Tätä lakia sovelletaan vesijättöihin, jotka ovat syntyneet asianomaisella luvalla vesistöä laskemalla ennen 1 päivää maaliskuuta 1903 ja jotka ovat laskemislupaan sisältyvän määräyksen tai viranomaisen suorittaman taikka yksityisen jaon perusteella tulleet jonkun omaksi eivätkä kuulu mihinkään tilaan. Lakia sovelletaan lisäksi vesijättöön, joka on kuulunut tilaan ja joka on luovutettu toiselle sitä tilasta erottamatta.

Lain soveltamisen edellytyksenä on, että 1 momentissa tarkoitetut erillistä vesijättöä koskevat edellytykset ovat olleet olemassa ennen 13 päivää marraskuuta 1911 ja ovat edelleen olemassa.

Maanmittauslaitos selvittää viran puolesta erillisten vesijättöjen omistusoikeudet kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 11 luvun mukaisessa kiinteistönmäärityksessä. Kiinteistönmääritystä saa myös hakea se, jonka saantomies on saanut erillisen vesijätön tämän lain 1 §:ssä säädetyllä tavalla taikka joka hallitsee vesijättöä omistajana.

Maanmittauslaitoksen on yleistiedoksiantona hallintolain (434/2003) 62 §:ää noudattaen kutsuttava sitä, joka katsoo olevansa kiinteistönmäärityksen kohdealueella erillisen vesijätön omistaja, esittämään selvityksen omistusoikeudestaan erilliseen vesijättöön kuuden kuukauden kuluessa kuulutuksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Toimituksen tiedottamisesta säädetään lisäksi kiinteistönmuodostamislain 168 ja 169 §:ssä.

Omistusoikeudesta syntyneeseen riitaan sovelletaan kiinteistönmuodostamislain 184 §:ää.

Erillinen vesijättö, jonka omistusoikeutta ei ole saatu selvitettyä ja joka rajoittuu siihen alkuperäiseen yhteiseen alueeseen tai kiinteistöön, josta se on muodostunut, liitetään tähän alkuperäiseen yhteiseen vesialueeseen tai kiinteistön omistajan suostumuksella tähän alkuperäiseen kiinteistöön. Jos kiinteistön omistaja ei anna suostumusta kiinteistöstä muodostuneen erillisen vesijätön kiinteistöön liittämiseksi, erillinen vesijättö liitetään viereiseen yhteiseen vesialueeseen.

Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu erillinen vesijättö, jonka omistusoikeutta ei ole saatu selvitettyä, muodostetaan kiinteistöjen uudeksi yhteiseksi alueeksi siihen vesioikeudelliseen kylään, jonka yhteisestä vesialueesta se on muodostunut.

Erillinen vesijättö, jonka omistusoikeus on selvitetty, muodostetaan omistajalleen tilaksi tai liitetään hänen omistamaansa tilaan.

Jos kysymys erillisen vesijätön muodostumisyksiköstä on epäselvä, erillinen vesijättö on määrättävä toimituspäätöksellä liitettäväksi siihen yhteiseen vesialueeseen tai muodostettavaksi uudeksi yhteiseksi alueeksi siinä vesioikeudellisessa kylässä, jonka tiluksiin se todennäköisimmin kuuluu.

Erillinen vesijättö liitetään muodostumisyksikköönsä tai muodostetaan uudeksi yhteiseksi alueeksi korvauksetta.

Tässä laissa tarkoitetun kiinteistönmäärityksen ja sen yhteydessä suoritetun kiinteistötoimituksen kiinteistötoimitusmaksu maksetaan valtion varoista siltä osin kuin toimituksessa on kysymys yleisen edun vaatimista kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta ja selvyyttä edistävistä toimenpiteistä.

Myönnettäessä lainhuutoa sille, joka tässä laissa tarkoitetussa kiinteistönmäärityksessä tehdyn ratkaisun mukaan on erillisestä vesijätöstä muodostetun tilan tai kiinteistöön liitetyn alueen omistaja, toimituksessa laaditun selitelmän ote on riittävä selvitys hänen saannostaan.

Erillisen vesijätön tilaksi muodostamisessa sovelletaan mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään määräalan lohkomisesta eri tilaksi ja erillisen vesijätön kiinteistöön liittämisessä mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään määräalan siirtämisestä lohkomalla toiseen kiinteistöön. Kiinteistönmuodostamislain 32–34 §:ää sovelletaan kuitenkin vain, jos erillisestä vesijätöstä muodostetaan useita eri tiloja samalle omistajalle.

Erillisen vesijätön yhteiseksi alueeksi muodostamisessa ja sen yhteiseen alueeseen liittämisessä sovelletaan mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään yhteisen alueen muodostamisesta ja alueen liittämisestä yhteiseen alueeseen.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.