Kansanäänestys, josta maalaiskuntain ja kaupunkikuntain kunnal- lislaeissa säädetään, on toimitettava sillä tavalla ja siinä järjestyksessä kuin tämä laki määrää.

Kun lakiin perustuva vaatimus kansanäänestyksestä on valtuuston puheenjohtajalle jätetty, määrätköön valtuusto äänestyksen toimitettavaksi viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä kun päätös tehtiin.

Kansanäänestykseen kutsukoon valtuusto kuntalaiset kuulutuksella, joka sisältää myös äänestysesityksen, ja on kuulutus julkaistava sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa.

Äänestys saa tapahtua valtuuston päätöksen hyväksymisestä tai kumoamisesta ainoastaan hyväksyvän ja hylkäävän ehdotuksen välillä.

Oikeutettuja ottamaan osaa kansanäänestykseen ovat kaikki ne kunnan jäsenet, jotka kunnanvaltuutettujen vaalia varten viimeksi laadittuun vaaliluetteloon ovat äänioikeutetuiksi merkityt; ja on tätä. vaaliluetteloa käytettävä äänestysluettelona.

Kullakin äänioikeutetulla on yhtäläinen äänioikeus.

Työnantajan tai hänen sijaisensa tulee järjestää työnsä niin, etteivät hänen palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyttämästä äänioikeuttaan; jos hän tätä vastaan rikkoo, rangaistakoon sakolla.

Kansanäänestyksen toimittavat kunnallisia vaaleja varten asetetut vaalilautakunnat ja keskuslautakunta, kunnanvaltuuston antamien ohjeiden mukaan. Äänestys toimitetaan erikseen kussakin niistä äänestysalueista, joihin kunta on kunnallisen vaalilain mukaan jaettu.

Toimitushuoneeseen on vaalilautakunnan toimesta asetettava nähtäville äänestysesitys sekä hankittava äänestyslippuja, joista toisiin on painettu sana „jaa” ja toisiin sana „ei”.

Vaalilautakunta pitäköön myös huolen siitä, että äänestys on salainen.

Kun äänestäjä tahtoo käyttää äänestysoikeuttaan, ilmoittautukoon vaalilautakunnalle, ottakoon äänestyslipun, taittakoon sen sekä vieköön leimattavaksi ja pankoon vaali-uurnaan.

Äänestyslautakunta merkitsee luetteloon, että äänestäjä on äänestysoikeuttaan käyttänyt.

Äänestystoimituksen alkamisesta, keskeyttämisestä, päättymisestä, äänestyslippujen laskemisesta, pöytäkirjasta ja lippujen kuoreen sulkemisesta sekä keskuslautakunnalle lähettämisestä ja keskuslautakunnan tehtävistä noudatettakoon, mitä kunnallisessa vaalilaissa siinä suhteessa on sanottu.

Jos äänestäjä on lippuunsa merkinnyt nimikirjoituksensa tai jonkun muun merkin tai jos lippu on leimaamaton, on sellainen lippu mitätön.

Sittenkun keskuslautakunta on kaikki sille saapuneet äänestysliput jakanut jaa- ja ei-ryhmiin, laskekoon se ne ja merkitkööt kumpaisenkin ryhmän luvun pöytäkirjaan sekä lähettäköön pöytäkirjan asianmukaisesti allekirjoitettuna kunnanvaltuustolle.

Päätöksenä pidetään sitä ehdotusta, jonka hyväksi yksinkertainen äänten enemmistö on annettu. Äänten jakautuessa tasan, katsottakoon vaaditaan määräenemmistö, on sellainen myöskin kansanäänestyksessä vaadittava.

Päätös on saatettava kuntalaisten tiedoksi sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa.

Muuten noudatettakoon kansanäänestystä toimitettaessa soveltuvilta kohdin mitä kunnallisessa vaalilaissa vaalien toimittamisesta säädetään.

Tämä laki astuu voimaan tammikuun 1 päivänä 1918.