2023 sis. liitteet 1 ja 2 1276/2025 1.1.2026 muutt. 8 § 9/2023 24.11.2023 933/2023

933/2023 Ympäristöministeriön asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta

Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään luonnonsuojelulain (9/2023) 101 §:n 3 momentin ja 103 §:n 7 momentin nojalla seuraavasti:

1 § Luonnonarvovastaavuus

Hyvityksen luonnonarvovastaavuus arvioidaan sekä laadullisesti että määrällisesti.

Luonnonarvohehtaarilla tarkoitetaan luonnonarvovastaavuuden arviointiyksikköä, joka osoittaa alueen hehtaarikohtaista luonnonarvoa suhteessa hehtaariin luonnontilaisessa tai luonnontilaiseen verrattavassa tilassa olevaa aluetta. Alueen luonnonarvohehtaarien määrä on sen pinta-ala kerrottuna luonnonarvon tilalla.

2 § Luonnonarvon tilan arviointi

Luonnonarvon tila arvioidaan kymmenesosin nousevissa luokissa, joissa alin luokka 0 on täysin luonnontilansa menettänyt alue ja ylin luokka 1 on luonnontilainen tai luonnontilaiseen verrattava alue. Jos luonnonarvon tilaa ei voida varmuudella arvioida johonkin luokkaan, se arvioidaan vaihtoehtoisista ylempään luokkaan.

Kunkin luontotyypin tila arvioidaan liitteessä 1 tarkoitettujen luontotyyppiryhmien ominaispiirteiden painotettuna keskiarvona, jossa ensisijaisen ominaispiirteen painoarvo on kaksinkertainen.

Eliölajin elinympäristön ominaispiirteet määritetään yksittäistapauksellisesti parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella.
3 § Heikennettävän alueen luonnontilan muutoksen arviointi

Heikennettävän alueen luonnonarvojen muutos arvioidaan luonnonarvohehtaareina kertomalla kunkin luonnonarvon 2 §:n mukaisesti arvioidun tilan ja heikentävien toimenpiteiden seurauksena muodostuvan tilan erotus heikentyvän luonnonarvon pinta-alalla.

Heikennettävän luonnonarvon uhanalaisuus huomioidaan kertomalla arvioitu heikennyksen määrä uhanalaisuuskertoimella, joka on:

1)

1,52 äärimmäisen uhanalaiselle luontotyypille;

2)

1,14 erittäin uhanalaiselle luontotyypille;

3)

1,03 vaarantuneelle luontotyypille;

4)

8 äärimmäisen uhanalaiselle eliölajille;

 5)

1,4 erittäin uhanalaiselle eliölajille;

6)

1,03 vaarantuneelle eliölajille.

Eliölajin ja luontotyypin uhanalaisuusluokka määrittyy kunkin viimeisimmän kansallisen uhanalaisuusarvioinnin perusteella.
4 § Hyvitysalueen luonnontilan muutoksen arviointi

Hyvitysalueella tuotettavien luonnonarvojen laatu ja määrä arvioidaan luonnonarvohehtaareina kertomalla kunkin luonnonarvon hyvittävillä toimenpiteillä ja suojeluhyvityksellä tuotettavan tilan muutos sen pinta-alalla.

Luonnonarvon tilan muutos on 2 §:n mukaisesti ennen hyvittäviä toimenpiteitä ja suojelua arvioidun tilan ja hyvittävien toimenpiteiden sekä suojelun toteutuksella tavoiteltavan tilan erotus. Tavoiteltava tila määritetään perustuen parhaaseen tieteelliseen tietoon siitä, mikä on kunkin luonnonarvon vaste hyvittäviin toimenpiteisiin ja suojeluun. Tavoiteltavan tilan määrittämisessä huomioidaan tieteellinen epävarmuus.

Jos tavoiteltavaa tilaa ei ole täysimääräisesti saavutettu siihen mennessä, kun luonnonsuojelulain (9/2023) 104 §:ssä tarkoitettua asiaa ratkaistaan, luonnonarvon tilan muutoksena hyväksytään hyvittävillä toimenpiteillä ja suojelulla vasteen perusteella arvioitu siihenastinen muutos ja vasteen perusteella arvioitu vuosittaisten kumuloituvien hyötyjen keskiarvo seuraavien 30 vuoden ajalta.

5 § Uhanalaisen luonnonarvon luonnonarvovastaavuus

Luonnonsuojelulain 101 §:n 2 momentissa tarkoitettuna uhanalaista luontotyyppiä vastaavana pidetään luontotyyppiä, joka kuuluu samaan luontotyyppiryhmään asetuksen liitteessä 2 kuin heikennettävä luontotyyppi. Jos sellaista ei ole, vastaavana voidaan hyväksyä parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella muu saman pääryhmän luontotyyppi.

Uhanalaisen eliölajin elinympäristön luonnonarvovastaavuus arvioidaan yksittäistapauksellisesti parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella.

6 § Hyvityssuunnitelma

Luonnonsuojelulain 103 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot esitetään:

 1)

yksilöimällä kiinteistö ja sen omistajan tiedot;

 2)

toimittamalla hyvitysaluetta koskeva kartta tai sen paikkatieto koneluettavassa muodossa ja osoittamalla parannettavien luonnonarvojen sijainti;

 3)

ilmoittamalla luonnonarvojen tila tämän asetuksen 2 §:ssä tarkoitetun arvioinnin mukaisesti.

Luonnonsuojelulain 103 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tiedot esitetään:

 1)

ilmoittamalla hyvittävillä toimenpiteillä ja suojeluhyvityksellä tavoiteltava luonnonarvojen tila tämän asetuksen 3 §:ssä säädetyn mukaisesti ja ilmoittamalla arvion perusteena oleva tieto;

2)

ilmoittamalla arvio tuotettavien luonnonarvohehtaareiden määrästä.
7 § Hyvityksen maantieteellinen vastaavuus

Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut metsäkasvillisuusvyöhykkeiden osa-alueet ovat:

1)

hemiboreaalinen lounainen rannikkomaa;

2)

eteläboreaalinen Lounaismaa–Pohjanmaan rannikko;

3)

eteläboreaalinen Järvi-Suomi;

 4)

keskiboreaalinen Pohjanmaa;

5)

keskiboreaalinen Pohjois-Karjala–Kainuu;

 6)

keskiboreaalinen Lapin kolmio;

 7)

pohjoisboreaalinen Koillismaa;

 8)

pohjoisboreaalinen Peräpohjola;

9)

pohjoisboreaalinen Metsä-Lappi;

10)

pohjoisboreaalinen Tunturi-Lappi.

Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut merialueet ovat:

 1)

Perämeri;

 2)

Merenkurkku;

3)

Selkämeri;

4)

Ahvenanmaa–Saaristomeri;

5)

Suomenlahti.

Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 1 kohdassa päävesistöalueella tarkoitetaan vesienhoitoalueista annetun valtioneuvoston asetuksen (1303/2004) liitteessä 1 tarkoitettuja vesistöalueita. Mainitussa säännöksessä vesimuodostumatyypillä tarkoitetaan vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) 10 §:ssä tarkoitettuja pintavesityyppejä.

8 § Saamelaisyhteisön alue

Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun saamelaisyhteisön alue määritellään heikennyksen kohteena olevalla alueella asuvien sekä elinkeinoa tai kulttuuria harjoittavien saamelaisten, saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 1 §:ssä tarkoitetun saamelaiskäräjien ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen välisessä neuvottelussa.

9 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä 15 syyskuuta 2023.
Liite 1

Luontotyyppiryhmien ominaispiirteet

Pääryhmä: Itämeri

Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä

Ominaispiirteet (*ensisijaiset)

Kovat pohjat (myös monivuotisten levien tai sammalten luonnehtimat kovat pohjat, selkärangattomien luonnehtimat kovat pohjat, yksivuotisten rihmalevien luonnehtimat pohjat, kultajouhi- ja jouhileväpohjat, yhteyttävien mikroeliöiden ja laiduntavien kotiloiden luonnehtimat pohjat)

*Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

*Päällyslevät, irtonaisen sedimentin määrä

Näkösyvyys

Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus sekä muut ihmispaineet

Pohjien haitalliset sessiilit vieraslajit

Kasvillisuuden luonnehtimat pehmeät pohjat (myös letkuleväpohjat)

*Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

Päällyslevät, irtonaisen sedimentin määrä

Näkösyvyys

Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus, muut ihmispaineet

Pohjien haitalliset sessiilit vieraslajit

Helofyyttien ja kelluslehtisten aiheuttama luontaiseen sukkessioon kuulumaton umpeenkasvu

Matalien merenlahtien pohjilla lisäksi: ympäröivän valuma-alueen vaikutus

Muut pehmeät pohjat (myös selkärangattomien luonnehtimat pehmeät pohjat ja muunlaiset pohjat)

*Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

Pohjan happivaje

Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus (esim. ruoppaus, läjitys), muut ihmispaineet

Riutat ja hiekkasärkät

*Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

*Päällyslevät, irtonaisen sedimentin määrä

Näkösyvyys

Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus, muut ihmispaineet

Fladat, kluuvit, jokisuistot

*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

*Kynnyksen tila (fladat)

*Muokkaus, rakentaminen ja muu ihmispaine

Ympäröivän valuma-alueen vaikutus

Pääryhmä: Itämeren rannikko

Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä

Ominaispiirteet (*ensisijaiset)

Itämeren kallio- ja kivikkorannat, hiekkarannat ja dyynit, eloperäiset rantavallit, Itämeren niitty-, ilmaversois- ja pensaikkorannat, rannikon dyynisarjat, ulkosaariston saaret ja luodot, lintusaaret, Itämeren harjusaaret

*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

Rihmalevämassan kertyminen rantaan

Rakentaminen, muokkaus, muu ihmisvaikutus

Haitalliset vieraskasvilajit

Rannikon primäärisukkessiometsät, metsäiset dyynit

*Puuston rakennepiirteet (monilajisuus, eri-ikäisyys, kerroksellisuus, vyöhykkeisyys, satunnainen tilajakauma) lisäksi metsäisten dyynien seuraavat puuston rakennepiirteet: lahopuun määrä ja jatkumo, puoliavoimuus, iäkäs puusto, tuulen vaikutus

*Sijainti kehityssarjassa (primäärisukkessiometsät)

Lahopuusto (primäärisukkessiometsät)

Rakentaminen, muokkaus, muu ihmisvaikutus

Haitalliset vieraskasvilajit

Pääryhmä: Sisävedet ja rannat

Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä

Ominaispiirteet (*ensisijaiset)

Järvet

Järvet, joille soveltuu vesipuitedirektiivin (VPD) mukainen ekologisen tilan luokitus seuraavilla mittareilla:

*VPD: vesikasvillisuus

*VPD: hydromorfologinen muuttuneisuus

*VPD: pohjaeläimistö

*Valuma-alueen tila

Järvet, joille VPD-tilaluokitus ei sovellu:

*Vesi- ja rantakasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

*Valuma-alueen tila

*Vedenpinnan taso ja vaihtelu

*Umpeenkasvu

*Haitalliset vieraslajit

Ranta- ja lähivyöhykkeen luonnontilaa muuttaneiden tekijöiden vaikutus

Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus

Lammet

*Vesi- ja rantakasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

*Valuma-alueen tila

*Vedenpinnan taso ja vaihtelu

*Umpeenkasvu

*Haitalliset vieraslajit

*Ranta- ja lähivyöhykkeen luonnontilaa muuttaneiden tekijöiden vaikutus

Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus

Lähteikköluontotyypit

*Lähdevaikutteinen pinta-ala

Antoisuus

Pintavesivaikutus ja veden laatu

Lähiympäristön tilaan vaikuttava ihmistoiminta

Lähteikön tilaan vaikuttava ihmistoiminta

Pohjaveden purkaumien sijainti

Virtavedet (joet, purot ja pikkujoet, norot)

*Uoman rakennepiirteet luontotyypille ja paikallisolosuhteille ominaisella tavalla ja niiden muuttuminen ihmistoiminnan vuoksi

*Valuma-alueen tila

Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

Ranta- ja lähivyöhykkeen tilaa muuttaneen ihmistoiminnan vaikutus

Säännöstely

Esteettömyys

Sisävesirannat

*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

*Vedenpinnan tason vaihtelu

*Rakentaminen, muokkaus, muu ihmisvaikutus

Haitalliset vieraskasvilajit

Pääryhmä: Suot

Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä

Ominaispiirteet (*ensisijaiset)

Nevat, letot, soiden luontotyyppiyhdistelmät (avosuot)

*Vesitalous

*Suon suhde ympäristöönsä

*Suokasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

*Umpeenkasvu

Muu ihmisvaikutus

Korvet, nevakorvet, rämeet, nevarämeet, luhdat (puustoiset suot)

*Vesitalous

*Suon suhde ympäristöönsä

*Suon suhde ympäristöönsä *Suokasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

*Puuston rakenne (puuston tiheys, ikäjakauma, tilajakauma, latvuskerroksellisuus, lajijakauma)

Lahopuun määrä Muu ihmisvaikutus

Muu ihmisvaikutus

Pääryhmä: Metsät

Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä

Ominaispiirteet (*ensisijaiset)

Kangasmetsät, lehdot, sisämaan tulvametsät

*Kehitysluokka

*Luontotyypille ominaiset puuston rakennepiirteet (eri-ikäisyys, latvuskerroksellisuus, satunnainen tilajakauma, palojäljet, monilajisuus)

*Luontotyypille ominainen lahopuun määrä ja rakennepiirteet (jatkumo, järeä lahopuu, monilajisuus)

Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) (*lehdot ja jalopuulehdot, harjumetsien valorinteet, sisämaan dyynimetsät, serpentiinivaikutteisen maapohjan metsät)

Järeiden puiden määrä

Haitalliset vieraskasvilajit

Muu ihmisvaikutus

Vesitalous (kosteat lehdot)

*Tulvaolosuhteet (sisämaan tulvametsät)

Pääryhmä: Kalliot ja kivikot

Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä

Ominaispiirteet (*ensisijaiset)

Karut ja keskiravinteiset kalliot pois lukien ranta- ja tunturikalliot

*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

Muu ihmisvaikutus

Puusto (puustoiset kalliot)

Kalkki- ja serpentiinikalliot poislukien tunturialueet

*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

*Vaatelias putkilokasvi- ja/tai sammal- ja/tai jäkälälajisto

Kallion morfologinen monimuotoisuus (karuilla kallioilla*)

Kallion morfologinen monimuotoisuus

Muu ihmisvaikutus

Puustoisilla kalliolla lisäksi: puusto

Karut ja keskiravinteiset kalliojyrkänteet, kalkki- ja serpentiinikalliojyrkänteet

*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

*Varjostus ja mikroilmaston vakaus (varjoisat jyrkänteet)

Jyrkänteen morfologinen monimuotoisuus (karuilla kalliojyrkänteillä*)

Puusto jyrkänteessä ja sen alla (puustoiset jyrkänteet)

*Vaatelias putkilokasvi- ja/tai sammal- ja/tai jäkälälajisto (kalkki- ja serpentiinikalliojyrkänteet)

Kivikot

Koko ja vaihtelevuus

*Vaatelias putkilokasvi- ja/tai sammal- ja/tai jäkälälajisto (kalkki- ja serpentiinikivikot

Pääryhmä: Perinnebiotoopit

Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä

Ominaispiirteet (*ensisijaiset)

Nummet, kalliokedot, kedot, tuoreet niityt, kosteat niityt, suoniityt, merenrantaniityt, lehdesniityt, hakamaat, metsälaitumet, tulvaniityt, järven- ja joenrantaniityt

Perinnemaisemainventoinnin mukainen arvoluokka

Jos ei arvoluokkaa:

*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

*Huomionarvoinen lajisto

*Rehevöityminen ja miinuslajit

Ei rehevöittävä niitto tai laidunnus, tai muu vastaava hoito

Umpeenkasvu

Haitalliset vieraskasvilajit

*Puuston ja pensaston edustavuus (lehdesniityt, hakamaat, metsälaitumet)

*Tulvaolosuhteet (tulvaniityt)

Pääryhmä: Tunturit

Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä

Ominaispiirteet (*ensisijaiset)

Tunturikoivikot, tunturikoivupensaikot, erillishaavikot

*Puuston rakenne ja uudistuminen

*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

Muu ihmisvaikutus

Erillismetsiköt (ei erillishaavikot)

*Luontotyypille ominainen puuston rakenne (eri-ikäisyys, kerroksellisuus, satunnainen tilajakauma, lahopuuta havaittavissa, ikivanhoja puita)

Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

Muu ihmisvaikutus

Tunturikangaspensaikot (ei tunturikoivupensaikot), tunturikankaat, tunturien heinäkankaat, tunturiniityt, lumenviipymät ja -pysymät

*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

Muu ihmisvaikutus

Kuviomaat, vuotomaat, routanummet

*Routimisen vaikutus

Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)

Muu ihmisvaikutus

Tunturien dyyni- ja deflaatioalueet, tunturien karut ja keskiravinteiset kalliot ja kivikot, tunturien kalkkikalliot ja -kivikot, tunturien serpentiinikalliot ja -kivikot

*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne

*Vaatelias putkilokasvi- ja/tai sammal- ja/tai jäkälälajisto (serpentiinikalliot ja -kivikot)

Muu ihmisvaikutus

Haitalliset vieraskasvilajit
Liite 2

Luontotyyppiryhmät, joissa uhanlainen luontotyyppi voidaan hyvittää saman luontotyyppiryhmän yhtä uhanalaisella tai uhanalaisemmalla luontotyypillä

Pääryhmä

Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä

Itämeri

Kovat pohjat

Kasvillisuuden luonnehtimat pehmeät pohjat

Muut pehmeät pohjat

Fladat ja kluuvit

Itämeren rannikko

Hiekkarannat ja dyynit

Eloperäiset rantavallit

Itämeren luontaiset niittyrannat, merenrantojen ilmaversoiskasvustot ja rannikon ja saariston pensaikot

Rannikon primäärisukkessiometsät

Sisävedet ja rannat

Vähähumuksiset järvet ja harjulammet

Humusjärvet ja humuslammet

Runsasravinteiset järvet ja runsasravinteiset lammet

Lähteikköluontotyypit

Purot ja pikkujoet

Joet

Suot

Korvet ja nevakorvet poislukien letto- ja lehtokorvet

Rämeet ja nevarämeet poislukien lettorämeet ja lettonevarämeet

Nevat poislukien lettonevat

Letot, letto- ja lehtokorvet, lettorämeet, lettonevarämeet ja lettonevat

Luhdat

Metsät

Lehdot

Kangasmetsät

Kalliot ja kivikot

Karut ja keskiravinteiset kalliot pois lukien ranta- ja tunturikalliot

Kalkkikalliot ja -kivikot

Serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot

Perinnebiotoopit

Nummet, kedot ja kalliokedot

Tuoreet niityt ja kosteat niityt

Järven- ja joenrantaniityt, merenrantaniityt ja tulvaniityt

Lehdesniityt ja hakamaat

Metsälaitumet

Tunturit

Tunturikoivikot poislukien lehtomaiset tunturikoivikot ja tunturikoivulehdot

Lehtomaiset tunturikoivikot ja tunturikoivulehdot

Tunturikankaat

Lumenviipymät ja lumenpysymät