Tämän lain tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia ennakolta ehkäistä toimintaa, joka voi vahingoittaa valtion turvallisuutta, maanpuolustusta, Suomen kansainvälisiä suhteita, yleistä turvallisuutta tai muuta niihin verrattavaa yleistä etua taikka erittäin merkittävää yksityistä taloudellista etua taikka edellä tarkoitettujen etujen suojaamiseksi toteutettavia turvallisuusjärjestelyjä.

Työnantajan oikeudesta kerätä ja tallettaa tietoja työnhakijasta tai virkaa hakeneesta taikka siihen palvelussuhteessa olevasta, lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä sekä rikostaustan selvittämisestä viranomaisen luvan myöntämisen tai hyväksynnän osana säädetään erikseen.

Suojelupoliisin ja pääesikunnan suorittamasta henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetussa laissa (1054/2018). Muiden viranomaisten suorittamasta henkilötietojen käsittelystä säädetään luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) ja tietosuojalaissa (1050/2018).

Mitä 1 momentin 6 kohdassa säädetään yrityksestä ja 7 kohdassa yrityksen vastuuhenkilöstä, sovelletaan vastaavasti myös sellaiseen säätiöön tai yhdistykseen, joka ei harjoita elinkeinotoimintaa, sekä tällaisen säätiön ja yhdistyksen hallituksen jäseniin ja niihin, joilla säätiörekisterin tai yhdistysrekisterin mukaan on säätiön tai yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus.

Mitä tässä laissa säädetään salassa pidettävästä tai luokitellusta asiakirjasta, sovelletaan myös tietoihin, jotka on saatu suullisesti tai voidaan saada havainnoimalla, jos tällaisia tietoja sisältävät asiakirjat olisivat salassa pidettäviä taikka luokiteltavissa 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettujen säännösten perusteella.

Sen, joka aikoo hakea henkilöturvallisuusselvityksen laatimista palvelussuhteeseen tai toimeksiantotehtävään valittavasta, on ilmoitettava tästä viran tai tehtävän täytettävänä oloa koskevassa ilmoituksessa tai muulla sopivalla tavalla. Sama koskee koulutuksen järjestäjää, jos koulutukseen valittavasta on tarkoitus pyytää henkilöturvallisuusselvitys.

Sillä, joka aikoo hakea yritysturvallisuusselvitystä siitä, jonka kanssa on tarkoitus tehdä hankintasopimus, on hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ilmoitettava yritysturvallisuusselvityksen laadinnasta. Jos kysymys ei ole julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetussa laissa (1531/2011) tarkoitetusta puolustus- ja turvallisuushankinnasta, asiasta voidaan ilmoittaa myös muulla tavalla.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos selvityksen kohde itse hakee turvallisuusselvityksen laatimista.

Turvallisuusselvityksen laatimisen ja turvallisuusselvitykseen liittyvän 51 §:ssä tarkoitetun luotettavuuden seurannan toteuttamisen yleisenä edellytyksenä on, että selvityksen kohde on antanut siihen etukäteen kirjallisen suostumuksen.

Suostumusasiakirjasta tulee käydä ilmi, että selvityksen kohde on ennen suostumuksen antamista saanut tiedon turvallisuusselvityksen ja luotettavuuden seurannan tarkoituksesta ja niiden käytöstä, turvallisuusselvitykseen ja sen seurantaan liittyvästä tietojenkäsittelystä sekä oikeudestaan saada tieto selvityksen sisällöstä.

Suostumus henkilöturvallisuusselvityksen laatimiseen voidaan antaa siten, että se kattaa kaikki ne tilanteet, joissa suostumuksessa määritellyn palvelussuhteen tai tehtävän aikana on tarpeen laatia turvallisuusselvitys tai antaa sen perusteella henkilöturvallisuusselvitystodistus. Suostumus voidaan antaa myös siten, että se koskee kaikkia tietyn hallinnonalan tehtäviä.

Jos selvityksen kohde itse hakee turvallisuusselvityksen laadintaa, suostumusasiakirjan sijasta on annettava selvityksen kohteen ilmoitus, josta tulee käydä ilmi 2 momentissa tarkoitetut tiedot.

Jokaisella on oikeus saada toimivaltaiselta viranomaiselta tieto siitä, onko hänestä tai yrityksestä, jonka puhevaltaa hän käyttää, tehty turvallisuusselvitys. Selvityksen kohteella on oikeus pyynnöstään saada toimivaltaiselta viranomaiselta turvallisuusselvityksen sisältämät tiedot.

Turvallisuusselvityksen hakijan on ilmoitettava selvityksen kohteelle selvityksen lopputuloksesta. Jos selvitys on annettu kirjallisena, selvitys on annettava myös nähtäväksi tai pyydettäessä kopiona.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos tieto on peräisin sellaisesta henkilörekisteristä, johon rekisteröidyllä ei lain mukaan ole tarkastusoikeutta.

Jos toimivaltainen viranomainen kieltäytyy antamasta tietoja, sen tulee ilmoittaa syyt tähän tietoja pyytäneelle annettavassa kirjallisessa päätöksessä.

Henkilöturvallisuusselvityksen kohteella on oikeus tehdä huomautus haastattelun tai 28 §:ssä tarkoitetun henkilötietolomakkeen tietojen tarkistamismenettelyn yhteydessä esiin tulleista seikoista.

Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä selvityksen kohteen esittämästä huomautuksesta merkintä kohteesta laadittavaan henkilöturvallisuusselvitykseen, jollei tietoa huomautuksen johdosta heti oikaista tai jollei huomautusta ole pidettävä ilmeisen perusteettomana.

Jos toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tekemästä huomautuksesta merkintää henkilöturvallisuusselvitykseen, sen tulee ilmoittaa syyt tähän selvityksen kohteelle annettavassa kirjallisessa päätöksessä.

4 momentti on kumottu L:lla 8.5.2020/347.

Mitä tässä luvussa säädetään selvityksen kohteena olevan henkilön suostumuksesta, tiedonsaantioikeudesta ja huomautusoikeudesta, sovelletaan myös selvityksen kohteena olevan henkilön läheiseen, jos tästä tehdään 29 §:n nojalla turvallisuusselvitys.

Henkilöturvallisuusselvityksen ja yritysturvallisuusselvityksen tekemisestä päättää suojelupoliisi, jollei turvallisuusselvityksen laatimisesta päätä pääesikunta 3 momentin nojalla. Suojelupoliisissa voi tämän lain mukaisissa tehtävissä toimia pääesikunnan osoittamia yhteyshenkilöitä.

2 momentti on kumottu L:lla 11.11.2016/931.

Henkilöturvallisuusselvityksen tekemisestä päättää pääesikunta, jos selvityksen kohde toimii tai hänen on tarkoitus toimia puolustusvoimissa tai hoitaa puolustusvoimien antamaa tehtävää taikka jos turvallisuusselvitys liittyy puolustusvoimien toimintaan tai hankintoihin. Pääesikunta päättää yritysturvallisuusselvityksen tekemisestä yrityksestä, joka hoitaa tai jonka on tarkoitus hoitaa puolustusvoimien antamaa tehtävää, taikka yrityksestä, joka liittyy puolustusvoimien hankintoihin. Pääesikunta voi antaa turvallisuusselvityksen laatimiseksi tarvittavien rekisteritietojen tarkistamisen ja luovuttaa tätä varten pääsyn tarkistuksessa käytettäviin rekistereihin määräämälleen ja valvonnassaan toimivalle puolustusvoimien yksikölle. Pääesikunta voi antaa myös edellä tarkoitetulle yksikölle oikeuden ilmoittaa henkilöturvallisuusselvitystä hakeneelle puolustusvoimien yksikölle siitä, että rekisteritiedoissa ei ole ilmennyt henkilön luotettavuuden kannalta kielteisiä tietoja.

Liikenne- ja viestintävirasto laatii yritysturvallisuusselvityksen osana tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden tasoa koskevan selvityksen.

Sen estämättä, mitä edellä säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat yksittäistapauksessa sopia, että toinen viranomainen laatii turvallisuusselvityksen tai sen osan toisen viranomaisen sijasta taikka antaa niiden perusteella todistuksen.

Turvallisuusselvitystä ei laadita, jos selvityksen kohteesta on laadittu voimassa oleva vastaava turvallisuusselvitys, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös arvioitaessa tietoja poliisitoimen tekemistä selvityksen kohdetta koskevista päätöksistä tai häneen kohdistetuista toimenpiteistä.

Tietojen käyttörajoituksista eräissä tapauksissa säädetään 32 §:ssä.

Oikeusministeriön yhteydessä toimii turvallisuusselvitysasioissa valtioneuvoston asettama arviointikriteerilautakunta, jossa on edustettuna julkishallinnon tietoturvallisuuden yleisestä ohjauksesta vastaava ministeriö, puolustushallinto, ulkoasiainhallinto ja muut yleisten etujen suojaamisen kannalta keskeiset hallinnonalat, ammattijärjestöt ja elinkeinoelämä sekä tarvittava oikeudellinen asiantuntemus.

Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, arviointikriteerilautakunnan tehtävänä on antaa suojelupoliisille lausunto 22 §:ssä tarkoitetun hakemuksen johdosta.

Toimivaltaisten viranomaisten on toimittava yhteistyössä turvallisuusselvityksen ja sen perusteella annettavan todistuksen yhtenäisen esittämistavan sekä arviointikriteerilautakunnan suosituksiin perustuvan yhtenäisen soveltamiskäytännön luomiseksi.

Henkilöturvallisuusselvitys laaditaan suppeana, perusmuotoisena tai laajana siten kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään.

Henkilöturvallisuusselvitystä voi hakea, jollei kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista muuta johdu tai laissa toisin säädetä, selvityksen kohteen työnantaja tai se, jonka antamaa toimeksiantoa tai siihen kuuluvaa tehtävää selvityksen kohteen on tarkoitus hoitaa tai jota hän hoitaa. Jos selvitys laaditaan koulutukseen valittavasta, koulutuksen järjestäjä hakee selvitystä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että valtionhallinnon viranomaisen on hankittava henkilöturvallisuusselvitys henkilöstä, jolla on muutoin kuin satunnaisesti oikeus käsitellä turvallisuusluokan I tai II asiakirjoja tai muita salassa pidettävä asiakirjoja, jos näihin asiakirjoihin sisältyvän salassa pidettävän tiedon oikeudeton paljastaminen tai oikeudeton käyttö voi aiheuttaa erityisen suurta tai merkittävää vahinkoa salassapitosäännöksessä tarkoitetulle yleiselle edulle, taikka joka muutoin hoitaa sellaisia tehtäviä, joissa hän salassa pidettäviä tietoja paljastamalla tai muulla lainvastaisella teolla voi merkittävällä tavalla vaarantaa valtion turvallisuutta, maanpuolustusta, kansainvälisiä suhteita, poikkeusoloihin varautumista, väestönsuojelua tai yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja taikka mainittujen etujen suojaamiseksi toteutettuja turvallisuusjärjestelyjä.

Valtion virkamieslaissa (750/1994) säädetään henkilöturvallisuusselvitystodistuksen vaatimisesta edellytyksenä virkaan nimittämiselle.

Henkilöturvallisuusselvitystä on haettava kirjallisesti. Hakemukseen tulee liittää 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu suostumusasiakirja tai, jos selvityksen kohde itse hakee henkilöturvallisuusselvitystä, 5 §:n 4 momentissa tarkoitettu selvitys.

Perusmuotoista tai laajaa henkilöturvallisuusselvitystä haettaessa hakemukseen tulee liittää selvitys selvityksen kohteen asuinpaikoista ja pitempiaikaisista oleskelupaikoista enintään viimeisten kymmenen vuoden ajalta sekä nimikirjaote tai muu selvitys koulutuksesta ja virka- ja työsuhteista vähintään kymmenen viimeisen vuoden ajalta. Nimikirjaa vastaavia tietoja ei tarvitse esittää toimivaltaisen viranomaisen tai sen hallinnonalan palveluksessa jo olevasta henkilöstä, jos toimivaltainen viranomainen voi hankkia tiedot viran puolesta. Laajaa henkilöturvallisuusselvitystä haettaessa tulee hakemukseen liittää tai erikseen toimittaa 28 §:ssä tarkoitettu henkilötietolomake.

Sen lisäksi, mitä edellä säädetään, henkilöturvallisuusselvityksen hakijan on toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä annettava tietoja, jotka on otettava tämän lain mukaan huomioon arvioitaessa edellytyksiä laatia henkilöturvallisuusselvitys tai antaa sen perusteella henkilöturvallisuusselvitystodistus.

Henkilöturvallisuusselvityksen laatimisen yleisenä edellytyksenä on, että hakija on rajoittanut teknisin ja muin toimenpitein pääsyä suojattaviin tietoihin sekä huolehtinut toimitilojen ja tietojärjestelmien suojaamisesta ja ryhtynyt muihin asianmukaisiin toimenpiteisiin tietoturvallisuuden sekä muiden turvallisuusjärjestelyjen toteuttamiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vaatimuksen täyttyminen voidaan osoittaa tietoturvallisuuden arviointilaitoksista annetussa laissa (1405/2011) tarkoitetun hyväksytyn arviointilaitoksen antamalla todistuksella, viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista annetun lain (1406/2011) mukaisesti annetulla todistuksella, turvallisuussuunnitelmalla tai muulla turvallisuusselvityksen tekemisestä päättävän toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla.

Mitä edellä säädetään, ei sovelleta, jos henkilöturvallisuusselvitys laaditaan 19 §:n 2 momentin tai 21 §:n 2 momentin nojalla taikka jos selvityksen kohde hoitaa 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä.

Perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys laaditaan myös sellaisen hakemuksen perusteella, jonka suojelupoliisi on 24 §:n 1 momentin mukaisesti ottanut käsiteltäväkseen tai hyväksynyt 22 §:n mukaisesti menettelyyn.

Suppea turvallisuusselvitys laaditaan sellaisia tehtäviä hoitavista tai tehtäviin valittavista, jotka suojelupoliisi on 22 §:n mukaisesti hyväksynyt turvallisuusselvitysmenettelyn piiriin taikka jotka se on 24 §:n mukaisesti siirtänyt suppeina turvallisuusselvitysasioina käsiteltäviksi.

Suojelupoliisin on pyydettävä ennen 1 momentissa tarkoitettua päätöstä arviointikriteerilautakunnalta lausunto yrityksen sille toimittamasta hakemuksesta.

4 momentti on kumottu L:lla 11.11.2016/931.

Henkilöturvallisuusselvitys tehdään tarkistamalla henkilöä koskevat rekisteritiedot tässä luvussa säädetyllä tavalla sekä tarvittaessa selvityksen kohdetta haastattelemalla hänen yleisistä olosuhteistaan, ulkomailla oleskelustaan, ulkomaansidonnaisuuksistaan ja muista sellaisista seikoista, joilla on erityistä merkitystä arvioitaessa hänen riippumattomuuttaan ja luotettavuuttaan muutoinkin selvityksen perustana olevan tehtävän kannalta.

Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toiselta viranomaiselta ja turvallisuusselvityksen laadinnassa käyttää sellaisia tietoja, joiden avulla voidaan varmistaa, että rekistereistä saadut tiedot eivät ole vanhentuneita tai muutoin harhaanjohtavia.

Laajaa henkilöturvallisuusselvitystä laadittaessa voidaan selvittää myös selvityksen kohteen taloudellista asemaa ja hänen ulkomaansidonnaisuuksiaan sekä hänen läheisiään laatimalla läheisestä perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys noudattaen, mitä 25 §:ssä säädetään.

Sen estämättä, mitä 19 ja 21 §:ssä säädetään, suojelupoliisi voi käsitellä suppeaa henkilöturvallisuusselvitystä koskevan hakemuksen perusmuotoisena henkilöturvallisuusselvitysasiana, jos se on tarpeen valtion tai yleisen turvallisuuden varmistamiseksi. Tätä tarkoitusta varten suojelupoliisi voi yhdistää 48 §:ssä tarkoitetun turvallisuusselvitysrekisterin selvityksen kohdetta koskevat yksilöintitiedot suojelupoliisin toiminnalliseen tietojärjestelmään.

Suojelupoliisi voi käsitellä perusmuotoista henkilöturvallisuusselvitystä koskevan hakemuksen suppeana henkilöturvallisuusselvitysasiana, jos se on tarkoituksenmukaista eikä henkilöturvallisuusselvityksen laatiminen perusmuotoisena ole tarpeen valtion tai yleisen turvallisuuden vuoksi.

Ulkomaansidonnaisuudet voidaan selvittää selvityksen kohteen suostumuksella myös silloin, kun toimivaltainen viranomainen katsoo sen olevan tarpeen selvitystä laadittaessa esille tulleiden tietojen ja selvityksen perusteena olevan tehtävän kannalta.

Henkilöturvallisuusselvityksen kohde, joka on asunut yhtäjaksoisesti ulkomailla enemmän kuin viisi vuotta viimeisten kymmenen vuoden aikana ennen selvityksen laatimista, voi turvallisuusselvityksen kattavuuden varmistamiseksi esittää ulkomaan viranomaisen todistuksen sellaisista 25 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetuista rekisteritiedoista, jotka hän voi asianomaisen maan lainsäädännön mukaan tätä tarkoitusta varten saada.

Suojelupoliisin on toiminnassaan kertyneiden tietojen perusteella annettava yleisen tietoverkon avulla tai muilla sopivilla tavoilla tieto niistä muiden valtioiden toimivaltaisista viranomaisista, jotka asianomaisen valtion lainsäädännön mukaan vastaavat henkilöiden taustojen selvittämisestä tai siinä käytettävien rekisterien ylläpidosta sekä tiedot näiden yhteystiedoista.

Mitä 1 momentin 4 kohdassa ulkomaansidonnaisuuksien ilmoittamisesta ja 2 momentin 4 kohdassa toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä olevista tietolähteistä säädetään, sovelletaan myös silloin, kun selvityksen kohteen ulkomaansidonnaisuuksia selvitetään osana perusmuotoista henkilöturvallisuusselvitystä.

Toimivaltaisen viranomaisen on varattava selvityksen kohteelle tilaisuus lausua antamiensa tietojen tarkistamisessa ilmi tulleista seikoista.

Henkilö, josta laaditun henkilöturvallisuusselvityksen osana on selvitetty hänen ulkomaansidonnaisuuksiaan, on velvollinen ilmoittamaan selvityksen laatineelle viranomaiselle uusista tai muuttuneista ulkomaansidonnaisuuksistaan ilman aiheetonta viivytystä. Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos henkilöturvallisuusselvitys tai sen perusteella annettu henkilöturvallisuusselvitystodistus ei enää ole voimassa.

Jos toimivaltainen viranomainen katsoo selvityksen kohteen 28 a §:ssä säädetyn mukaisesti antamasta ilmoituksesta ilmenevän tietoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa turvallisuusselvitystodistuksen antamiseen tai turvallisuusselvityksen lopputuloksen sisältöön, toimivaltaisen viranomaisen on salassapitosäännösten estämättä, selvityksen kohdetta kuultuaan ilmoitettava asiasta henkilöturvallisuusselvitystä hakeneelle.

Toimivaltaisen viranomaisen on ennen 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekemistä selvitettävä, toimiiko selvityksen kohde edelleen henkilöturvallisuusselvityksen hakijana olleen työnantajan palveluksessa tai hakijan toimeksiannosta suoritettavissa tehtävissä taikka onko hän opiskelijana hakijana toimineessa oppilaitoksessa taikka ulkoasianhallinnon koulutuksessa.

Tieto seurannan lopputuloksesta toimitetaan 1 momentista riippumatta sille, joka 48 §:n 5 momentin mukaisesti on merkinnyt turvallisuusselvitysrekisteriin selvityksen kohteen ottamisesta palvelussuhteeseen, jollei palvelussuhdetta ole ilmoitettu päättyneeksi.

Jos laajan henkilöturvallisuusselvityksen tarkoituksen saavuttaminen sitä välttämättä edellyttää, voidaan henkilöturvallisuusselvitys yksittäistapauksessa ulottaa koskemaan myös selvityksen kohteen läheisiä.

Suppean henkilöturvallisuusselvityksen laadinnassa käytetään 25 §:n 1 momentin 1–10 kohdassa tarkoitettuja rekisteritietoja, lukuun ottamatta suojelupoliisin toiminnallista tietojärjestelmää ja pääesikunnan turvallisuustietorekisteriä.

Pääesikunta voi sen lisäksi, mitä 25 §:ssä säädetään, laatiessaan henkilöturvallisuusselvitystä puolustusvoimien tehtäviin valittavista tai sen tehtäviä hoitavista käyttää tietoja, jotka ovat saatavissa asevelvollisrekisteristä ja kriisinhallintahenkilöstörekisteristä.

Asevelvollisrekisteristä saatavia terveydentilaa ja palveluskelpoisuutta koskevia tietoja saa ottaa huomioon selvitystä laadittaessa vain, jos se on välttämätöntä toisten henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään pääesikunnasta, koskee myös suojelupoliisia sen laatiessa henkilöturvallisuusselvitystä henkilöstä, jota ollaan valitsemassa suojelupoliisin tehtäviin.

Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 5 §:n 1 ja 2 momentissa, 6 ja 11 §:ssä, 12 §:n 1 momentissa, 48 §:n 1 momentissa ja 49 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin sisältyviä terveydentilaa koskevia tietoja saa ottaa huomioon selvitystä laadittaessa vain, jos se on välttämätöntä toisten henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi ja tiedot perustuvat lääkärintodistukseen tai muihin laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiin merkintöihin tai lain nojalla suullisesti antamiin tietoihin eikä niiden virheettömyydestä ole epäselvyyttä. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei estä toimivaltaista viranomaista kiinnittämästä työnantajan huomiota tarpeeseen toteuttaa tämän lain 17 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä.

Yritysturvallisuusselvitys voidaan tehdä selvityksen kohteen pyynnöstä 36 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että valtionhallinnon viranomaisen on hankittava yritysturvallisuusselvitys yrityksestä, jolle valtionhallinnon viranomaisen kanssa tehtävän sopimuksen toteuttamiseksi annetaan turvallisuusluokan I–III asiakirjoja tai muita salassa pidettäviä asiakirjoja, jos näihin asiakirjoihin sisältyvän salassa pidettävän tiedon oikeudeton paljastuminen tai oikeudeton käyttö voi aiheuttaa vahinkoa salassapitosäännöksessä tarkoitetulle yleiselle tai yksityiselle edulle.

Hakemukseen tulee liittää asiakirja, josta ilmenee yrityksen suostumus yritysturvallisuusselvityksen laatimiseen, jollei yritys itse tee hakemusta.

Yritysturvallisuusselvitys voidaan ulottaa koskemaan myös selvityksen kohteen alihankkijana toimivaa yritystä niiltä osin kuin 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät myös alihankkijaa koskevina ja toimivaltainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että yritysturvallisuusselvitys voidaan laatia myös yrityksen sellaisten liikesalaisuuksien tai teknologista kehittämistyötä koskevien tietojen suojaamiseksi, joiden oikeudeton käyttö, käsittely ja luovuttaminen aiheuttaisivat yritykselle merkittävää taloudellista vahinkoa tai joiden suojaamisella on merkitystä yleisen edun kannalta.

Sen lisäksi, mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, yritysturvallisuusselvitykseen sisältyvän yrityksen vastuuhenkilöitä koskevien henkilöturvallisuusselvitysten laadinnassa käytettävistä tietolähteistä noudatetaan, mitä 4 luvussa säädetään.

Jos yritysturvallisuusselvityksen avulla on tarkoitus osoittaa yrityksen täyttävän määrätty tietoturvallisuuden taso, on selvitettävä, toteutuvatko tasoa koskevat vaatimukset.

Yritysturvallisuusselvitys voidaan tehdä myös osittaisena, jos se on tarpeen kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi tai se on muutoin yritysturvallisuusselvityksen tarkoituksen toteuttamiseksi perusteltua.

Yrityksen, josta yritysturvallisuusselvitys laaditaan, on annettava selvitystä laativalle viranomaiselle ne tiedot, jotka ovat tarpeen turvallisuusselvityksen tekemiseksi sekä annettava tätä varten selvityksen laatijoille ja tarkastajille pääsy toimitiloihinsa.

Toimivaltainen viranomainen voi tarkastaa tarvittavassa laajuudessa yrityksen toimitilojen, tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen suojaamiseksi toteutetut sekä muut turvallisuusjärjestelyt. Tarkastusta ei saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa.

Toimivaltainen viranomainen voi yritysturvallisuusselvitystä ja sen perusteella annettavaa todistusta laatiessaan edellyttää, että elinkeinonharjoittaja sitoutuu huolehtimaan tietoturvallisuustason säilyttämisestä sekä ilmoittamaan muutoksista, joilla on siihen vaikutuksia sekä antamaan tietoturvallisuustason säilyttämisen valvomiseksi viranomaiselle luvan päästä yrityksen tiloihin sekä antamaan seurannassa tarvittavia tietoja.

Turvallisuusselvityksen päättymisestä ja sen sisällöstä ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti tai antamalla selvityksen perusteella 43 tai 46 §:ssä tarkoitettu turvallisuusselvitystodistus.

Jos henkilöturvallisuusselvityksen perusteella ei ole velvollisuutta antaa turvallisuusselvitystodistusta ja jos sitä tehtäessä ei ole tullut esiin sellaista, jonka selvitystä laatinut viranomainen katsoo olevan selvityksen kohteen luotettavuuden kannalta merkityksellistä, viranomainen voi ilmoittaa tämän selvityksen hakijalle 1 momentin estämättä suullisesti.

Turvallisuusselvitys ei sido sitä, jonka käyttöä varten selvitys on laadittu.

Turvallisuusselvitykseen saadaan ottaa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja vain sellaisessa muodossa ja siinä laajuudessa, joka asianomaisessa tapauksessa on tarpeen selvityksen tarkoituksen saavuttamiseksi, ja on ilmeistä, ettei tiedon antaminen vaaranna valtion turvallisuutta tai muita 1 §:ssä mainittuja yleisiä etuja. Jos turvallisuusselvitykseen otetaan tieto keskeneräisestä rikosasiasta, on samalla ilmoitettava, missä vaiheessa asian käsittely turvallisuusselvitystä annettaessa on.

Henkilöturvallisuusselvitykseen ei saa sisällyttää viranomaisen arviota selvityksen kohteena olevan henkilön nuhteettomuudesta, luotettavuudesta tai sopivuudesta virkaan tai tehtävään.

Toimivaltainen viranomainen voi henkilöturvallisuusselvityksen antamisen yhteydessä kiinnittää työnantajan huomiota tarpeeseen toteuttaa 17 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä.

Kansallinen turvallisuusviranomainen antaa kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamiseksi tarpeellisen henkilöturvallisuusselvitystodistuksen siten kuin kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa säädetään.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa todistus voidaan antaa myös henkilökorttina. Suojelupoliisi määrää henkilökortin muodon ja sisällön pääesikuntaa kuultuaan ottaen huomioon, mitä 44 §:ssä säädetään.

Jos toimivaltainen viranomainen kieltäytyy antamasta henkilöturvallisuusselvitystodistusta, sen tulee ilmoittaa syyt tähän selvityksen hakijalle ja sen kohteelle annettavassa kirjallisessa päätöksessä.

Henkilöturvallisuusselvitystodistukseen merkitään tieto selvityksen kohteesta ja todistuksen päivämäärästä ja antajasta sekä tehtävistä, joita varten se on annettu.

Henkilöturvallisuusselvityksen hakijan tulee pitää huolta siitä, että turvallisuusselvityksen sisältämiä henkilötietoja voivat käsitellä vain ne henkilöt, jotka niitä tehtävissään välttämättä tarvitsevat, ja että selvityksen ja henkilöturvallisuusselvitystodistuksen sisältämiä tietoja ei käytetä muuhun kuin hakemuksessa ilmoitettuun tarkoitukseen. Sama koskee sitä, joka on saanut turvallisuusselvityksen tai henkilöturvallisuusselvitystodistuksen selvityksen kohteelta. Mitä edellä säädetään, ei estä käsittelemästä tietoja työnantajan haastatellessa työnhakijaa, jollei 6 §:n 3 momentista muuta johdu.

Hakijan on hävitettävä hänelle turvallisuusselvityksestä annettu kirjallinen ilmoitus heti, kun se ei enää ole tarpeen selvitystä haettaessa ilmoitetun käyttötarkoituksen kannalta, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tieto selvityksestä on saatu.

Henkilöturvallisuusselvityksen ja siihen sisältyvien tietojen salassapidosta säädetään 59 §:ssä.

Yritysturvallisuusselvityksen laatinut toimivaltainen viranomainen antaa yritysturvallisuusselvityksen perusteella hakijalle yritysturvallisuusselvitystodistuksen, jos yritys täyttää selvityksen perusteena olevat tietoturvallisuutta koskevat vaatimukset. Todistus annetaan myös selvityksen kohteelle.

Kansallinen turvallisuusviranomainen antaa kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamiseksi tarpeellisen yritysturvallisuusselvitystodistuksen siten kuin kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa säädetään.

Jos yritysturvallisuusselvitys on koskenut yksinomaan tietojärjestelmien tai tietoliikennejärjestelyjen turvallisuutta, selvityksen laatinut Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa selvityksen perusteella todistuksen.

Jos toimivaltainen viranomainen kieltäytyy antamasta yritysturvallisuusselvitystodistusta, sen tulee ilmoittaa syyt tähän selvityksen hakijalle ja sen kohteelle annettavassa kirjallisessa päätöksessä.

Jos yritysturvallisuusselvityksen käyttötarkoitus sitä edellyttää, todistukseen merkitään tieto siitä, ettei selvitysmenettelyssä ole tullut esiin syitä, joiden vuoksi yritystä ei voitaisi valita hakemuksen perusteena olevaan tehtävään.

Turvallisuusselvitysten tekemiseksi, tarpeettomien turvallisuusselvitysten välttämiseksi, tietojen välittämiseksi toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä selvityksen kohteiden luotettavuuden ja nuhteettomuuden seurannan toteuttamiseksi pidetään turvallisuusselvitysrekisteriä.

Suojelupoliisin ja pääesikunnan on viivytyksettä talletettava turvallisuusselvitysrekisteriin tieto sille tehdystä turvallisuusselvitystä koskevasta hakemuksesta, selvityksen kohteen nimestä ja muista yksilöintitiedoista, selvityksen laajuudesta sekä tiedot selvitysmenettelyn lopputuloksesta tai turvallisuusselvitystodistuksesta ja sen voimassaolosta ja peruuttamisesta sekä tieto henkilöturvallisuusselvityksen kohteen työnantajasta, jos se on saatavissa. Kansallisen turvallisuusviranomaisen on talletettava tieto antamastaan kansainvälisessä tietoturvallisuusvelvoitteessa edellytetystä henkilöturvallisuusselvitystodistuksesta ja yritysturvallisuustodistuksesta.

Edellä säädetyn estämättä suojelupoliisi voi merkitä omasta henkilökunnastaan tai pääesikunta puolustusvoimien henkilökunnasta rekisteriin tiedot tarvittavilta osin siten, etteivät ne ole muiden saatavissa, jos sellaisten tietojen antaminen ulkopuolisille voi vaarantaa viranomaisen toimintaa ja sen toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamista.

Sen, joka on päättänyt ottaa palvelussuhteeseen henkilön, josta laaditusta henkilöturvallisuusselvityksestä se on hankkinut tiedot 50 §:n 2 momentin nojalla turvallisuusselvitysrekisteristä, on ilmoitettava päätöksestään suojelupoliisille. Ilmoitus on tehtävä myös edellä tarkoitetun palvelussuhteen päättymisestä. Ilmoitus voidaan tehdä merkitsemällä tieto turvallisuusselvitysrekisteriin tai muutoin sähköisesti suojelupoliisin hyväksymällä tavalla.

Kansallinen turvallisuusviranomainen ja Liikenne- ja viestintävirasto ovat velvollisia huolehtimaan turvallisuusselvitysrekisteriin tallettamiensa tietojen osalta siitä, että tiedot vastaavat viranomaisen ratkaisuja ja sen omiin rekistereihin tekemiä merkintöjä, ja että merkinnät on tehty suojelupoliisin asettamien teknisten vaatimusten mukaisesti.

Turvallisuusselvitysrekisterin yhteisrekisterinpitäjiä ovat suojelupoliisi ja pääesikunta. Pääesikunta vastaa rekisterinpitäjän tehtävistä, jos käsiteltävät henkilötiedot koskevat selvityksen kohdetta, joka toimii tai jonka on tarkoitus toimia Puolustusvoimissa tai hoitaa Puolustusvoimien antamaa tehtävää taikka jos turvallisuusselvitys liittyy Puolustusvoimien toimintaan tai hankintoihin. Suojelupoliisi vastaa rekisterinpitäjän tehtävistä, jos käsiteltävät henkilötiedot koskevat muita selvityksen kohteita, sekä henkilötietojen luovuttamiseen turvallisuusselvitysrekisteristä ja turvallisuusselvitysrekisterin ylläpitoon ja tietoturvallisuuteen liittyvistä tehtävistä.

Siitä poiketen, mitä henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 6 §:n 3 momentissa säädetään, turvallisuusselvitysrekisteriin talletetut tiedot poistetaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua vastaavan uuden turvallisuusselvityksen laatimisesta tai turvallisuusselvityksen tai turvallisuusselvitystodistuksen voimassaolon päättymisestä taikka siitä, kun se tehtävä, jota varten turvallisuusselvitys on laadittu, on päättynyt tai kun turvallisuusselvitystodistus on peruutettu.

Suojelupoliisi antaa salassapitosäännöksistä riippumatta turvallisuusselvitysrekisteristä teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja pääesikunnalle. Pääesikunta saa suojelupoliisin hyväksymällä tavalla luovuttaa edelleen niille puolustusvoimien yksiköiden nimeämille virkamiehille sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen turvallisuusselvityksen hankkimisen tarpeen arvioimiseen taikka puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 15 §:ssä tarkoitetun oleskelu- tai vierailuluvan käsittelyä varten.

Suojelupoliisi voi salassapitosäännöksistä riippumatta antaa teknisen käyttöyhteyden avulla keskusrikospoliisille turvallisuusselvityksen hakemista koskevat tiedot niiden yhdistämiseksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja henkilöryhmiä koskeviin tietoihin tämän lain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettujen ilmoitusten tekemistä ja sitä koskevaa harkintaa varten. Keskusrikospoliisin on hävitettävä yhdistämisen kautta saadut tiedot välittömästi sen jälkeen, kun tarve ilmoituksen tekemiseen on arvioitu tai ilmoitus on lähetetty suojelupoliisille.

Teknisen käyttöyhteyden avulla saa 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa hakea tietoja vain sellaisesta henkilöstä tai yrityksestä, joka on antanut suostumuksensa turvallisuusselvityksen laadintaan ja joka on tarkoitus valita palvelussuhteeseen tai tämän lain mukaan turvallisuusselvitysmenettelyn piiriin kuuluvaan tehtävään, taikka henkilöstä, jota koskeva oleskelu- ja liikkumisluvan käsittely on vireillä 1 momentissa tarkoitetussa puolustusvoimien yksikössä.

Henkilötietojen luovuttamiseen kansalliselle turvallisuusviranomaiselle sovelletaan, mitä kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa säädetään.

Suojelupoliisi voi yhdistää turvallisuusselvitysrekisterin tietoihin henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 5 §:n 1 ja 2 momentissa ja 6 §:ssä tarkoitettuja tietoja sekä oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään sisältyviä rikosasioiden vireilläolo- ja ratkaisutietoja sen selvittämiseksi, voidaanko turvallisuusselvitys tai sen perusteella annettu todistus edelleenkin pitää voimassa. Tietoihin voidaan yhdistää myös 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen sisältyviä tietoja ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 48 §:n 1 momentissa ja 49 §:ssä tarkoitettuja tietoja, jos selvittämisen kohteena oleva turvallisuusselvitys on laadittu 19 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella.

Sellaisen henkilön tietoihin, josta on laadittu laaja henkilöturvallisuusselvitys, voidaan yhdistää tietoja niistä henkilörekistereistä, joista 28 §:n 2 momentin mukaan voidaan hankkia tietoja henkilötietolomakkeella annettujen tietojen tarkistamiseksi.

Suojelupoliisin on hävitettävä yhdistämisen seurauksena syntyneet tiedot heti, kun 52 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on saatettu loppuun, viimeistään kuitenkin vuoden kuluttua rekisterien yhdistämisestä. Yhdistettyjä tietoja saa käyttää tai luovuttaa vain 52 §:ssä säädetyissä tapauksissa taikka sen nojalla tehdyn ratkaisun ja siitä tehtävän muutoksenhakuasian käsittelemiseksi.

Rekisteritietojen yhdistämiseen vaadittavasta selvityksen kohteen suostumuksesta säädetään 5 §:ssä.

Jos 51 §:ssä tarkoitetun seurannan perusteella ilmenee, että henkilön taikka yrityksen tai sen vastuuhenkilön epäillään tai katsotaan tuomioistuimen päätöksellä syyllistyneen rikolliseen tekoon, suojelupoliisin on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta turvallisuusselvityksen laatineelle viranomaiselle.

Jos seurannassa saatujen tietojen perusteella henkilön epäillään tai katsotaan tuomioistuimen päätöksellä syyllistyneen tekoon, joka olisi voinut vaikuttaa turvallisuusselvitystodistuksen antamiseen tai turvallisuusselvityksen sisältöön, toimivaltaisen viranomaisen on salassapitosäännösten estämättä selvityksen kohdetta kuultuaan ilmoitettava asiasta henkilöturvallisuusselvitystä hakeneelle taikka ministeriölle, joka 48 §:n 5 momentin mukaisesti on merkinnyt rekisteriin selvityksen kohteen ottamisesta palvelussuhteeseen, jollei palvelussuhdetta ole ilmoitettu päättyneeksi. Toimivaltaisen viranomaisen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava myös tieto, joka on välttämätön kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvan vakavan uhan torjumiseksi sekä sellainen 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen sisältyvä tieto, jonka mukaan on perusteltu syy epäillä henkilön syyllistyneen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumiseen tai edistävän järjestäytyneen rikollisryhmän toimia. Ennen tietojen ilmoittamista hakijalle on selvitettävä, toimiiko selvityksen kohde edelleenkin asianomaisen työnantajan palveluksessa tai toimeksiantajan tehtävissä taikka opiskelee hakijana olleessa oppilaitoksessa.

Jos 2 momentissa tarkoitettu tieto koskee yrityksen vastuuhenkilöä tai yritystä ja se olisi vaikuttanut yritysturvallisuusselvitystodistuksen antamiseen, toimivaltaisen viranomaisen on salassapitosäännösten estämättä selvityksen kohdetta kuultuaan ilmoitettava asiasta yritysturvallisuusselvitystä hakeneelle.

Jos turvallisuusselvitystodistus on annettu kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamiseksi, 1 momentissa tarkoitetuista seikoista on viipymättä ilmoitettava kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamisesta huolehtivalle kansalliselle turvallisuusviranomaiselle.

Toimenpiteitä harkittaessa ja 1–4 momenttia sovellettaessa rikosepäilyä ja rikollista tekoa koskevan tiedon merkitystä arvioitaessa on otettava huomioon, mitä 32 §:ssä ja laissa muutoin säädetään erilaisten tietojen huomioon ottamisesta turvallisuusselvitystä laadittaessa.

Poiketen siitä, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, selvityksen kohdetta ei tarvitse kuulla sellaisesta tiedosta, josta hänellä ei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 tai 12 §:n mukaan ole oikeutta saada tietoa.

Turvallisuusselvitys on voimassa toistaiseksi, enintään kuitenkin viisi vuotta. Sama koskee turvallisuusselvityksen perusteella annettavaa todistusta, jollei todistusta ole annettu määräaikaista tehtävää tai tiettyyn hankkeeseen kuuluvaa tehtävää varten taikka toimivaltainen viranomainen selvitykseen liittyvien erityisten olosuhteiden vuoksi toisin päätä.

Toistaiseksi annettu turvallisuusselvitys voidaan selvityksen laatineen viranomaisen aloitteesta taikka turvallisuusselvityksen hakijan tai selvityksen kohteen hakemuksesta uusia, jos se on tarpeen kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi taikka selvityksen kohteen tehtävissä tai hänen olosuhteissaan tapahtuneen sellaisen muutoksen vuoksi, joka tämän lain mukaan otetaan huomioon selvitystä laadittaessa.

Henkilöä koskeva turvallisuusselvitystodistus voidaan antaa uutta selvitystä suorittamatta turvallisuusselvitysrekisterin tietojen perusteella, jollei 51 §:n mukaisesti toteutetusta seurannasta muuta johdu.

Yritysturvallisuusselvitystodistus voidaan peruuttaa, jos selvityksen kohteena olleen yrityksen toiminta ei enää täytä niitä vaatimuksia, jotka ovat olleet edellytyksenä todistuksen antamiselle, tai jos yrityksen vastuuhenkilön epäillään syyllistyneen 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun tekoon eikä yritys ole asetetussa määräajassa korjannut edellä tarkoitettuja puutteita.

Toimivaltaisen viranomaisen on ennen 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ratkaisun tekemistä kuultava selvityksen kohdetta sekä tarvittaessa turvallisuusselvityksen hakijaa tai selvityksen kohteen työnantajaa.

Toimivaltainen viranomainen voi turvallisuusselvitystodistuksen peruuttamista koskevassa päätöksessään määrätä, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus saada tietoja luottotietorekisterin pitäjältä henkilöturvallisuusselvityksen ja yritysturvallisuusselvityksen laadintaa varten sekä toteutettaessa 51 §:ssä tarkoitettua seurantaa.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot voidaan luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla.

Työnantajan, jonka hakemuksesta työntekijästä on laadittu henkilöturvallisuusselvitys tai sen perusteella annettu henkilöturvallisuustodistus, on ilmoitettava palvelussuhteen päättymisestä henkilöturvallisuusselvityksen laatineelle tai henkilöturvallisuustodistuksen antaneelle viranomaiselle.

Jos henkilöturvallisuusselvitystodistus on peruutettu, työnantajan, jonka hakemuksesta henkilöturvallisuusselvitystodistus on annettu, on pidettävä huolta siitä, että henkilöturvallisuusselvitystodistus palautetaan todistuksen antaneelle viranomaiselle.

Jos yritysturvallisuusselvitystodistus on peruutettu, selvityksen kohteena olleen yrityksen on palautettava saamansa yritysturvallisuusselvitystodistus todistuksen antaneelle viranomaiselle.

Turvallisuusselvitykseen liittyvässä asiassa lain nojalla tietoja saaneen vaitiolovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökieltoon sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 22–24 §:ää silloinkin, kun asiakirjat ja tiedot on saanut muu kuin mainitun lain 4 §:ssä tarkoitettu viranomainen.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, yritysturvallisuusselvitystodistuksen saanut yritys, sen vastuuhenkilöt ja palveluksessa olevat sekä sen toimeksiannosta tehtäviä suorittavat ovat velvollisia pitämään salassa, mitä he ovat saanet tietää sen tehtävän perusteella, jonka vuoksi yritysturvallisuusselvitystodistus on annettu tai esitetty.

Toimivaltaisten viranomaisten tämän lain nojalla tekemistä turvallisuusselvityksistä ja Liikenne- ja viestintäviraston asiantuntijatehtävien suorittamisesta yritysturvallisuusselvitystä laadittaessa peritään hakijalta maksu noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Yritysturvallisuusselvityksen laatimiseen liittyvistä kustannuksista vastaa kuitenkin selvityksen kohde, jos selvitys on laadittu viranomaisen hakemuksesta.

Rangaistus tietosuojarikoksesta säädetään rikoslain 38 luvun 9 §:ssä. Rangaistus viestintäsalaisuuden loukkauksesta säädetään mainitun luvun 3 §:ssä ja törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta 4 §:ssä sekä tietomurrosta 8 §:ssä ja törkeästä tietomurrosta 8 a §:ssä. Rangaistus tämän lain 59 §:ssä säädetyn vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava mainitun lain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. Edellä tarkoitettuna salassapitovelvollisuuden rikkomisena pidetään myös tämän lain 40 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen rikkomista.

Toimivaltaisen viranomaisen tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Toimivaltaisen viranomaisen päätökseen, jolla on kieltäydytty laatimasta turvallisuusselvitystä, taikka suojelupoliisin 22 §:ssä tarkoitetussa asiassa tekemään päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. Päätökseen, jolla on kieltäydytty antamasta turvallisuusselvitystodistusta, saa hakea valittamalla muutosta vain, jos turvallisuusselvitystodistus on lain tai sen nojalla annetun säännöksen mukaan edellytyksenä virkaan tai tehtävään valitsemiselle taikka sellaisen viran tai tehtävän hoitoa varten, johon valittavalla on kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen mukaan oltava turvallisuusselvitystodistus.

Turvallisuusselvitystodistuksen antamista ja peruuttamista koskevaan päätökseen muutosta saa hakea sekä turvallisuusselvityksen hakija että selvityksen kohde.

Viranomainen, jonka tekemän päätöksen hallinto-oikeus on kumonnut tai muuttanut, saa lain soveltamisen yhtenäisyyden ylläpitämiseksi hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Tällä lailla kumotaan turvallisuusselvityksistä annettu laki (177/2002).

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille saatettuun asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia. Tämän lain 48 §:ssä tarkoitettu turvallisuusselvitysrekisteri ja siihen liittyvä tietojenkäsittely on saatettava lainmukaiseen kuntoon kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Turvallisuusselvitysrekisteriin voidaan siirtää tiedot sellaisista kumottavan turvallisuusselvityksistä annetun lain (177/2002) nojalla annetuista turvallisuusselvityksistä ja kansainvälisistä tietotuvallisuusvelvoitteista annetun lain nojalla annetuista todistuksista, jotka on annettu aikaisintaan kolme vuotta ennen tämän lain voimaantuloa.

Ennen kuin turvallisuusselvitysrekisteri on saatettu lainmukaiseen kuntoon, toimivaltaiset viranomaiset voivat salassapitosäännösten estämättä luovuttaa toisilleen myös sähköisesti taikka muutoin käsitellä sellaisia tietoja 2 momentissa tarkoitetuista turvallisuusselvityksistä ja todistuksista, jotka ovat tarpeen tämän lain 10 §:ssä säädetyn velvoitteen toteuttamiseksi.