Tämä asetus koskee sisäympäristön ylläpitämiseen energiaa käyttävän, katetusta seinällisestä rakenteesta koostuvan rakennuksen suunnittelua ja rakentamista, kun siihen tehdään korjaus- tai muutostyötä tai sen käyttötarkoitusta muutetaan.

Rakennuksen korjaus- tai muutostyön taikka käyttötarkoituksen muutoksen energialaskennassa, laskentatyökalun valinnassa ja tulosten esittämisessä sovelletaan ympäristöministeriön asetusta uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuudesta (868/2026).

Rakennuksen käyttötarkoituksen pysyessä ennallaan voidaan kesäajan huonelämpötilan laskenta jättää tekemättä, jos muuten voidaan varmistua, että rakennuksen ominaisuudet eivät korjauksen tai muutoksen vuoksi heikkene.

Korjaus- tai muutostyöhankkeeseen ryhtyvän on rakentamislupaan tarvittavan suunnittelun yhteydessä esitettävä toimenpiteet, joilla rakennuksen energiatehokkuutta aiotaan parantaa rakennusosittain, järjestelmittäin tai koko rakennuksesta hankkeen laajuuden ja päättämänsä tavan mukaisesti.

Jos rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia ominaisuuksia parannetaan, rakennuksen energiankulutus saa kasvaa ominaisuuksien parantamisesta johtuvalla laskennallisella määrällä.

Rakennusosiin tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvien rakennuksen energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kokonaan tai osittain tekemättä jättämistä voidaan kompensoida tekemällä muut toteutettavat toimenpiteet vaatimusten mukaista tasoa parempaan tasoon.

Hyödyksi voidaan laskea usean toisiaan lähellä olevan rakennuksen yhdessä tuottama ja käyttämä uusiutuva omavarainen energia käytön suhteessa siltä osin, kuin se käytetään energian tuottamiseen osallistuvissa rakennuksissa.

Rakennuksen pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on mitoitettava vähintään laskennallisesti tarvittavalle täydelle lämmitysteholle ja lämpötilatasolle.

Kesäaikaisen ylilämpenemisen estämisen toimenpiteet voidaan laskea hyödyksi, kun suunnitellaan rakennuksen energiatehokkuuden parantamista.

Yläpohjan lisäeristämisen yhteydessä on varmistettava yläpohjaontelon riittävä tuulettuminen.

Alapohjan lisäeristämisen yhteydessä on varmistuttava myös routaeristyksen riittävyydestä sekä ryömintätilaisen alapohjan tuuletuksen riittävyydestä.

Nestekiertoiset järjestelmät on uusittaessa tai uusia järjestelmiä asennettaessa eristettävä vähintään kustannustehokkaalle tasolle.

Rakennuksen ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät on uusittaessa tai uusia järjestelmiä asennettaessa eristettävä vähintään kustannustehokkaalle tasolle ja tasapainotettava. Käyttötarkoitusluokan 2 rakennuksen ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmä on uusittaessa tai uuden järjestelmän asentamisen yhteydessä eristettävä vähintään jäähdytetyn tuloilman eristyksen kustannustehokkaan tason mukaan.

Lämpimän käyttöveden verkosto ja varaajat on uusittaessa tai uusia järjestelmiä asennettaessa eristettävä vähintään kustannustehokkaalle tasolle.

Vaatimustaso E-luvulle on enintään sama kuin päästöttömällä uudisrakennuksella.

Laskennassa on käytettävä samoja uuden päästöttömän rakennuksen laskentasääntöjä sekä energiamuotokertoimia laskennan kaikissa vaiheissa.

E-laskettu on laskettava rakennuksen alkuperäisillä tai viimeisen käyttötarkoituksen muutoksen mukaisilla suunnitteluarvoilla. Käyttötarkoituksen muutoksen suunnittelussa käytetään aiotun uuden käyttötarkoituksen mukaisia suunnitteluarvoja.

Rakennuksen teknisten järjestelmien peruskorjauksessa, uudistamisessa ja uusimisessa sovelletaan 5 §:n mukaisia vaatimuksia riippumatta rakennusosaa tai rakennusta koskevan 1 momentissa tarkoitetun vaihtoehdon valinnasta.

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen energiatehokkuutta yhteisvaikutuksena parantavien korjausten suunnittelun yhteydessä esitettävä energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kokonaisvaikutus ja toimitettava sitä koskeva suunnitelma rakennusvalvontaviranomaiselle.

Mikäli rakennukselle on laadittu perusparannuspassi, sitä voidaan käyttää suunnitelmana ja noudattaa myös vaiheittaisten korjausten yhteydessä.

Jos rakennuksen omistaja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta lupaa edellyttämättömän suunnitelmallisen huollon, korjauksen tai ylläpidon yhteydessä, voidaan näiden toimenpiteiden vaikutus ottaa huomioon myöhemmin toteutettavaa hanketta koskevan rakentamisluvan hakemisen yhteydessä.

Rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden yhteydessä rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että ulkovaippa sekä ikkunoiden ja ulko-ovien liitokset ympäröiviin rakenteisiin tiivistetään siten, että lämmöneristyskerrokset suojataan ilmavirtausten eristyskykyä heikentäviltä vaikutuksilta.

Rakennuksen ulkovaipan ja teknisten järjestelmien korjausta tai uusimista suunniteltaessa ja toteutettaessa toimenpiteet on valittava siten, että rakenteiden oikea lämpö-, ääni-, kosteus- ja palotekninen toimivuus varmistetaan.

Ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa sovelletaan ympäristöministeriön asetusta uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017).

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on esitettävä tarvittaessa rakennuksen energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä koskevissa suunnitelmissa, kuinka varmistetaan ilmanvaihdon oikea toiminta ja kuinka huolehditaan riittävästä tuloilman saannista, kun kyseessä on koneellisella poistoilmanvaihdolla tai painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettu rakennus.

Kun rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan asentamalla huoneistokohtaisia lämmöntalteenotolla varustettuja koneellisia tulo- ja poistoilmajärjestelmiä, on ne suunniteltava ja toteutettava siten, että ulkoseinästä tapahtuvasta ilmanotosta tai -poistosta ei aiheudu terveyshaittaa muihin huoneistoihin. Muilta osin sovelletaan tämän asetuksen 10 §:ää.

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisälämmöneristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen tai ikkunoiden uusimisen tai niiden energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä tai lämmitysjärjestelmän uusimisen tai vaihtamisen tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti varmistettava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän oikea ja energiatehokas toiminta sekä tehtävä tarpeellisin osin taloteknisten järjestelmien tasapainotus ja säätö.

Todennus tehdyistä toimenpiteistä esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle luvanvaraisen työn loppukatselmuksen yhteydessä. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan.

Ikkunan, ulko-oven ja vaipan osan osalta energiatehokkuuden paraneminen voidaan osoittaa 4 §:n mukaisella tai sitä pienemmällä lämmönläpäisykertoimella. Teknisten järjestelmien osalta energiatehokkuuden paraneminen voidaan osoittaa 5 §:ssä säädettyjen vaatimusten mukaisella tai sitä energiatehokkaammalla toteutuksella.

Muutostoimenpiteiden kokonaisvaikutusta koskevalla suunnitelmalla osoitetaan, että muutosten ja korjausten yhteydessä tehtyjen energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kokonaisuus parantaa rakennuksen vakioidun käytön mukaista energiatehokkuutta vähintään 7 §:n mukaisesti.

Jos rakentamishankkeeseen ryhtyvä haluaa, että hänen aiemmin toteuttamansa 9 §:n mukaiset, rakennuksen vakioidun käytön mukaista energiatehokkuutta parantavat lupaa edellyttämättömät toimenpiteet lasketaan hyväksi, tulee rakentamisluvan hakemisen yhteydessä toimittaa tarvittavat selvitykset rakennusvalvontaviranomaiselle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2027.

Tätä asetusta sovelletaan julkisten elinten omistamiin rakennuksiin viimeistään 1.1.2028 lähtien ja kaikkiin rakennuksiin viimeistään 1.1.2030 lähtien.