2026 1316/2006

877/2026 Laki rikosseuraamusalan tutkinnosta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

 1 luku Yleiset säännökset
1 § Rikosseuraamusalan tutkinnon tarkoitus ja tavoitteet

Rikosseuraamusalan tutkinto valmistaa opiskelijan rikosseuraamusalan ohjaus- ja valvontatehtäviin. Tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet rangaistusten tavoitteelliseen, turvalliseen, vaikuttavaan sekä yksilön ihmisarvoa ja -oikeuksia kunnioittavaan täytäntöönpanoon.

Rikosseuraamusalan tutkinto antaa Rikosseuraamuslaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (290/2022) 7 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetyn kelpoisuuden vartijan virkaan.

2 § Koulutuksen järjestäminen ja neuvottelukunta

Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisen ja ohjauksen vastuualueeseen kuuluva Rikosseuraamusalan koulutuskeskus järjestää rikosseuraamusalan tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutuskeskuksen hallinnosta säädetään Rikosseuraamuslaitoksesta annetussa laissa (221/2022) ja 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa valtioneuvoston asetuksessa.

Rikosseuraamusalan tutkintoon johtavaan koulutukseen sisältyvä työssäoppiminen järjestetään rikosseuraamuskeskuksen yksikössä.

Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtaja vahvistaa vuosittain tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkojen määrän koulutuskeskuksen yksikönpäällikön esityksestä.

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen toiminnan ja rikosseuraamusalan koulutuksen kehittämiseksi, seuraamiseksi ja tukemiseksi sekä koulutuskeskuksen ja yleisen koulutusjärjestelmän toimijoiden yhteistyön edistämiseksi koulutuskeskuksen yhteydessä voi toimia valtioneuvoston asettama neuvottelukunta. Tarkemmat säännökset neuvottelukunnan nimestä, tehtävistä, asettamisesta, jäsenistä ja toiminnan järjestämisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
3 § Opetuskieli

Tutkinnon opetuskieli on suomi. Opetusta annetaan myös ruotsin kielellä ja tilapäisesti muullakin kielellä.

Opiskelija saa käyttää opiskelijavalinnassa ja kokeissa joko suomen tai ruotsin kieltä.
4 § Opetuksen maksuttomuus

Rikosseuraamusalan tutkintoon johtava koulutus on opiskelijalle maksutonta.

Opintososiaalisista eduista säädetään oikeusministeriön asetuksella.
2 luku Rikosseuraamusalan tutkinto
5 § Tutkinnon laajuus, rakenne ja tavoitteet

Rikosseuraamusalan tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä.

Rikosseuraamusalan tutkintoon kuuluvat:

 1)

perusopinnot;

 2)

ammattiopinnot ja työssäoppiminen;

 3)

valinnaiset opinnot.

Tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa hyvän osaamisen laillisuutta ja eettisyyttä, kuntoutusta ja ohjausta sekä turvallisuutta ja valvontaa koskevissa asioissa.
6 § Tutkinnon suoritusaika

Opiskelijan tulee suorittaa opinnot opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti. Koulutuskeskuksen yksikönpäällikkö voi opiskelijan pyynnöstä siirtää tämän opiskeluoikeutta siihen asti, että kyseinen koulutus seuraavan kerran aloitetaan, kuitenkin enintään yhdellä vuodella.
7 § Tutkintosääntö ja opetussuunnitelma

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tutkintosäännössä päätetään:

 1)

opetussuunnitelmasta;

 2)

opiskelijaksi ottamisessa käytettävistä valintaperusteista, valintamenettelystä sekä valinnassa lisäpisteitä antavasta koulutuksesta ja työkokemuksesta;

 3)

opetukseen osallistumisesta;

 4)

muiden opintojen ja osaamisen hyväksi lukemisesta;

 5)

työssäoppimisesta;

 6)

arvioinnista;

 7)

todistuksista.

Rikosseuraamusalan tutkinnon opetussuunnitelmassa päätetään:

 1)

kunkin opintojakson osaamistavoitteista, käsiteltävästä asiakokonaisuudesta ja laajuudesta opintopisteinä;

 2)

opetuksen ja työssäoppimisen määrästä opintopisteinä;

 3)

vaadittavista suorituksista.

Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavan vastuualueen johtaja päättää tutkintosäännöstä ja opetussuunnitelmasta koulutuskeskuksen yksikönpäällikön esityksestä.
3 luku Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen
8 § Hakumenettely

Koulutuskeskuksen yksikönpäällikkö päättää hakuajoista ja -menettelyistä.
9 § Opiskelijaksi ottamisen edellytykset

Opiskelijaksi rikosseuraamusalan tutkintoon johtavaan koulutukseen voidaan ottaa henkilö, joka on hakuajan päättymiseen mennessä suorittanut vähintään:

 1)

ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun toisen asteen ammatillisen tutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto), lukiolaissa (714/2018) tarkoitetun lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnosta annetussa laissa (502/2019) tarkoitetun tutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon taikka edellä tarkoitettuja tutkintoja vastaavat ulkomaiset opinnot sekä suorittanut hyväksytysti valintamenettelyn mukaisen kokeen tai muun suorituksen; tai

2)

toisen asteen ammatillisen tutkinnon, joka sisältää Rikosseuraamuslaitoksen vartijan työssä tarvittavaa osaamista, ja toimii Rikosseuraamuslaitoksen määräaikaisessa vartijan virkasuhteessa.

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi opiskelijaksi rikosseuraamusalan tutkintoon johtavaan koulutukseen otettavalta edellytetään, että:

 1)

hän on hakuajan päättymiseen mennessä täyttänyt 18 vuotta;

 2)

hän on terveydentilaltaan ja muilta ominaisuuksiltaan rikosseuraamusalan työhön sopiva;

 3)

hänellä on vähintään B-luokan ajo-oikeus;

 4)

hänellä on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.

Koulutuskeskuksen yksikönpäällikkö voi myöntää poikkeuksen 1 momentin 1 kohdan mukaisista edellytyksistä, jos hakijalla voidaan muuten katsoa olevan riittävät tiedot ja taidot asianomaisia opintoja varten.

Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuskeskukselle opiskelijaksi ottamisen arvioinnissa tarvittavat terveydentilaansa koskevat tiedot. Lisäksi opiskelijaksi pyrkivän tulee pyynnöstä antaa tarvittavat tiedot sen arvioimiseksi, onko hän 2 momentin 2 kohdan edellyttämällä tavalla sopiva rikosseuraamusalan työhön. Tällaisia tietoja ovat tiedot henkilön yhteyksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, rikollisryhmittymiin, vapautensa menettäneisiin tai rikosmyönteisiin henkilöihin, päihdeongelmasta sekä muista sellaisista seikoista, jotka voivat perustellusti vaikuttaa arvioon siitä, onko opiskelijaksi hakeutuva sopiva työskentelemään rikosseuraamusalalla.

Turvallisuusselvityksen hakemisesta säädetään turvallisuusselvityslaissa (726/2014).

10 § Opiskelijaksi ottaminen

Opiskelijaksi ottamisessa käytettävistä valintaperusteista, valintamenettelystä sekä valinnassa lisäpisteitä antavasta koulutuksesta ja työkokemuksesta päättää Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavan vastuualueen johtaja koulutuskeskuksen yksikönpäällikön esityksestä siten kuin niistä tutkintosäännössä määrätään.

Opiskelijat valitsee koulutuskeskuksen yksikönpäällikkö.

Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi hakea oikaisua.
11 § Opiskelijaksi ilmoittautuminen

Tutkintoon johtavaan koulutukseen opiskelijaksi hyväksytyn tulee koulutuskeskuksen määräämällä tavalla ilmoittautua koulutuskeskukseen, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi.
4 luku Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet
12 § Opintojen ja osaamisen hyväksi lukeminen

Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöä keskeisiltä osiltaan vastaavat aikaisemmat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen. Päätöksen hyväksi lukemista koskevassa asiassa tekee kyseisen oppiaineen lehtori tai opettaja siten kuin siitä tutkintosäännössä tarkemmin määrätään.

Hyväksi lukemista koskevaan päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tehneeltä lehtorilta tai opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija sai tiedon päätöksestä. Lehtorin tai opettajan on ratkaistava asia viipymättä.
13 § Työssäoppiminen

Opiskelija on velvollinen suorittamaan tutkintoon kuuluvan työssäoppimisen hänelle osoitetussa Rikosseuraamuslaitoksen yksikössä. Lisäksi koulutuskeskus voi määrätä, että opiskelijan tulee suorittaa päivystystehtäviä koulutuskeskuksessa ja muita vastaavia opintoihin liittyviä koulutuksellisia tehtäviä.

Työssäoppimisen järjestävän laitoksen tulee nimetä opiskelijalle työpaikkaohjaaja.

Työssäoppimisen aikana opiskelija on virkasuhteessa asianomaiseen laitokseen.

Työssäoppimisen ajalta maksettavasta palkkauksesta päättää Rikosseuraamuslaitoksen hallinto- ja tukipalveluista vastaava vastuualue.

Työssäoppimisen aikana opiskelijaan sovelletaan tässä laissa säädettyjä opiskelijaa koskevia säännöksiä, ja hänen työssäoppimiseensa liittyvistä asioista päättää koulutuskeskuksen yksikönpäällikkö.
14 § Opintosuoritusten arviointi

Opiskelijan opintosuoritusten arvioinnista päättää arvioitavien opintojen opetuksesta vastaava lehtori tai opettaja. Työssäoppimisessa arviointiin osallistuu myös työnantajan nimeämä työpaikkaohjaaja.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa.

Opintosuoritusten arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta lehtorilta tai opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada tieto arvioinnin tuloksesta ja arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Lehtorin tai opettajan on ratkaistava asia viipymättä.
15 § Työturvallisuus

Opiskelijan työturvallisuudesta säädetään työturvallisuuslaissa (738/2002).

16 § Salassapitovelvollisuus ja tietojen hyväksikäyttökielto

Opiskelija ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan koulutuksen yhteydessä tietoon saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty salassapitovelvollisuus. Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun koulutus tai toiminta viranomaisessa on päättynyt.

Opiskelija ei saa käyttää salassa pidettävää tietoa omaksi tai toisen hyödyksi eikä toisen vahingoksi.

Rangaistus salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

17 § Päihdetestaus

Opiskelija on velvollinen koulutuskeskuksen määräyksestä osallistumaan terveydenhuollon ammattihenkilön tekemään päihdetestiin, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on koulutuksen aikana päihtynyt. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi luovuttaa koulutuskeskukselle kirjallisen johtopäätöksen päihdetestistä. Tätä tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijan kurinpidosta. Koulutuskeskus vastaa päihdetestauksesta aiheutuvista kustannuksista.
18 § Järjestyssääntö

Koulutuskeskuksella on järjestyssääntö, jossa voidaan antaa koulutuskeskuksessa opiskeleville opiskeluyhteisön turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä:

 1)

käytännön järjestelyistä ja käyttäytymisestä koulutuskeskuksessa sekä suoritettaessa koulutukseen liittyviä tehtäviä ja harjoituksia;

 2)

esineistä tai aineista, joiden tuominen koulutuskeskukseen ja hallussapito työpäivän aikana on muussa laissa kielletty tai joilla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka jotka erityisesti soveltuvat omaisuuden vahingoittamiseen ja joiden hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä;

 3)

aseistuksesta;

 4)

koulutuskeskuksen omaisuuden käsittelystä; sekä

 5)

oleskelusta ja liikkumisesta koulutuskeskuksessa ja sen läheisyydessä.

Koulutuskeskuksen opiskelijat ovat koulutuskeskuksessa, sen alueella taikka suorittaessaan koulutukseen liittyviä tehtäviä, harjoituksia ja tutustumiskäyntejä velvollisia noudattamaan järjestyssääntöä.

Järjestyssäännön vahvistaa koulutuskeskuksen yksikönpäällikkö.
5 luku Opiskelun keskeyttäminen, opiskeluoikeuden menettäminen ja kurinpito
19 § Opiskelun keskeyttäminen

Koulutuskeskuksen yksikönpäällikkö voi opiskelijan hakemuksesta tämän sairauden, perhetilanteen, muiden opintojen tai muun vastaavan kaltaisen syyn perusteella keskeyttää opiskelun enintään kahden vuoden määräajaksi.

Koulutuskeskuksen yksikönpäällikkö voi omasta aloitteestaan keskeyttää opiskelijan opiskelun enintään yhden vuoden määräajaksi kerrallaan opiskelijan pitkäaikaisen sairauden vuoksi tai jos opiskelija ei kykene suorittamaan opintojaan hyväksytysti opetussuunnitelman mukaisesti, opiskelijan tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnan ajaksi tai muusta vastaavasta painavasta syystä. Opiskelijan tulee pyydettäessä antaa koulutuskeskukselle terveydentilansa arviointiin tarvittavat tiedot.

Opiskelun keskeyttämistä koskeva päätös voidaan panna heti täytäntöön, jollei koulutuskeskus tai hallinto-oikeus toisin määrää.

Kyseisen oppiaineen lehtori tai opettaja päättää opiskelijan aikaisempien opintojen hyväksi lukemisesta opiskelijan tullessa jatkamaan opintojaan siten kuin siitä tutkintosäännössä tarkemmin määrätään. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua aikaa, jona opinnot ovat keskeytyneinä, ei lasketa opintojen enimmäisaikaan.
20 § Opiskeluoikeuden menettäminen

Koulutuskeskuksen yksikönpäällikkö voi määrätä opiskeluoikeuden menetetyksi:

 1)

jos opiskelijaksi hyväksytty ei ole ilmoittautunut koulutuskeskuksen opiskelijaksi 11 §:ssä säädetyllä tavalla eikä koulutuskeskus perustellusta syystä hyväksy asetetun määräajan jälkeen tapahtunutta ilmoittautumista;

 2)

jos opiskelijalla on todettu sellainen sairaus, vamma tai muu vastaavanlainen koulutukseen osallistumisen ja tutkinnon suorittamisen este, joka voidaan katsoa perustellusti pysyväksi;

 3)

jollei opiskelija ole suorittanut opintojaan opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa eikä koulutuskeskus erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen;

 4)

jos opiskelijaksi 9 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella hyväksytyn virkasuhde Rikosseuraamuslaitokseen päättyy.

Opiskelijan tulee pyydettäessä antaa koulutuskeskukselle 1 momentin 2 kohdan mukaiset terveydentilan arvioinnissa tarvittavat tiedot.

Opiskelija, joka on menettänyt opiskeluoikeutensa 1 momentin 2 kohdan perusteella, voi hakea koulutuskeskuksen yksikönpäälliköltä opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus tulee palauttaa, jos sitä hakeva osoittaa, ettei opiskeluoikeuden menettämisen aiheuttaneita syitä enää ole.
21 § Kirjallinen varoitus

Koulutuskeskuksen yksikönpäällikkö voi, jollei huomautusta katsota riittäväksi seuraamukseksi, kurinpitotoimena antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen, jos tämä opetuksen aikana:

 1)

on käyttäytynyt Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehelle sopimattomalla tavalla;

 2)

on laiminlyönyt opetukseen osallistumisen;

 3)

on rikkonut koulutuskeskuksen järjestyssääntöä;

 4)

on kieltäytynyt 17 §:ssä tarkoitetusta päihdetestauksesta tai antanut päihteiden väärinkäytön osoittavan näytteen.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna sopimattomana käytöksenä on pidettävä erityisesti tekoa tai käytöstä, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta rikosseuraamusalalla toimivalle virkamiehelle kuuluvien tehtävien rehelliseen, luotettavaan ja oikeudenmukaiseen hoitoon.
22 § Koulutuksesta erottaminen

Koulutuskeskuksen yksikönpäällikkö voi kurinpitotoimena erottaa opiskelijan koulutuksesta, jos tämä:

 1)

on antanut koulutukseen pyrkiessään sellaisia vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, jotka olisivat voineet estää koulutukseen valinnan, taikka jättänyt kertomatta sellaisen itseään koskevan olennaisen seikan, joka olisi voinut muodostua valinnan esteeksi;

 2)

on syyllistynyt koulutuksen aikana sellaiseen rikokseen, joka osoittaa sopimattomuutta rikosseuraamusalalle, taikka muutoin käyttäytynyt Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehelle sopimattomalla tavalla eikä kirjallista varoitusta ole pidettävä riittävänä seuraamuksena;

 3)

tutkintoa suorittaessaan kieltäytyy 17 §:ssä tarkoitetusta päihdetestauksesta taikka antaa päihteiden väärinkäytön osoittavan näytteen eikä kirjallista varoitusta ole pidettävä riittävänä seuraamuksena;

 4)

ei jatka opiskeluaan 19 §:ssä tarkoitetun määräajan päätyttyä taikka perusteita koulutuksen jatkamiselle ei enää ole;

 5)

laiminlyö toistuvasti tai olennaisella tavalla opetukseen osallistumisen;

 6)

on toistuvasti tai olennaisella tavalla rikkonut koulutuskeskuksen järjestyssääntöä;

 7)

todetaan rikosseuraamusalalle soveltumattomaksi, koska hänellä on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, rikollisryhmittymiin tai rikoksentekijöihin, hänellä on päihdeongelma tai hänen elämäntilanteessaan on muita vastaavia seikkoja, jotka voivat perustellusti vaikuttaa arvioon siitä, onko hän sopiva työskentelemään rikosseuraamusalalla.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna rikoksena tai sopimattomana käytöksenä on pidettävä erityisesti tekoa tai käytöstä, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta rikosseuraamusalalla toimivalle virkamiehelle kuuluvien tehtävien rehelliseen, luotettavaan ja oikeudenmukaiseen hoitoon.

Erottamista koskeva päätös voidaan panna heti täytäntöön, jollei koulutuskeskus tai hallinto-oikeus toisin määrää. Jos koulutuksesta erottamista koskeva päätös kumotaan, kyseisen oppiaineen lehtori tai opettaja päättää opiskelijan siihen mennessä suorittamien opintojen hyväksi luettavuudesta myöhempien vastaavien opintojen yhteydessä.

Erotetun, 9 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella opiskelijaksi otetun opiskelijan määräaikainen virkasuhde, johon hänet on nimitetty työssäoppimisen suorittamiseksi, päättyy ilman eri päätöstä siitä ajankohdasta, josta hänet on erotettu koulutuksesta.
23 § Menettely opiskeluoikeutta koskevassa asiassa ja kurinpitoasiassa

Ennen opiskeluoikeuden menettämistä tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä, kirjallisen varoituksen antamista tai opiskelijan erottamista on päätöksen perusteena oleva asia, teko tai laiminlyönti yksilöitävä, kuultava opiskelijaa sekä hankittava muu tarpeellinen selvitys.

Opiskelijan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä 1 momentissa tarkoitetussa asiassa säädetään kielilaissa (423/2003).

6 luku Muutoksenhaku
24 § Oikaisuvaatimus

Opiskelijaksi ottamista koskevaan 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuun koulutuskeskuksen yksikönpäällikön päätökseen tyytymätön voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavan vastuualueen johtajalta 14 päivän kuluessa valinnan julkistamisesta.

Opiskelun keskeyttämistä koskevaan 19 §:n 2 momentissa tarkoitettuun, opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuun, kirjallisen varoituksen antamista koskevaan 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuun ja koulutuksesta erottamista koskevaan 22 §:n 1 momentissa tarkoitettuun koulutuskeskuksen yksikönpäällikön päätökseen tyytymätön voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavan vastuualueen johtajalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Aikaisempien opintojen ja osaamisen hyväksi lukemisen oikaisemista koskevaan 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tai opintosuoritusten arviointia koskevaan 14 §:n 3 momentissa tarkoitettuun lehtorin tai opettajan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua koulutuskeskuksen yksikönpäälliköltä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätökseen, johon saa hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla.
25 § Muutoksenhaku

Edellä 24 §:n 3 momentissa tarkoitettuun aikaisempien opintojen ja osaamisen hyväksi lukemista tai opintosuorituksen arviointia koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. Hallinto-oikeuden tässä laissa tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen ei saa kuitenkaan hakea muutosta valittamalla.

7 luku Erinäiset säännökset
26 § Tarkemmat säännökset

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset:

 1)

koulutuksen tarkoituksesta, tavoitteista ja sisällöstä;

 2)

tutkinnon rakenteesta, mitoitusperusteista, laajuudesta ja suoritusajasta;

 3)

tutkintosäännön ja opetussuunnitelman tarkemmasta sisällöstä;

 4)

koulutukseen valitsemisen menettelystä;

 5)

opetuksen antamisesta;

 6)

tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta.
8 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
27 § Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2027.

Tällä lailla kumotaan Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annettu laki (1316/2006), jäljempänä kumottu laki.

28 § Viittaussäännös

Jos muussa laissa tai sen nojalla annetussa säännöksessä viitataan kumottuun lakiin, viittauksen katsotaan tarkoittavan viittausta tämän lain vastaavaan säännökseen.
29 § Siirtymäsäännökset

Ennen tämän lain voimaantuloa aloitetut rikosseuraamusalan tutkintoon tähtäävät opinnot suoritetaan loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan.

Jos opiskelijaa koskeva päätös on tehty ennen lain voimaantuloa, sitä koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelyssä ja muutoksenhaussa noudatetaan kumotun lain säännöksiä.

HE 25/2026

LaVM 17/2026

EV 121/2026