Tämän lain tavoitteena on torjua harmaata taloutta vähentämällä elinkeinonharjoittajan mahdollisuutta jättää käteismaksuna saatuja tuloja merkitsemättä kirjanpitoon ja edistämällä ostajan mahdollisuutta havaita tällaista myyntiä.

Tätä lakia sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa (360/1968) tarkoitettuun liike- ja ammattitoimintaan, jos toiminnan tilikauden liikevaihto on enemmän kuin 10 000 euroa.

Elinkeinonharjoittajan on tarjottava tavaran tai palvelun ostajalle maksusuorituksesta laadittu kuitti, jos maksu suoritetaan käteisellä rahalla tai siihen rinnastettavalla maksutavalla. Kuitti voidaan tarjota myös sähköisesti.

Verohallinto ja poliisi valvovat tämän lain noudattamista. Alkoholijuomien anniskeluluvan haltijan anniskelupaikassa lain noudattamista valvoo lisäksi aluehallintovirasto. Ahvenanmaan maakunnassa lain noudattamista valvoo Verohallinto. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.

Valvontaviranomainen saa salassapitosäännösten estämättä antaa kuitintarjoamisvelvollisuuden valvomista ja laiminlyöntimaksun määräämistä varten toiselle valvontaviranomaiselle tietoja valvontatoiminnastaan ja määräämistään laiminlyöntimaksuista.

Valvontaviranomaisella on oikeus valvoa kuitintarjoamisvelvollisuutta sellaisen elinkeinonharjoittajan toimitiloissa, jota koskevat tai jota voidaan olettaa koskevan tämän lain mukaiset velvoitteet.

Pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyssä tilassa tarkastus voidaan toimittaa vain, jos näissä tiloissa tosiasiallisesti harjoitetaan elinkeinotoimintaa ja jos on perusteltua syytä epäillä tätä lakia rikotun tai rikottavan. Tarkastuksen on lisäksi oltava välttämätön kuitintarjoamisvelvollisuuden noudattamisen selvittämiseksi.

Valvontaviranomaisella on oikeus valvontaa varten tehdä koeostoja, jos on perusteltua syytä epäillä tätä lakia rikotun tai rikottavan. Koeoston on oltava välttämätön kuitintarjoamisvelvollisuuden noudattamisen selvittämiseksi.

Valvontaviranomainen voi määrätä elinkeinonharjoittajan maksamaan laiminlyöntimaksun, jos toiminnassa on laiminlyöty 4 §:ssä säädetty kuitintarjoamisvelvollisuus. Laiminlyöntimaksun määräämiseksi valvontaviranomaisella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada elinkeinonharjoittajalta tarpeelliset tiedot. Laiminlyöntimaksu määrätään maksettavaksi valtiolle.

Laiminlyöntimaksun määrä on vähintään 300 euroa ja enintään 1 000 euroa. Laiminlyöntimaksun suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon menettelyn laatu ja toistuvuus sekä sen tavaran tai palvelun arvo, jota kuitintarjoamisvelvollisuuden laiminlyönti koskee.

Laiminlyöntimaksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä maksettavaksi vähimmäismäärää pienempänä, jos tekoa voidaan pitää vähäisenä ja maksun määräämättä jättäminen tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista laiminlyönnin laatu, toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

Valvontaviranomaisen laiminlyöntimaksua koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Laiminlyöntimaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002). Laiminlyöntimaksu vanhenee viiden vuoden kuluttua laiminlyöntimaksun määräämispäivästä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Syftet med denna lag är att bekämpa grå ekonomi genom att minska näringsidkarnas möjligheter att låta bli att bokföra inkomst från försäljning mot kontant betalning, och genom att främja köparnas möjligheter att upptäcka sådan försäljning.

Denna lag tillämpas på sådan rörelse och yrkesutövning som avses i lagen om beskattning av inkomst av näringsverksamhet (360/1968), om verksamhetens omsättning för en räkenskapsperiod överstiger 10 000 euro.

Näringsidkaren ska erbjuda den som köper en vara eller en tjänst ett kvitto på betalningen, om inköpet betalas med kontanter eller om ett betalningssätt som är jämförbart med kontant betalning används. Kvittot kan erbjudas också i elektronisk form.

Tillsynen över efterlevnaden av denna lag utövas av Skatteförvaltningen och polisen. På serveringsställen där innehavare av serveringstillstånd serverar alkoholdrycker utövas tillsyn över efterlevnaden av lagen dessutom av regionförvaltningsverket. Inom landskapet Åland är det Skatteförvaltningen som utövar tillsyn över efterlevnaden av lagen. Vid inspektioner ska 39 § i förvaltningslagen (434/2003) följas.

För att kunna utöva tillsyn över att skyldigheten att erbjuda kvitto fullgörs och för att kunna påföra försummelseavgift får tillsynsmyndigheten oberoende av sekretessbestämmelserna lämna uppgifter om sina tillsynsåtgärder och om påförande av försummelseavgifter till en annan tillsynsmyndighet.

Tillsynsmyndigheterna har rätt att övervaka att skyldigheten att erbjuda kvitto fullgörs i lokaler där näringsidkare som omfattas eller kan antas vara omfattade av skyldigheterna enligt denna lag bedriver verksamhet.

I utrymmen som används för boende av permanent natur får inspektion företas endast om näringsverksamhet faktiskt bedrivs i dessa utrymmen och om det finns grundad anledning att misstänka att brott mot denna lag har begåtts eller kommer att begås. Inspektionen ska dessutom vara nödvändig för utredning av om skyldigheten att erbjuda kvitto iakttas.

Tillsynsmyndigheten har rätt att göra testköp i tillsynssyfte om det finns grundad anledning att misstänka att brott mot denna lag har begåtts eller kommer att begås. Testköpet ska vara nödvändigt för utredning av om skyldigheten att erbjuda kvitto iakttas.

Tillsynsmyndigheten kan ålägga en näringsidkare att betala försummelseavgift, om skyldigheten att erbjuda kvitto enligt 4 § har försummats. För påförande av försummelseavgift har tillsynsmyndigheten oberoende av sekretessbestämmelserna rätt att av näringsidkaren få de uppgifter som behövs. Försummelseavgiften ska betalas till staten.

Försummelseavgiften ska uppgå till minst 300 euro och högst 1 000 euro. När försummelseavgiftens storlek avvägs ska hänsyn tas till förfarandets art och till huruvida förfarandet har upprepats samt till värdet av den vara eller tjänst som försummelsen av skyldigheten att erbjuda kvitto gäller.

Försummelseavgiften kan lämnas opåförd eller påföras till ett belopp som understiger minimibeloppet, om gärningen kan anses vara ringa och om det med tanke på försummelsens art, förekomst, planmässighet och andra omständigheter är skäligt att avgift inte påförs eller påförs till ett belopp som understiger minimibeloppet.

I fråga om tillsynsmyndighetens beslut om påförande av försummelseavgift får omprövning begäras. Bestämmelser om begäran om omprövning finns i förvaltningslagen. Bestämmelser om sökande av ändring i förvaltningsdomstol finns i lagen om rättegång i förvaltningsärenden (808/2019).

Omprövning av tillsynsmyndighetens beslut om påförande av försummelseavgift får begäras hos tillsynsmyndigheten på det sätt som anges i förvaltningslagen. Ett beslut som har fattats med anledning av en begäran om omprövning får överklagas genom besvär hos förvaltningsdom-stolen på det sätt som anges i förvaltningsprocesslagen (586/1996). Över förvaltningsdomstolens beslut får besvär anföras endast om högsta förvaltningsdomstolen beviljar besvärstillstånd.

Bestämmelser om verkställigheten av försummelseavgiften finns i lagen om verkställighet av böter (672/2002). En försummelseavgift preskriberas fem år efter den dag då försummelseavgiften påfördes.

Denna lag träder i kraft den 1 januari 2014.

Tämän lain tavoitteena on torjua harmaata taloutta vähentämällä elinkeinonharjoittajan mahdollisuutta jättää käteismaksuna saatuja tuloja merkitsemättä kirjanpitoon ja edistämällä ostajan mahdollisuutta havaita tällaista myyntiä.

Tätä lakia sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa (360/1968) tarkoitettuun liike- ja ammattitoimintaan, jos toiminnan tilikauden liikevaihto on enemmän kuin 10 000 euroa.

Elinkeinonharjoittajan on tarjottava tavaran tai palvelun ostajalle maksusuorituksesta laadittu kuitti, jos maksu suoritetaan käteisellä rahalla tai siihen rinnastettavalla maksutavalla. Kuitti voidaan tarjota myös sähköisesti.

Verohallinto ja poliisi valvovat tämän lain noudattamista. Alkoholijuomien anniskeluluvan haltijan anniskelupaikassa lain noudattamista valvoo Lupa- ja valvontavirasto. Ahvenanmaan maakunnassa lain noudattamista valvoo Verohallinto. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.

Verohallinto ja poliisi valvovat tämän lain noudattamista. Alkoholijuomien anniskeluluvan haltijan anniskelupaikassa lain noudattamista valvoo lisäksi aluehallintovirasto. Ahvenanmaan maakunnassa lain noudattamista valvoo Verohallinto. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.

Valvontaviranomainen saa salassapitosäännösten estämättä antaa kuitintarjoamisvelvollisuuden valvomista ja laiminlyöntimaksun määräämistä varten toiselle valvontaviranomaiselle tietoja valvontatoiminnastaan ja määräämistään laiminlyöntimaksuista.

Valvontaviranomaisella on oikeus valvoa kuitintarjoamisvelvollisuutta sellaisen elinkeinonharjoittajan toimitiloissa, jota koskevat tai jota voidaan olettaa koskevan tämän lain mukaiset velvoitteet.

Pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyssä tilassa tarkastus voidaan toimittaa vain, jos näissä tiloissa tosiasiallisesti harjoitetaan elinkeinotoimintaa ja jos on perusteltua syytä epäillä tätä lakia rikotun tai rikottavan. Tarkastuksen on lisäksi oltava välttämätön kuitintarjoamisvelvollisuuden noudattamisen selvittämiseksi.

Valvontaviranomaisella on oikeus valvontaa varten tehdä koeostoja, jos on perusteltua syytä epäillä tätä lakia rikotun tai rikottavan. Koeoston on oltava välttämätön kuitintarjoamisvelvollisuuden noudattamisen selvittämiseksi.

Valvontaviranomainen voi määrätä elinkeinonharjoittajan maksamaan laiminlyöntimaksun, jos toiminnassa on laiminlyöty 4 §:ssä säädetty kuitintarjoamisvelvollisuus. Laiminlyöntimaksun määräämiseksi valvontaviranomaisella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada elinkeinonharjoittajalta tarpeelliset tiedot. Laiminlyöntimaksu määrätään maksettavaksi valtiolle.

Laiminlyöntimaksun määrä on vähintään 300 euroa ja enintään 1 000 euroa. Laiminlyöntimaksun suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon menettelyn laatu ja toistuvuus sekä sen tavaran tai palvelun arvo, jota kuitintarjoamisvelvollisuuden laiminlyönti koskee.

Laiminlyöntimaksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä maksettavaksi vähimmäismäärää pienempänä, jos tekoa voidaan pitää vähäisenä ja maksun määräämättä jättäminen tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista laiminlyönnin laatu, toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

Valvontaviranomaisen laiminlyöntimaksua koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Tämän lain nojalla maksettavaksi määrätyn laiminlyöntimaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002).

Laiminlyöntimaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002). Laiminlyöntimaksu vanhenee viiden vuoden kuluttua laiminlyöntimaksun määräämispäivästä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.