2016 kumoutuu 1.7.2027 alkaen, ks. L 11/2026 1047/2001 280/2017 18.5.2017 lis. 8 a § 452/2018 1.7.2018 muutt. 19 §:ää 1299/2021 11.1.2022 muutt. 2, 4 ja 16 §:ää 355/2019 1.4.2019 muutt. 5 ja 19 §:ää 1179/2018 27.12.2018 muutt. 2 ja 4 §:ää 937/2023 14.9.2023 muutt. 1–4, 6, 8, 8 a, 9 ja 13–18 §; lis. 14 a ja 15 a § 1287/2011 1286/2011 1288/2011 5.4.2017 1414/2016

1414/2016 Valtioneuvoston asetus Veikkaus Oy:n rahapelien toimeenpanosta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään arpajaislain (1047/2001) 13 c §:n 2 momentin, 48 §:n 3 momentin ja 67 §:n 1 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä ovat 13 c §:n 2 momentti ja 67 §:n 1 momentti laissa 1286/2016:

1 § Rahapeleihin osallistuminen

Rahapeleihin osallistutaan vastiketta vastaan maksamalla pelimerkintöjä vastaava tai Veikkaus Oy:n (yhtiö) määräämä maksu tai ostamalla arpa.

Pelaaminen voi tapahtua pelipisteessä, erityisessä pelisalissa, pelikasinossa, raviradalla tai itsepalveluna osallistumalla yhtiön sähköisesti toimeenpanemaan rahapeliin puhelimen, tietokoneen taikka niihin verrattavan teknisen sovelluksen välityksellä.

2 § Raha-automaattien, erityisautomaattien, kasinopelien, veikkauspelien, vedonlyöntipelien ja raha-arpajaisten pelimaksuista pelaajille voittoina maksettavat osuudet

Pelaajille on pelistä kertyvistä pelimaksuista kalenterivuosittain maksettava voittoina:

 1)

raha-automaateista, erityisautomaateista ja kasinopeleistä keskimäärin 70–99,9 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 2)

veikkauksissa, jotka liittyvät urheilukilpailujen tulosten arvaamiseen, keskimäärin 60–70 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 3)

muuttuvakertoimisessa vedonlyönnissä keskimäärin 70–85 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 4)

kiinteäkertoimisessa vedonlyönnissä keskimäärin 55–85 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 5)

tapahtuma-aikaisessa vedonlyönnissä keskimäärin 70–95 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 6)

muissa veikkauksissa keskimäärin 40–55 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 7)

raha-arpajaisissa keskimäärin 40–60 prosenttia kokonaisvaihdosta;

8)

rahapika-arpajaisissa keskimäärin 45–70 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 9)

sähköisesti toimeenpantavissa rahapika-arpajaisissa keskimäärin 45–70 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 10)

vakioveikkauksessa keskimäärin 45–70 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 11)

kerran tai useamman kerran päivässä arvottavissa numeroveikkauksissa keskimäärin 50–70 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 12)

sähköisesti toimeenpantavissa numeroveikkauksissa keskimäärin 55–80 prosenttia kokonaisvaihdosta;

13)

monikansallisessa yhteisten voittoluokkien veikkauspelissä keskimäärin 50 prosenttia pelin monikansallisesta kokonaisvaihdosta.

1 momentin 9 kohdan (1414/2016) sanamuotoa on oikaistu.

3 § Totopelien pelimaksuista pelaajille voittoina maksettavat osuudet

Pelaajille on pelistä kertyvistä pelimaksuista kalenterivuosittain maksettava voittoina:

 1)

Head-to-head- ja Triple-head -pelissä keskimäärin 80–90 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 2)

Voittaja- ja Sija-pelissä keskimäärin 80–88 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 3)

Kaksari-pelissä keskimäärin 75–85 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 4)

Eksakta-pelissä keskimäärin 70–80 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 5)

Päivän Duo -pelissä keskimäärin 70–75 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 6)

Sijapari-pelissä keskimäärin 70–80 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 7)

Troikka- ja Trio-pelissä keskimäärin 70–75 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 8)

Neliveto- ja Viisveto-pelissä keskimäärin 65–75 prosenttia kokonaisvaihdosta;

 9)

kolmen tai useamman lähdön tuloksiin kohdistuvassa totopelissä keskimäärin 65–75 prosenttia kokonaisvaihdosta.
4 § Voitto-osuuksien tasaus

Jos jossakin yhtiön toimeenpanemassa rahapelissä voittoina on kalenterivuoden aikana maksettu vähemmän kuin voittoina on keskimäärin maksettava, yhtiön on siirrettävä maksamatta jääneet varat 7 §:ssä tarkoitettuihin maksamattomiin pelitoiminnan varoihin.

Jos jossain rahapelissä on poikkeuksellisesti maksettu voittoina kalenterivuoden aikana enemmän kuin voittoina on 2 §:n 1–12 kohdan tai 3 §:n mukaan keskimäärin maksettava, erotus maksetaan 7 §:ssä tarkoitetusta maksamattomista pelitoiminnan varoista.
5 § Voittojen pyöristäminen

Yhtiöllä on oikeus pyöristää tapahtuma-aikaisen vedonlyönnin voittosummat alaspäin yhden sentin tarkkuudella.

Voittojen pyöristämiseen sovelletaan muutoin, mitä euromääräisten maksujen pyöristämisestä annetussa laissa (890/2000) säädetään.

Yhtiön on siirrettävä voittojen pyöristämisestä kertyneet varat 7 §:ssä tarkoitettuihin maksamattomiin pelitoiminnan varoihin.
6 § Perimättä jääneet voitot

Jollei voittoa ole peritty arpajaislain (1047/2001) 47 §:n 1 momentissa säädetyn ajan kuluessa, siirtyvät näin maksamatta jääneet varat 7 §:ssä tarkoitettuihin maksamattomiin pelitoiminnan varoihin. Näitä varoja ei oteta huomioon laskettaessa 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuja voitto-osuuksia.

7 § Maksamattomien pelitoiminnan varojen käyttötarkoitukset

Yhtiön on käytettävä voitto-osuuksien tasauksesta ja voittojen pyöristämisestä kertyneet varat voittojen maksuun eri rahapeleissä yhtiön määräämällä tavalla viimeistään seuraavan kalenterivuoden aikana.

Yhtiön on käytettävä perimättä jääneistä voitoista kertyneet varat voittojen maksuun eri rahapeleissä yhtiön määräämällä tavalla viimeistään perimisajan päättymistä seuraavan kalenterivuoden aikana.
8 § Monikansallinen yhteisten voittoluokkien veikkauspeli

Mitä 4–6 §:ssä säädetään, ei koske monikansallista yhteisten voittoluokkien veikkauspeliä.

Monikansallisessa yhteisten voittoluokkien veikkauspelissä voittosummat pyöristetään alaspäin lähimpään 10 senttiin ja näin maksamatta jääneet varat siirretään pelin monikansalliseen voittorahastoon.

Jollei voittoja ole peritty arpajaislain 47 §:n 1 momentissa säädetyn ajan kuluessa, yhtiön on siirrettävä yksittäiset vähintään kymmenen miljoonan euron suuruiset perimättä jääneet voitot pelin monikansalliseen voittorahastoon ja muut perimättä jääneet voitot maksamattomiin pelitoiminnan varoihin.

Monikansalliseen voittorahastoon ja maksamattomiin pelitoiminnan varoihin kertyneet varat käytetään yhtiön rahapeleissä yhtiön määräämällä tavalla.
9 § Pelipisteissä, erityisissä pelisaleissa ja pelikasinoissa olevien raha-automaattien, erityisautomaattien ja kasinopelien lajit ja enimmäismäärät

Pelipisteissä saadaan pitää yleisön käytettävinä yhteensä enintään 18 600 raha-automaattia ja erityisautomaattia.

Erityisissä pelisaleissa saadaan pitää yleisön käytettävinä yhteensä enintään 3 900 raha-automaattia ja erityisautomaattia.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitetuissa ravitsemisliikkeissä sijaitsevissa pelipisteissä sekä erityisissä pelisaleissa saadaan pitää yleisön käytettävinä yhteensä enintään 500 kasinopeliä ja niihin rinnastettavia pelejä, joita pelaamalla voi voittaa rahaa.

Pelikasinoissa saadaan pitää yleisön käytettävinä yhteensä enintään 800 raha-automaattia ja erityisautomaattia sekä yhteensä enintään 120 kasinopeliä ja niihin rinnastettavia pelejä, joita pelaamalla voi voittaa rahaa.
10 § Erityisten pelisalien enimmäismäärä

Erityisiä pelisaleja saa olla enintään 120 kappaletta.
11 § Pelikasinoiden lukumäärä ja sijaintipaikka

Yhtiö saa harjoittaa pelikasinotoimintaa yhdessä pelikasinossa Helsingin kaupungin alueella sekä yhdessä pelikasinossa Tampereen kaupungin alueella.
12 § Pelikasinon aukioloaika

Pelikasino saa olla avoinna yleisölle kaikkina viikonpäivinä kello 12:sta kello 04:ään.

13 § Raha-arpajaisten arpoihin merkittävät tiedot

Raha-arpajaisten arpaan tai sen myynnin yhteydessä maksutta annettavaan ilmoitukseen tulee merkitä:

 1)

raha-arpajaisten toimeenpanija;

 2)

arpojen myyntiaika;

 3)

arvan hinta;

 4)

arpojen lukumäärä;

 5)

voittojen määrä ja arvo;

 6)

juokseva numero tai muu tunnistetieto; ja

 7)

mistä ja milloin voitot saa periä.

Jos arvonta on suoritettu ennen arpojen myynnin aloittamista, arvassa tulee olla merkintä voitosta.
14 § Raha-arpajaisten arvonta ja arpojen sekoittaminen

Raha-arpajaisissa arvonta tulee suorittaa luotettavalla tavalla. Jos arvonta suoritetaan ennen arpojen myynnin aloittamista, arvat tulee ennen myynnin aloittamista sekoittaa. Arvat tulee sekoittaa siten, että voittoarvat jakautuvat muiden arpojen joukkoon.

Arpojen sekoittamisesta tulee laatia pöytäkirja (raha-arpojen sekoittamispöytäkirja), jonka virallinen valvoja tai arpajaislain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettu julkinen notaari allekirjoittaa.

15 § Raha-arpajaisten arvontapöytäkirja

Raha-arpajaisten arvonnasta ja arvonnan tuloksen vahvistamisesta tulee laatia pöytäkirja (arvontapöytäkirja), jonka virallinen valvoja tai arpajaislain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettu julkinen notaari allekirjoittaa. Arvontapöytäkirjassa tulee mainita:

1)

arvonnan suorittaja;

 2)

arvonnan suorittamisaika, -paikka ja -tapa;

 3)

voittojen määrä sekä kunkin voiton arvo; ja

 4)

muut tarpeelliset tiedot.

Jos arvonta suoritetaan arpojen myyntiajan päätyttyä, arvontapöytäkirjassa tulee lisäksi mainita voittoarpojen yksilöintitiedot.
16 § Veikkaus-, vedonlyönti- ja totopelien tulosten vahvistamispöytäkirja

Veikkaus-, vedonlyönti- ja totopelien tulosten vahvistamisesta tulee laatia pöytäkirja (vahvistamispöytäkirja), jonka virallinen valvoja vahvistaa.

Vahvistamispöytäkirjassa tulee mainita:

 1)

pelikierros tai hevoskilpailu, jota vahvistaminen koskee;

 2)

pelikierroksella arvotut numerot tai merkit sekä veikkaus-, vedonlyönti- ja totopelien kohteena olevien kilpailujen tulokset;

3)

voittojen lukumäärä voittoluokittain; ja

 4)

voittojen luku- tai euromäärä.
17 § Ratkaisusuosituksen hakeminen

Arpajaislain 48 §:ssä tarkoitettua ratkaisusuositusta tulee hakea 30 päivän kuluessa:

 1)

raha-arpajaisissa arvontatuloksen vahvistamisesta tai arpaan merkityn myyntiajan päättymisestä;

 2)

veikkaus-, vedonlyönti- ja totopeleissä näiden pelien pelisääntöjen mukaisen lopputuloksen vahvistamisesta;

3)

raha-automaatti-, erityisautomaatti- ja kasinopeleissä voittoon oikeuttavan tuloksen saavuttamisesta;

 4)

yhdistelmäpeleissä näiden pelien pelisääntöjen mukaisen voittoon oikeuttavan tuloksen saavuttamisesta.

Vahvistamispäivää, myyntiajan päättymispäivää tai tuloksen saavuttamispäivää ei oteta lukuun 1 momentissa säädettyä määräaikaa laskettaessa.

Hakemuksessa tulee mainita:

 1)

hakijan nimi ja osoitetiedot;

 2)

rahapeli, jonka voitonmaksua erimielisyys koskee;

 3)

rahapelin tulos, jota erimielisyys koskee; sekä

 4)

hakemuksen perustelut.

Hakemukseen tulee liittää erimielisyyden kohteena oleva raha-arpa, rahapeliä koskeva pelitosite tai sen jäljennös. Jos erimielisyys koskee sähköisesti välitettävää rahapeliä, hakemukseen tulee liittää rahapeliä koskevat yksilöintitiedot sekä hakijan pelaajatunnus.
18 § Ratkaisusuositus

Ratkaisusuosituksessa tulee olla:

 1)

17 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetut tiedot; ja

 2)

suositus voitonmaksua koskevan erimielisyyden ratkaisuksi perusteluineen.

Ratkaisusuosituksessa tulee lisäksi mainita, että siihen ei saa hakea muutosta ja että ratkaisusuosituksen antaminen ei estä asian viemistä tuomioistuimen ratkaistavaksi.
19 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Sen 5 §:n 2 momenttia sovelletaan yhtiön toimeenpanemiin veikkaus- ja vedonlyöntipeleihin, lukuun ottamatta tapahtuma-aikaista vedonlyöntiä, raha-arpajaisiin sekä totopeleihin kuitenkin vasta 1 päivästä heinäkuuta 2018. Yhtiöllä on oikeus pyöristää veikkaus- ja vedonlyöntipelien, lukuun ottamatta tapahtuma-aikaista vedonlyöntiä, raha-arpajaisten sekä totopelien voitosummat alaspäin lähimpään 10 senttiin 30 päivään kesäkuuta 2018 saakka.

Tällä asetuksella kumotaan:

 1)

Fintoto Oy:n rahapelien toimeenpanosta annettu valtioneuvoston asetus (1286/2011);

2)

Raha-automaattiyhdistyksen rahapelien toimeenpanosta annettu valtioneuvoston asetus (1287/2011);

3)

Veikkaus Oy:n rahapelien toimeenpanosta annettu valtioneuvoston asetus (1288/2011); sekä

4)

arpajaisista annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2001) 1 luku.