettua julistusta Teollisuushallituksen perustamisesta ja saman kuun 13 päivänä Teollisuushallitukselle annettua johtosääntöä ynnä näitä muuttavia ja täydentäviä säännöksiä, mikäli tämä johtuu siitä, että tässä asetuksessa mainittujen asioiden hallinto siirretään Teollisuushallituksesta Sosialihallitukseen, sekä määrätään että, mikäli muiden säännösten mukaan Teollisuushallituksella on tämän asetuksen alaisia tehtäviä, ne tehtävät siirtyvät Sosialihallitukselle.

Tämä asetus astuu voimaan, alempana mainittavilla poikkeuksilla, 1 päivänä tammikuuta 1918.

Senaatti saattaa määrätä, että jotkut asetuksessa mainituista viroista, toistaiseksi ovat jätettävät täyttämättä.

Tässä asetuksessa mainittuja virkoja ja toimia täytettäessä on noudatettava: että vaivaishoidon tarkastelija siirtyy köyhäinhoidon ylitarkastajaksi, että sosialivakuutuksen ylitarkastaja sekä työnvälitys-, raittius- ja tilasto-osaston johtajat nimitetään ensi kerran virkoihinsa ilman hakemusta sekä että muihinkin virkoihin ja toimiin, mikäli mahdollista, asetetaan vastaavalla alalla aikaisemmin toimineita henkilöitä.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.