Jos verovelvollinen on saanut säädettyjen kohtuullistamisperusteiden mukaisesti osittaisen tai täydellisen vapautuksen kunnalle tulosta maksettavasta verosta tai sen suorittamisen viivästymisestä johtuvista seuraamuksista, hän saa vastaavan vapautuksen samasta tulosta maksettavasta kirkollisverosta ja sen suorittamisen viivästymisestä johtuvista seuraamuksista.

Jos verovelvollinen ei ole saanut 1 momentin mukaista vapautusta, seurakunta tai seurakuntayhtymä voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää osittaisen tai täydellisen vapautuksen kirkollisverosta ja sen viivästymisestä johtuvista seuraamuksista samoilla perusteilla, joilla valtion ja kunnan viranomaiset voivat myöntää vapautuksen valtion- ja kunnallisveron osalta.

Edellä 2 momentin nojalla annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Kirkollisverosta ja siitä vapauttamisesta säädetään lisäksi kirkkolaissa (1054/1993).

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

Tällä lailla kumotaan eräiden kirkollisten suoritusten perusteista annettu laki (1035/1944) ja evankelisluterilaisten seurakuntien virkataloista ja rahastoista annettu laki (106/1966).

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2013 toimitettavassa kirkollisverotuksessa.