Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsekseen eri kunta.

Kunnan jäsenten tulee tämän lain mukaan ja lain muuten määräämissä rajoissa hoitaa kunnan yhteiset talous- ja järjestysasiat, mikäli ne voimassa olevien lakien tai asetusten mukaan eivät ole julkisen viranomaisen käsiteltäviä.

Jos kahdella tai useammalla maalaiskunnalla on yhteinen kunnallishallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä niin kauvan kuin kunnat siitä sopivat. Jos joku niistä tahtoo erota, meneteltäköön niinkuin 82 §:ssä siitä sanotaan.

Jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia maalaiskuntia, haluaa yhtyä yhteiseen kunnallishallintoon, olkoon se luvallista, jos kunnan jäsenten enemmistö kussakin kunnassa erikseen sitä kansanäänestyksessä puoltaa.

Kuntain yhtymisestä on kunkin kunnanvaltuuston puheenjohtajan läänin kuvernöörille kirjallisesti ilmoitettava kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä lukien kun hän sai tiedon kansanäänestyksen tuloksesta.

Yhteiseen kunnallishallintoon yhtyneiden kuntain valtuutetut kutsuu ensimmäiseen yhteiseen kokoukseen ja kokouspaikan määrää sen kunnan valtuuston puheenjohtaja, jonka puolelta yhtymiskysymys on pantu alkuun.

Maalais- ja kaupunkikuntaa älköön yhdistettäkö yhteiseen kunnallishallintoon.

Milloin kuitenkin yhteinen toiminta näiden kesken jossakin asiassa katsotaan olevan aikaansaatava, olkoon kunnilla valta yhteisessä edustajakokouksessa siitä päättää.

Maalaiskunnan jakamisesta poikkeustapauksissa erityisiä tarkoituksia varten kunnan yhteisestä hallinnosta suhteessa tai toisessa riippumattomiin piireihin säädetään muualla.

Maalaiskunnan jäsen on, siihen katsomatta mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen: jolla kunnassa on tahi tulee olla asunto ja kotipaikka; joka siellä omistaa tai viljelee maata tahi hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta; taikka joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.

Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa kunnanvaltuuston, kansanäänestyksen ja kuntain edustajain kokouksen kautta, Toimeenpano ja hallinto kuuluu kunnallislautakunnalle ja muille sitä varten valituille lautakunnille, hallintokunnille tahi henkilöille, sen mukaan kuin tässä laissa tahi muualla säädetään.

Maalaiskunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa tuottava oikeus, sa- moinkuin valtion kunnalle myöntämiä varoja, on pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälempänä sanotaan, ellei jonkin tapauksen varalta ole toisin säädetty.

Kiitä menoja varten, joihin varoja edellä mainittujen lisäksi tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen erityisiin tarpeisiin, määrätköön kunta veroja suoritettavaksi voimassa olevien tai vastedes säädettävien perusteiden mukaan.

Kunnanvaltuutettuja valitaan maalaiskunnassa, jonka väkiluku henkikirjan mukaan on:

Valtuutettujen varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa vaalilaissa säädetään.

Lapin kihlakunnassa sekä Kuolajärven kunnassa Kemin kihlakuntaa, Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa Oulun kihlakuntaa ja Suomussalmen kunnassa Kajaanin kihlakuntaa saatakoon kuitenkin kansanäänestyksellä määrätä pienempikin määrä valtuutettuja asetettavaksi, ei kuitenkaan vähemmän kuin kaksitoista.

Kunnanvaltuutetut sekä neljä tilintarkastajaa ja neljä varatilintarkastajaa, joiden vaali toimitetaan valtuutettujen vaalin yhteydessä, valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla.

Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen äänioikeus.

Älköön vaalioikeutta valtuutetun kautta käytettäkö.

Vaaleista ja niiden toimittamisesta säädetään tarkemmin kunnallisessa vaalilaissa.

Kunnanvaltuutetut ja varajäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi. Valituista eroaa vuosittain kolmannes siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa on säädetty.

Tilintarkastajat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Valituista eroaa vuosittain kaksi, ensimmäisenä vuonna ne, jotka ovat tulleet vähimmillä äänillä valituiksi, sitten vuoroonsa; samoin varatilintarkastajista.

Oikeus valita valtuutettuja ja tilintarkastajia on jokaisella maalaiskunnain jäsenellä, sekä miehellä että. naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt kaksikymmentä vuotta ja joka viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa on kunnassa hengillekirjoitettu.

Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:

1) se, joka lain voiman voittaneen oikeuden päätöksen mukaan on holhouksen alaisena;

2) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansalaisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan; ja

3) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kunnallisissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä, aina kolmannen kalenterivuoden loppuun siitä lukien kun lopullinen tuomio asiasta annettiin.

Venäjän kansalaisten kunnallisista oikeuksista on voimassa, mitä siitä erittäin on säädetty tai vastedes säädetään.

Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luottamustoimiin, mikäli niistä ei ole erittäin säädetty, on jokainen kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuutettuja valitsemaan.

Valtuutetuksi valittu älköön kieltäytykö toimeen ryhtymästä, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta.

Joka kolmena lähinnä edellisenä vuotena on toiminut valtuutettuna taikka kunnallislautakunnan puheenjohtajana tai jäsenenä tahi muun senlaatuisen, kunnan asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun hallintokunnan puheenjohtajana, on kuitenkin oikeutettu kolmen seuraavan vuoden kuluessa nauttimaan vapautta valtuutetun toimesta.

Jos valittu näistä, syistä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.

Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kivuloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka tai -palvelus, perheolot taikka jokin muu syy, tutkikoon valtuusto ilmoitetun esteen.

Jos kieltäytyminen hyväksytään, astuu varajäsen tilalle.

Valtuutetut saavat korvausta toimestaan valtuuston harkinnan mukaan, kuitenkin vähintään viisi markkaa kokoukselta ja niin että palkkio kaikille valtuutetuille on samansuuruinen. Valtuusto harkitkoon myös, onko valtuutetuille maksettava korvausta matkakustannuksista ja kuinka.

paljon; älköön kuitenkaan maksettako enempää kuin yhden hevosen kyytiraha edestakaisin taikka, jos rautatietä tahi höyrylaivaa saattaa matkalla käyttää, kohtuullinen korvaus sen käyttämisestä.

Valtuutetut valitsevat vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako kruununvuotia, nimismiestä, poliisia eikä ulosottoapulaista.

Älköön valittu kieltäytykö, ellei hän jo saman kolmivuotiskauden aikana ole ollut samassa toimessa.

Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee, muuttaa pois talli muun laillisen syyn takia eroaa ennen toimikautensa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen sijaansa jälellä olevaksi ajaksi. Sama olkoon laki, jos valtuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja valitaan kunnallislautakunnan puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi tai jäseneksi.

Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoituksen.

Valtuuston asiana on puheenjohtajan palkkion määrääminen.

Jos tehdään valitus valtuuston puheenjohtajan tahi varapuheenjohtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista kieltäytymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin tointa, kunnes valitus on lopullisesti ratkaistu ja, jos uusi vaali määrätään toimitettavaksi, toinen on valittu ja toimeensa ryhtyy.

Valtuuston on keskusteltava ja päätettävä seuraavista asioista, nimittäin:

1) kansakoulujen ja muiden sivistyslaitosten perustamisesta, varattomani lasten koulunkäynnin avustamisesta sekä kansansivistyksen edistämisestä;

2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edistämisestä;

3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden, raittiuden sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä katsotaan tarpeelli- siksi;

4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta sekä kätilötoimesta;

5) työttömiksi, työkyvyttömiksi ja muutoin turvattomiksi joutuneitten avustamisesta;

6) lasten huoltamisesta ja suojeluksesta;

7) tuotantolaitosten perustamisesta ja jo perustettujen ottamisesta kunnan haltuun;

8) työttömyysrahastojen perustamisesta;

9) köyhäinasianajotoimesta;

10) kunnallisten ammattientarkastajani asettamisesta;

11) työnvälitystoimistojen perustamisesta;

12) asunto-oloja ja asutustoimintaa koskevista kysymyksistä;

13) kunnan rakennuksista ja laitoksista;

14) lainajyvästöjen sekä samanlaatuisia tarkoituksia varten aidottujen rahastojen perustamisesta ja hallinnosta;

15) yleisten warranttia antamaan oikeutettujen talletusmakasiinien perustamisesta;

16) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuksesta kunnan omistamilla alueilla, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoittavista

17) toimenpiteistä tulipalon ja kulovalkean estämiseksi sekä paloapuyhdistysten perustamisesta;

18) kunnan meno- ja tuloarvion vahvistamisesta;

19) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin taksoittamalla tahi lainan ottamisella sekä kunnan rahastojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilinpäästön antamisesta;

20) kuntain edustajain kokoukseen lähetettävien edustajain sekä kunnallislautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten vaalista;

21) kunnan keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalautakunnan ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan lisäksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hallintoa varten;

22) kunnallishallinnossa noudatettavani ohje- ja johtosääntöjen vahvistamisesta;

23) kuntain välisestä yhteistoiminnasta; sekä

24) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan yhteiseen toimialaan.

Valtuuston tulee sitäpaitsi antaa lausuntoja asioista, joita kuvernööri tahi muut viranomaiset valtuustolle siinä tarkoituksessa lähettävät.

Ne asiat, jotka erinäisten lakien tahi asetusten mukaan ovat olleet kuntakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän lain voimaanastuttua kunnanvaltuuston käsiteltäviksi.

Valtuustolla on oikeus, jos se havaitsee syytä olevan:

1) lainan ottamiseen kunnalle;

2) kiinteän omaisuuden ostamiseen kunnalle; sekä

3) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymiseen, panttaamiseen tahi vaihtamiseen, joka lahjan, testamentin tahi muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi.

Kolmannessa kohdassa mainittujen päätösten tekoon vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta valtuuston saapuvilla olevista jäsenistä sitä kannattaa.

Jos valtuusto päättää hyväksyä sääntöjä siveellisyyden, raittiuden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä myös oikeus näiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopivia uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa suurempia. Sellaisen päätöksen tekoon vaaditaan kuitenkin, että kaksi kolmannesta valtuuston saapuvilla olevista jäsenistä sitä kannattaa, ja on päätös alistettava kuvernöörin vahvistettavaksi.

Jos valtuusto katsoo suuremman uhkasakon tarpeelliseksi, pyytäköön kihlakunnanoikeutta sitä korottamaan.

Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat saatettavat yleisön tietoon sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa.

Valtuuston kokoukset ovat pidettävät kunnantalossa tahi muussa valtuuston määrättävässä, soveliaassa paikassa.

Kokoukset ovat julkisia.

Kuitenkin voi valtuusto päätöksellä, johon vähintään neljä viidennestä saapuvilla olevista valtuuston jäsenistä yhtyy, julistaa jonkun, asian käsiteltäväksi suljetussa istunnossa.

Valtuutetut kutsuu kokoukseen puheenjohtaja.

Kutsumuksessa tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta ynnä kokouksessa käsiteltäviksi tulevista asioista; ja on kutsumus tiedoksipantava kunnantaloon tahi muuhun valtuuston määräämään soveliaaseen paikkaan sekä ilmoitettava valtuutetuille muulla valtuuston määrättävällä tavalla.

Jos jäävi tahi muu syy estää puheenjohtajaa antamasta kutsumusta, antakoon sen varapuheenjohtaja tahi, jos hänelläkin on este, kunnallis- lautakunnan puheenjohtaja.

Valtuuston kokous pidetään aikaisintaan neljäntenätoista päivänä, lukien sen päivän aamusta, jona kutsumus on tiedoksipantu, mutta jos asia on tavallista kiireellisempi eikä koske uutta verotusta tahi veron korotusta, saa sen ottaa käsiteltäväksi aikaisintaan kahdeksantena päivänä kutsumuksen tiedoksipanosta.

Valtuusto voi, milloin se katsoo sen välttämättömäksi, ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, jota ei ole ilmoituksessa mainittu, jos asian kiireellisyys sitä vaatii.

Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa seuraavina aikoina: huhtikuussa, jolloin päätetään kunnallislautakunnan ja muiden hallintokuntain edellisen vuoden hallinnosta antamasta kertomuksesta ja tilinteosta sekä tilintarkastajain sen johdosta antamasta lausunnosta; kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja ja kansanäänestystä varten; syyskuussa, jolloin valitaan kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet sekä jäsenet taksoitus- ja tutkijalautakuntiin ynnä virkailijat muihin vuoden lopussa avoimiksi tuleviin kunnan toimiin; ja marras- tai joulukuussa kunnan meno- ja tuloarvion vahvistamista varten seuraavaksi vuodeksi.

Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo valtuuston kokoon- kutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa varten, anokoon sitä kirjallisesti val- tuuston puheenjohtajalta, jonka tulee tutkia anomus. Jos hän sen hylkää, antakoon, jos vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteluineen ja samalla myös semmoisen valitusosoituksen, kuin 71 §:ssä sanotaan.

Valtuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi havaitsee, asettaa erityisen valiokunnan asioita valmistamaan. Jos sellainen valiokunta on asetettu, saakoon valtuuston puheenjohtajakin, milloin se asiaa viivyttämättä voi tapahtua, jättää asian sen valmisteltavaksi.

Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolmannesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.

Jos valtuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada määräpäivänä loppuun käsitellyksi, esittäköön puheenjohtaja ennen kokouksen loppumista päätettäväksi asian käsittelyn jatkamista varten toisen päivän.

Siitä ei tarvitse silloin erittäin ilmoittaa.

Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä asiat ja johtaa keskustelua sekä katsoa, ettei muita kuin ilmoitettuja asioita päätetä.

Jos nostetaan kysymys jostakin uudesta asiasta, älköön sitä ratkaistako, ennenkuin uudessa kokouksessa, edelläkäyneen ilmoittamisen jälkeen, paitsi 19 §:n viimeisessä momentissa mainitussa tapauksessa.

Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta järjestyksestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti.

Jos syntyy semmoinen epäjärjestys, jota puheenjohtaja ei voi ehkäistä, hajoittakoon hän kokouksen.

Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa varapuheenjohtaja.

Jos viimemainittukin on poissa, valitsee valtuusto keskuudestaan siksi kerraksi puheenjohtajan.

Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi jäsen ilman pätevää estettä jää tulematta kokoukseen, taikka ilman sellaista syytä lähtee kes- ken pois, maksakoon kunnan yleiseen kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kymmenen sekä jäsen viisi markkaa. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä tahi on kesken lopetettava, olkoon sakko poissaoleville kaksinkertainen.

Valtuuston kokouksissa pitää kunnallislautakunnan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen keskuudestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuustolle tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei hän myös ole valtuuston jäsen. Kunnallislautakunnan puheenjohtajan tahi hänen sijaisensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä eikä päätöksiä tekemästä.

Sittenkun asiasta, on valtuuston kokouksessa keskusteltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus „jaa” taikka „ei” ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja vahvistakoon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, vasaranlyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julkisesti ja nimenhuudolla.

Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu, tulkoon valtuuston päätökseksi, paitsi milloin päätöksen tekoon tämän lain mukaan vaaditaan määräenemmistö. Äänten jakautuessa tasan tulee se mielipide päätökseksi, johon puheenjohtaja yhtyy.

Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon puheenjohtaja päätöksen.

Vaalit, jotka ovat valtuuston, kunnallislautakunnan, taksoituslautakunnan tahi muiden kunnallisten hallintokuntain toimitettavat, tapahtukoot suhteellista vaalitapaa noudattamalla, jos valittavia on kaksi tai useampia ja jos neljännes vaaliin osaa ottavista sitä vaatii.

Jos yksi on valittava tai milloin enemmistö vaalitapaa muuten käytetään, tulee valituksi se tai ne. jotka vaalissa ovat saaneet enimmät äänet.

Vaalit toimitetaan suljetuilla lipuilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Valtuuston kokouksissa kirjoittaa pöytäkirjan puheenjohtaja tai hänen johdollaan valtuuston sitä varten valitsema henkilö.

Milloin pöytäkirjaa ei voida heti tarkistaa, voi valtuusto antaa puheenjohtajan ja vähintään kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä päivänä.

Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjantekijä sekä, tarkistuksen heti tapahtuessa, vähintään kaksi valtuuston jäsentä, ja muutoin tarkistajat. Jos tarkistajista yksi tahi useammat kieltäytyvät pöytäkirjaa allekirjoittamasta, väittäen, ettei se sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston kokouksessa on tapahtunut, merkitköön puheenjohtaja sen pöytäkirjaan ja lykätköön tarkistamisen valtuuston seuraa vaan kokoukseen. Tarkistettu pöytäkirja on edeltäpäin ilmoitettuna päivänä valtuuston kokoushuoneessa julkiluettava.

Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause tehtyä päätöstä vastaan.

Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkirjan tarkistamistilaisuudessa.

Jos valtuuston päätös koskee jotakin henkilöä yksityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tiedoksi kokouksen pöytäkirjanotteella, johon on liitettävä osoitus, miten päätökseen haetaan muutosta.

Tiedonannon toimittajan tulee pöytäkirjanotteeseen merkitä antopäivä sekä nimensä, ammattinsa ja kotipaikkansa,

Valtuuston päätös voidaan julistaa kiireellisenä täytäntöönpantavaksi, jos kolme neljännestä läsnä olevista jäsenistä sen kiireelliseksi julistamista.

kannattaa; ja on siitä päätöksessä nimenomaan mainittava.

Täytäntöönpanoa älköön silloin estäkö se, ettei päätös ole saanut lain voi- maa, ellei muutoksenhakeminen sen kautta kävisi hyödyttömäksi tahi kuvernööri, huomatessaan päätöksen lainvastaiseksi, näe olevan syytä täytäntöönpanemista kieltää.

Puheenjohtaja pitäköön huolta siitä, että valtuuston päätökset joutuisasti toimitetaan kunnallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ja henkilöiden tiedoksi, joiden asiana päätösten täytäntöönpano on.

Lähetettävät toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja sekä kunnankirjuri.

missä sellainen on.

Kunnalliset ilmoitukset saatetaan kuntalaisten tiedoksi julkipanolla kunnantalossa tai muussa valtuuston määrättävässä, soveliaassa paikassa.

Valtuusto päättäköön, ovatko kunnalliset ilmoitukset muullakin tavoin saatettavat kuntalaisten tiedoksi.

Asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa valtuuston kokouksessa käsiteltäviksi, ovat, paitsi milloin kunnat ovat yhteisen kunnallishallinnon alaisia, käsiteltävät ja ratkaistavat kuilta in edustajain kokouksessa, kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi niiden osille taikka kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että yhteisesti neuvottelevat ja päättävät asiasta.

Kuntain edustajain koko pidetään paikassa ja aikana, joista valtuustot ovat keskenään sopineet, tahi jotka kuvernööri, valtuustojen ollessa eri mieltä, ilmoituksen siitä saatuaan on määrännyt.

Valtuuston kokouksessa, joka pidetään vähintään seitsemää päivää ennen määrättyä kuntain edustajain kokousta, tulee valtuuston valita kunnan vaalikelpoisista jäsenistä yhteiseen kokoukseen niin monta edustajaa, että niiden lukumäärä on kuudennes valtuuston jäsenten luvusta.

Milloin näiden lukumäärä ei ole jaollinen kuudella, on edustajain lukua lisättävä yhdellä.

Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita pitää olla vähintään kolmannes edustajain lukumäärästä.

Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajani vaalista ei saa erikseen valittaa.

Edustajain ja varaedustajani vaalista on eri kuntien valtuustojen pöytäkirjanotteilla hyvissä ajoin annettava tieto edustettujen kuntien yhteiselle toimikunnalle, jos sellainen on olemassa, mutta muussa tapauksessa sen kunnan valtuuston puheenjohtajalle, jonka piirissä kuntain edustajain kokous pidetään; ja olkoot nämä pöytäkirjanotteet siten valituille valtakirjoina.

Jos edustaja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja ilman laillista estettä jää kuntain edustajain kokoukseen saapumatta, maksakoon sakkoa neljäkymmentä markkaa. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä tahi on kesken lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen ja korvatkoot poisjääneet yhteisvastuullisesti saapuville tulleiden edustajain palkat ja matkakulungit sekä muut kokouksesta johtuvat kustannukset. Tässä pykälässä mainittuun sakkoon ja seuraamukseen tuomitsee sen paikkakunnan alioikeus, jossa edustajain kokous on pidetty; ja olkoon virallinen syyttäjä velvollinen syytettä ajamaan, jos se hänelle syytteeseen pantavaksi ilmoitetaan.

Kuntain edustajain kokouksen avaa edustettujen kuntien yhteisen toimikunnan määräämä henkilö tai sen kunnan valtuuston puheenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pidetään; ja siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat keskuudestaan valitsevat.

Kokous on päätöksenvoipa, kun vähintään kolme neljännestä siihen valituista edustajista on saapuvilla.

Kullakin edustajalla on yksi ääni ja päätökseksi tulee se mielipide, jota useammat äänet kannattavat, mutta äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Kuitenkin on asiassa, jossa kunnanvaltuuston päätökseen vaaditaan määräenemmistö, sellainen myös kuntain edustajain kokouksessa vaadittava.

Vaalit toimitetaan suljetuilla lipuilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Kuntain edustajain kokouksessa kirjoittaa pöytäkirjan puheenjohtaja tai hänen johdollaan se, jonka kokous siihen valitsee, ja on pöytäkirjassa lueteltava kaikki kokouksessa saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edustajat.

Pöytäkirjan tarkistuksen, ellei se heti voi tapahtua, toimittavat valitut tarkistajat kokouksen määrättävänä, päivänä. Sen allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan kirjoittaja sekä, jos pöytäkirja heti tarkistetaan, yksi edustaja kustakin kunnasta, mutta muussa tapauksessa tarkistajat. Pöytäkirja on asiakirjoineen säilytettävä sen kunnan valtuuston puheenjohtajan luona, jonka piirissä yhteinen kokous on pidetty.

Neljäntoista päivän kuluessa kokouksen jälkeen on pöytäkirjasta lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kullekin kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen valtuuston puheenjohtajan toimesta viipymättä kuntalaisten tietoon saatettavaksi sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa. Lähetettävät toimituskirjat allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja.

Kuntain edustajain kokouksen päätös saatetaan täytäntöön, niinkuin kokous tämän lain säännösten mukaisesti on määrännyt, jollei erityisesti ole toisin säädetty.

Jos edustajain kokous jättää tehtäviä jonkun tai joidenkin henkilöiden tai toimikuntien toimeksi, saakoon se siten valitsemilleen henkilöille ja toimikunnille hyväksyä ohjesääntöjä.

Palkan ja matkakustannusten korvauksen yhteiseen kokoukseen valitulle edustajalle määrää ja suorittaa edustajan valinnut kunta.

Muut kokouksesta johtuvat kustannukset suoritetaan kokouksen päätöksen mukaan.

Jos kuvernööri katsoo tarpeelliseksi kuntain lausunnon tai selityksen asiasta, jota kuntain edustajain kokous on käsitellyt ja jota varten se on asettanut yhteisen toimikunnan, pyytäköön lausuntoa tältä toimikunnalta; ja olkoon tämän asiana, asianhaarojen mukaan, myöskin pyytää eri kuntia lausumaan asiasta mielensä tahi kokoontumaan edustajain kokoukseen, mikäli katsovat sen tarpeelliseksi.

Muuten olkoon kuntain edustajainkokoukseen nähden soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä laissa on säädetty kunnanvaltuuston kokouksesta.

Kussakin kunnassa tulee olla kunnallislautakunta, joka tässä laissa olevain säännösten ja niiden määräysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu viranomainen laillisesti noudatettaviksi antaa, huolehtii kunnan hallinnosta, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee täytäntöön valtuuston päätökset ja määräykset.

Kunnallislautakunnalle kuuluvaa hallintoa varten on valtuuston jaettava kunta piireihin, joista jokainen on lautakunnan jonkun jäsenen valvonnan alaisena.

Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan vähintään neljä jäsentä, jotka kalkki valtuusto valitsee vaalikelpoisten kunnan jäsenten joukosta ja samalla tarpeellisen määrän varajäseniä.

Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako tuomaria, kruununvoutia, nimismiestä, poliisia tai ulosottoapulaista, ei myöskään kunnallislautakunnan tai kunnan hallintoa varten asetetun muun hallintokunnan virka- tai palvelusmiestä, joka on velvollinen tekemään toimestaan tiliä.

Virka- ja palvelusmiestä älköön vastoin tahtoaan velvoitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakunnassa.

Kunnallislautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten vaali toimitetaan kolmeksi vuodeksi. Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa kunnanvaltuutetuista säädetään.

Valitun kieltäytymisoikeudesta ja eroamisesta olkoon voimassa, mitä valtuutetuista on siinä suhteessa tämän lain 11 ja 13 § :ssä sekä kunnallisen vaalilain 43 §:ssä säädetty.

Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi jäsen on valittu valtuuston puheenjohtajaksi tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua lautakunnasta.

Toimitetusta kunnallislautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalista lähettäköön valtuusto kuvernöörille kirjallisen ilmoituksen.

Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä paikassa kuin se itse määrää, niin myös milloin puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jäsenten enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen.

Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja lautakunnan päättämällä soveliaalla tavalla.

Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja jäävin tahi muun pätevän syyn takia ovat estetyt saapumasta määrättyyn kokoukseen tahi ottamasta osaa jonkin asian käsittelyyn, tulee lautakunnan valita jäsenistään joku toinen siksi kertaa puhetta johtamaan.

Semmoisessa tapauksessa, kuin myös silloin kun jäsenelle on sattunut este, tulee sen, joka siten on estetty, kutsua varajäsen kokoukseen.

Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oikeuteen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahi kutsutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin myös äänestysesityksen tekemisen ja päätöksen tekemisen järjestykseen, on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä 23, 25 ja 26 §:ssä kunnanvaltuustosta on säädetty, kuitenkin niin että kokouksessa esitetyt asiat voidaan kohta ratkaista.

Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee jotakin henkilöä yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 29 §:ssä kunnanvaltuuston päätöksestä on säädetty. Muussa tapauksessa on päätös, milloin lautakunta asian laatuun nähden harkitsee tarpeelliseksi siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka jotta päätös saisi lainvoiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa.

Kunnallislautakunnan kokouksissa kirjoittaa pöytäkirjan puheenjohtaja taikka hänen johdollaan kunnankirjuri, missä sellainen on, tai muu lautakunnan ottama henkilö.

Puheenjohtaja pitää huolta kirjeenvaihdosta, kirjoittaa kirjekonseptit, asiapäiväkirjat ja luettelot antamistansa todistuksista, vastaanottaa lautakunnalle osoitetut kirjoitukset ja esitykset, katsoo että tilikirjain pito käy säännöllisesti, hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii niistä luettelot, käyttäen apunaan kirjuria, jos sellainen on.

Puheenjohtaja ja jäsenet saavat toimestaan palkkaa kunnanvaltuuston päättämän määrän.

Pöytäkirja on heti tahi viimeistään seuraavassa lautakunnan kokouksessa tarkistettava.

Lautakunta voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähintään kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkistamisen lautakunnan määrättävänä päivänä.

Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjantekijä sekä, tarkistuksen heti tapahtuessa, kaksi lautakunnan jäsentä ja muutoin pöytäkirjan tarkistajat.

Lähetettävät toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja sekä kunnankirjuri, missä sellainen on.

Kunnallislautakunnan puheenjohtaja antaa niiden tietojen nojalla, joita hänellä on kunnassa asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa täysivaraisuuden- tahi varattomuuden todistuksia sekä muita todistuksia, joista erittäin on säädetty; ja on todistus lautakunnan sinetillä vahvistettava.

Kunnan rahojen ja muiden varojen sekä muun kunnallisen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan.

Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa kirjurin, erityisen rahastonhoitajan sekä katsastajia ja muita toimihenkilöitä.

Satunnaisiin tarpeisiin ja kiireellisissä tapauksissa saakoon kunnallislautakunta kuitenkin, ilman valtuuston päätöstä, ottaa tarvittavia apulaisia, mutta olkoon velvollinen ilmoittamaan toimenpiteensä valtuuston hyväksyttäväksi seuraavassa kokouksessa.

Mainitut toimihenkilöt ja apulaiset, jotka palkataan valtuuston harkinnan mukaan, toimivat kunnallislautakunnan vastuulla ja sen antamia määräyksiä seuraten.

Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka se valtuustolle lähettää, sekä pyydettäessä antaa valtuustolle ja muille viranomaisille lausuntoja kuntaa koskevissa asioissa.

Kunnallislautakunnan on pidettävä liuolta kunnan köyhäinhoidosta, ellei kunta ole uskonut sitä tointa erityiselle köyhäinhoitohallitukselle.

Kunnallislautakunnan asiana on, ellei valtuusto ole asettanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa yleistä terveydentilaa kunnassa, kuin myös terveyden- ja sairaanhoitoa; ja tulee sen niissä sekä niiden yhteydessä olevissa, kuten rokotusta, kätilötointa ynnä ihmisten ja kotieläinten kulku- ja tarttumatauteja koskevissa asioissa noudattaa, mitä niistä erikseen säädetään.

Kunnallislautakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä, että mielisairaille hankitaan soveliasta hoitoa ja että ne varattomat, jotka ovat tulleet mielisairaiksi tahi muuten sairastuneet, saavat kunnan kustannuksella tarpeellista hoitoa ja huolenpitoa.

Samoin tulee lautakunnan valvoa, että sokeille, kuuromykille ja Ajallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä hoitaa, toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mahdollista, tarpeenmukaista opetusta.

Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne koskevat holhoustointa ja sen yhteydessä olevia asioita, on erikseen säädetty.

Kunnallislautakunnan tulee kokonaisuudessaan ja sen jäsenten, kunkin piirissään, valvoa järjestystä kunnan alueella, estää ilkivaltaa ja yleisen lain tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä sitä varten saada apua 56 §:n mukaan asetetuilta henkilöiltä tahi muilta kunnan jäseniltä, siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin kunnanvaltuusto määrää.

Mainittuja tehtäviä toimittaessaan lautakunta saakoon myös apua paikkakunnan järjestysviranomaisilta, ja on lautakuntakin puolestaan velvollinen toimimaan yhdessä näiden kanssa, milloin järjestysvalta yksinään ei voi ehkäistä ilkivaltaa tahi epäjärjestystä.

Kunnallislautakunnan jäsenten tulee, kunkin piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä henkikirjoituksessa ja huolehtia siitä että, jos tehdään todellisuudesta poikkeavia ilmoituksia, ne oikaistaan.

Lautakunnan tulee myöskin avustaa viranomaisia tilastollisten tietojen kokoamisessa niiden määräysten ja kaavakkeiden mukaan, joista määräyksiä on olemassa tai joita asianomaiset lautakunnalle toimittavat.

Ellei kunnan yhteisen niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoitoa ja hallintoa ole annettu erityisen toimikunnan tehtäväksi, pitää kunnallislautakunta siitä huolta, ja on lautakunnan pidettävä omaisuudesta tarkkoja luetteloja. Tässä toimessaan tulee lautakunnan erittäin valvoa, että kunnan maaomaisuutta hyvin hoidetaan, että sen huoneet ja rakennukset kelvollisesti rakennetaan ja pidetään kunnossa, kuin myös että kunnan lainajyvästöjä, makasiineja ja muita laitoksia, kassoja, rahastoja, lahjoituksia ynnä muita rahoja ja varoja asianmukaisesti hoidetaan ja käytetään.

Kunnallislautakunta hoitaa kunnan raha-asioita ja suorittaa asianmukaisesti määrättyjä tai myönnettyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisesti ole toisin säädetty.

Kunnan yhteisiin tarpeisiin määrättyjen suoritusten maksunpanossa ja kannossa sekä tilinteossa noudattakoon lautakunta, mitä siitä nykyään on voimassa tai vastedes säädetään.

Kiistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on poissaoloista tuominnut, tulee kunnallislautakunnan tehdä yksityiskohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan tulee kantaa sakot ja tehdä niistä tili.

Ne erityiset, 4 §:ssä mainitut, lautakunnat, hallintokunnat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut erityisiä toimeenpano- tai hallintotoimia varten, ovat lähinnä kunnallislautakunnan valvonnan alaisia, ja niiden tulee sitä varten vuosittain ennen helmikuun 15 päivää kunnallislautakunnalle antaa hallinnostansa viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta tilit ja kertomukset, jotka ovat laadittavat valtuuston antomain määräysten mukaan.

Jos kunnallislautakunta huomaa, että nämä lautakunnat, hallintokunnat tai henkilöt ovat tahallansa, huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä tehneet virheen, ilmoittakoon lautakunta asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta muuten voida saada aikaan.

Toimestansa tulee kunnallislautakunnan vuosittain ennen maaliskuun 15 päivää antaa valtuustolle kertomus viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, valtuuston tarkempain määräysten mukaan.

Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislautakunnan tahi muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun hallintokunnan toimintaan olkoon voimassa, mitä siitä muualla on säädetty.

Se, joka kunnassa asuu tai oleskelee, olkoon velvollinen saapumaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen kuulustamistansa järjestysasioissa tai asioissa, joista hän on velvollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään tarpeellisena ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi jonkun muun, lautakunnan siihen määräämän henkilön kautta on todistajain läsnä ollessa vähintäänkin neljää päivää ennen saanut ilmoitettua asiaa varten sinne kutsumuksen.

Jos näin kutsuttu jää tulematta eikä näytä laillista estettä, maksakoon kunnan yleiseen kassaan sakkoa kuusi markkaa ja olkoon kahden- toista markan sakon uhalla velvollinen uutena määräpäivänä tulemaan saapuville. Jos niskoittelevalle on tästä lautakunnan päätöksestä todistettavasti annettu tieto eikä hän sittenkään ole saapunut, pyytäköön lautakunta paikkakunnan nimismieheltä virka-apua poisjääneen noutamiseen.

Kunnanvaltuuston tai kansanäänestyksen kautta syntynyt päätös on, päästäksensä voimaan, alistettava Senaatin tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi, kun päätös koskee uusia maksuja yleisestä liikkeestä, kuten tie-, silta-, satama- ja lauttarahoja tai muutoksia entisiin. Sellainen alistus on lähetettävä läänin kuvernöörinvirastoon Senaattiin toimitettavaksi.

Kunnanvaltuuston tai kansanäänestyksen kautta syntyneestä päätöksestä on tieto toimitettava Senaatille, kun päätös koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaihtamista, joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut kunnan omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin myös kun se koskee sellaista välipuhetta tahi sopimusta, joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun.

Senaatille toimitettava tieto lähetettäköön läänin kuvernöörin kautta.

Joka ei tyydy valtuuston, kunnallislautakunnan tai tutkijalautakunnan taikka tämän lain 21 §:ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston puheenjohtajan antamaan päätökseen, saakoon siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka ynnä valituksenalainen päätös on valittajan itsensä tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava läänin kuvernöö- rinvirastoon, muualta kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja Lapin kihlakunnasta neljänkymmenenviiden päivän kuluessa; ja luetaan tämä aika;

1) jos päätös on julkiluettu 28 §:ssä sanotussa järjestyksessä taikka tiedoksipantu 39 §:n 3 momentissa ja 51 §:ssä säädetyllä tavalla, siitä päivästä, jona sellainen julkilukeminen taikka tiedoksipano on tapahtunut;

2) jos valtuuston tahi kunnallislautakunnan päätös koskee jotakin henkilöä yksityisesti sekä 21 §:ssä mainitussa tapauksessa tiedonantopäivästä, tätä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; sekä

3) kun valitus koskee tutkijalautakunnan päätöstä, siitä päivästä, jona se julistettiin.

Valittajan tulee samalla valitukseen liittää selvitys siitä, mistä päivästä valitusaika on luettava.

Jos valittaja laiminlyö, mitä tässä on määrätty, olkoon menettänyt puhevaltansa päätöstä vastaan.

Kun asianomaisia määrätään valituksen johdosta kuulusteltaviksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin suinkin asiakirjat valtuuston, kunnallislautakunnan tahi tutkijalautakunnan puheenjohtajalle, aina sen mukaan onko valtuusto tai mikä mainituista viranomaisista päätöksen tehnyt, ja puheenjohtajan tulee kuvernöörin asettaman määräajan kuluessa lähettää kuvernöörille asianomaisen selitys tahi lausunto.

Jos asianomaisia määrätään kuulusteltaviksi kuntain edustajain kokouksen päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, kutsukoon kokouksen puheenjohtaja, ellei erityistä toimikuntaa ole asetettu selityksen antamista varten, asianomaiset edustajat kokoontumaan siihen paikkaan ja sinä aikana, kuin hän määrää, vaadittua selitystä antamaan. Sellainen kutsumus on toimitettava tiedoksipanolla eri kunnissa 32 §:ssä säädetyllä tavalla.

Sittenkun kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja siitä kirjoitettava päätökseen todistus, jota paitsi jäljennös päätöksestä on annettava sille edellä mainituista puheenjohtajista, jolle asia kuuluu, ja samalla siihen merkittävä, milloin valittaja on saanut päätöksen, sekä niinikään, milloin jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja on päätös sitten viipymättä esitettävä kunnanvaltuuston tahi asianomaisten kunnallisviranomaisten kokouksessa ja pidettävä silloin kuntalaisten tahi asianomaisen viranomaisen tietoon saatettuna.

Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole laillisessa järjestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa yleisen lain tai asetusten kanssa tahi muuten menee päättäjäin toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee olevan syytä, kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityisen oikeutta on päätöksellä loukattu, ja valitus hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, mutta jääköön päätös muutoin voimaan, jollei se ole ristiriidassa yleisen lain tahi asetusten kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen kokonansakin kumotuksi.

Kuvernöörin päätöksen saapi, mikäli erityisten asiain varalta ei ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta Senaatin talousosastossa ennen kello kahtatoista kuudentenakymmenentenä päivänä päätöksen tiedoksi saamisesta lukien, sitä päivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja olkoon silloin noudatettava, mitä muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty, kuitenkin niin että valituksen myös saa valitusajan kuluessa antaa läänin kuvernöörinvirastoon sieltä perille toimitettavaksi.

Sellaiset tässä luvussa mainitut valitukset, jotka kohdistuvat kunnanvaltuuston tekemiin päätöksiin, ottakoon tässä laissa tarkoitettu ylempi viranomainen tutkittaviksi ja ratkaistaviksi ainoastaan siltä osalta, mikä koskee päätöksen laillisuutta.

Valtuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuus voidaan alistaa kansanäänestyksellä ratkaistavaksi, jos vähintään kahdeskymmenesosa niistä kunnan jäsenistä, jotka valtuutettujen vaalia varten viimeksi laadi luu vaaliluettelon mukaan olivat äänioikeutettuja, kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun valtuuston päätös on julkiluettu, valtuuston puheenjohtajalle jätetyssä kirjoituksessa sitä vaatii.

Kansanäänestykseen ei voida vedota:

1) valtuuston toimittamista vaaleista;

2) valtuuston päätöksistä sen sisäisissä järjestysasioissa;

3) valtuuston päätöksistä, jotka koskevat tilintekoa ja tilinpäästöä taikka tulo- ja menoarvion vahvistamista; sekä

4) valtuuston päätöksistä, jotka se 30 §:ssä määrätyssä järjestyksessä on julistanut kiireellisinä täytäntöön pantaviksi.

Kansanäänestys toimitetaan kuten laissa kansanäänestyksestä siitä säädetään.

Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole valitusoikeutta.

Jos kansanäänestys on tapahtunut lainvastaisesti, saatakoon kuitenkin hakea kuvernööriltä äänestyksen kumoamista sen ajan kuluessa äänestyksen tuloksen julkaisemisesta, kuin muutoksen hakemisesta kunnanvaltuuston päätökseen on säädetty.

Jos kansanäänestys edellisessä momentissa mainitusta syystä kumotaan, on valtuuston viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin uuden kansanäänestyksen toimeenpanemiseksi.

Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon eri kuntana tai luettakoon se siihen maalaiskuntaan, jonka piirissä se on.

Jos kysymys nostetaan maalaiskunnan kanssa yhdessä olevan kauppalan muodostamisesta eri kunnaksi, jätettäköön siitä hakemus kuvernöörille; ja tulee kuvernöörin sen johdosta kuulustaa kauppalaa ja sitä maalaiskuntaa, jossa kauppala on, sekä oman lausuntonsa ohella alistaa asia Senaatin päätettäväksi.

Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä kaupunkien kunnallislaissa säädetään. Jos kauppala ei ole eri kuntana, älköön kauppalanvaltuusto kuitenkaan määrätkö kauppalan asukkailta kannettavaksi sen lisäksi, mitä he kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli kauppalalla voimassa olevain määräysten mukaan on oikeus sen kantamiseen, enempää kuin kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotettavista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan.

Jos joku kunnan osa on kansakoulu- tai köyhäinhoitoasioita taikka muuta yleistä tarkoitusta varten erinäisten asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsiteltäköön sen asiat piirin yhteisissä kokouksissa. Näissä kokouksissa ovat oikeutetut äänivaltaa käyttämään ne piirin jäsenet, jotka ovat 9 §:n mukaan oikeutetut ottamaan osaa kunnanvaltuutettujen vaaliin.

Tällaiset kokoukset kutsuu ja avaa ensi kerralla kunnanvaltuuston puheenjohtaja tahi se, jonka valtuusto siihen määrää, ja niissä johtaa puhetta se, jonka piirin jäsenet keskuudestaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi siihen valitsevat. Älköön näin valittu puheenjohtaja erotko, ennenkuin uusi puheenjohtaja on hänen sijaansa valittu.

Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero, yhteenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa, nousee yli kolmen prosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, on veron kantamista koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kahdessa perättäin seuraavassa kokouksessa ja katsottava hyväksytyksi, jos jälkimäisessä kokouksessa, josta erikseen on ilmoitettava, vähintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä kannattaa.

Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä kunnanvaltuuston kokouksista on säädetty.

Jos kahdella tahi useammalla maalaiskunnalla on yhteinen kunnallishallinto ja asia koskee ainoastaan yhtä näistä kunnista, ottakoot sen asian käsittelyyn osaa ainoastaan siitä kunnasta valtuutetuiksi valitut.

Jos kysymys nostetaan kunnan eroamisesta yhteisestä kunnallishallinnosta, ratkaistakoon asia kansanäänestyksellä, kuitenkin aikaisintaan yhden vuoden kuluttua siitä, kun kysymystä ensi kerran valtuustossa käsiteltiin.

Jos kansanäänestyksen tulos kustakin kunnasta erikseen osoittaa, että kunnat joko kaikki tai joku niistä haluaa erota yhteisestä kunnallishallinnosta, pantakoon päätös toimeen ja siitä lähetettäköön läänin kuvernöörille ilmoitus sillä tavalla kuin 2 §:n 3 momentissa on siinä mainitusta ilmoituksesta säädetty.

Ne eroavain kuntain yhteiset taloudelliset asiat, jotka, eroamisen johdosta tulevat ratkaistaviksi, ovat sovinto-oikeudessa käsiteltävät, ellei niistä voida sopia ja jos joku kunta niiden jättämistä sovinto-oikeuden ratkaistaviksi vaatii. Tällaiseen sovinto-oikeuteen on kunkin yhteisessä kunnallishallinnossa olleen kunnan valittava kaksi jäsentä ja näiden yhdessä puheenjohtaja. Jos sovinto-oikeuden puheenjohtajasta ei voida sopia, pyydettäköön kihlakunnanoikeutta, jonka alainen joku kunnista on, se määräämään.

Jos niiden toimihenkilöiden lisäksi, jotka kunnallislautakunta on 56 §:n mukaan kunnan palvelukseen ottanut, tarvitaan muita sellaisia kunnallishallintoa tahi kunnan yhteisiä tarpeita varten, olkoon kunnanvaltuuston vallassa päättää, onko ja millä ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan palvelukseen otettava, ja tulee valtuuston myöskin vahvistaa näin otetuille tarpeen vaatiessa ohjesäännöt.

Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan ja valtuuston valitseinain hallintokuntain puheenjohtajain tulee pitää huolta, että pöytäkirjat liitteineen sekä niistä tehdyt luettelot ynnä muut asiakirjat säilytetään sillä tavalla ja siinä paikassa, kuin valtuusto määrää, ja pitää niitä kuntalaisten saatavilla sekä toimesta erotessaan jättää ne seuraajillensa.

Kunnan jäsen olkoon, jos hän sitä pyytää, oikeutettu saamaan oikeaksi todistetun jäljennöksen sellaisista asiakirjoista tahi otteen mainittujen viranomaisten kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista. Valitusasioissa on toimituskirja annettava joutuisasti ja ainakin ennenkuin puolet kunkin tapauksen varalta säädetystä määräajasta on kulunut.

Valtuuston asiana on määrätä, onko asiakirjoista lunastusta suoritettava ja kuinka paljon. Älköön lunastusta kuitenkaan otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan yhteisiä tarpeita varten tai asianomaisille virkamiehille tahi yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan, kun kunnanvaltuuston tahi kunnallislautakunnan päätös on pöytäkirjanotteella tiedoksi annettava sille, jota päätös koskee.

Sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valitsemat lautakunnat lain nojalla poissaolosta määräävät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosotetaan, ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin kunnallisveroista on säädetty.

Tämän lain nojalla annettujen järjestyssääntöjen ja määräysten rikkomisesta tuomitsee sakkoihin yleinen oikeus.

Jos kunnallisessa toimessa tai palveluksessa oleva on tässä toimessaan hukannut varoja taikka osottanut vilpillisyyttä tahi muuta epärehellisyyttä, on kunnanvaltuustolla oikeus pidättää hänet tehtävänsä toimittamisesta, ja on asia viipymättä jätettävä tuomioistuimen käsiteltäväksi sekä siitä ilmoitettava läänin kuvernöörille.

Jos kunnanvaltuuston päätös on alistettava valtion viranomaisen vahvistettavaksi, on alistaminen toimitettava vasta sitten, kun määräaika.

kansanäänestyksen vaatimiseen on umpeen kulunut, ilman että sitä on vaadittu. Jos asia tulee kansanäänestyksellä ratkaistavaksi, on alistaminen toimitettava sittenkun äänestys on toimitettu.

Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnallishallinnosta kesäkuun 15 päivänä 1898 annetun asetuksen 1, 2, 3, 4, 5, 7 ja 8 luvun sekä saman asetuksen 83 §:n 2 momentin ja 94 §:n, paitsi mikäli niissä säädetään manttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevien asiain käsittelystä, samoinkuin kaikki muut tämän lain kanssa ristiriidassa olevat säännökset.

Sanotun asetuksen 6 luvussa mainitut kuntakokouksen ja sen esimiehen tehtävät kuulukoot tästedes kunnanvaltuustolle ja sen puheenjohtajalle ja noudatettakoon kuuluttamisesta ja ilmoituksista tämän lain määräyksiä; sekä olkoot taksoitus- ja tutkijalautakunnan jäsenet poissaolostaan kokouksista sen seuraamuksen alaiset, joka tämän lain 25 §:ssä kunnanvaltuuston jäsenille on säädetty. Niinikään valitettakoon päätöksistä, jotka kunnanvaltuusto antaa taksoitusluetteloa vastaan tehtyjen muistutusten johdosta, edelleenkin sillä tavalla kuin edellämainitussa asetuksessa on säädetty.

Manttaaliin pantua maata koskevien asiain käsittelemistä varten kutsukoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja ensimmäisen kokouksen tämän lain voimaanastumisen jälkeen ja pitäköön huolta, että kokous valitsee niissä asioissa äänivaltaisista kunnan jäsenistä itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, ollen vaali aina kolmivuosittain uudistettava; valitun puheenjohtajan tehtävistä on voimassa, mitä kuntakokouksen puheenjohtajan tehtävistä tällaisissa asioissaan aikaisemmin säädetty. Äänestystä varten tällaisissa asioissa on laadittava erityinen äänestysluettelo.

Tämä laki astuu voimaan tammikuun 1 päivänä 1918.

Kunnanvaltuutetut ovat kuitenkin jo vuonna 1917 valittavat silla tavalla ja siinä järjestyksessä kuin tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään.

Niiden kunnallisten toimihenkilöiden ja hallintokuntien, jotka aikaisemman lainsäädännön mukaan ovat asetetut, tulee edelleenkin olla toimessa, kunnes vastaavat vaalit ovat tämän lain mukaan suoritetut ja valitut ryhtyneet toimeensa; ja on valtuuston tällaisiin vaaleihin viipymättä tämän lain voimaan astuttua ryhdyttävä.