Tässä laissa säädetään Suomen metsäkeskuksesta, jäljempänä metsäkeskus. Metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä ja metsiin perustuvien elinkeinojen edistämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen.

Metsäkeskus on maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ja tulosohjauksessa sekä sen valvonnan alainen.

Metsäkeskuksen julkisia hallintotehtäviä ovat 8 §:ssä tarkoitetut tehtävät.

Metsäkeskuksessa voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta taloudellisesti, henkilöittäin ja toiminnallisesti eriytettyä liiketoimintaa, joka ei kuitenkaan saa vaarantaa metsäkeskuksen lakisääteisten tehtävien hoitamista eikä metsäkeskuksen puolueettomuutta.

Metsäkeskuksessa on julkisen palvelun yksikkö, joka hoitaa 8 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä, ja eriytetyn liiketoiminnan liiketoimintayksikkö.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toiminta jakautuu valtakunnallisesti toimintojaon mukaisesti. Metsäkeskuksen toiminta on järjestettävä niin, että palveluiden alueellinen saatavuus turvataan, kielelliset oikeudet toteutuvat ja 6 §:n mukaisten maakunnallisten metsäneuvostojen toimivuus varmistetaan.

Palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi metsäkeskuksen julkisen palvelun yksiköllä tulee olla riittävä määrä maantieteellisiä palvelualueita ja -pisteitä. Ruotsinkielisten palvelujen laadun varmistamiseksi ruotsin- ja kaksikielisillä alueilla on riittävä määrä palvelupisteitä, joiden työkieli on ruotsi. Ruotsinkielisten palveluiden valtakunnallinen yhteensovittaminen varmistetaan metsäkeskuksessa yhdessä ruotsinkielisessä palvelupisteessä.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön päätoimipaikka on Lahdessa.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön työjärjestyksellä määrätään tarkemmin maantieteellisten palvelualueiden ja -pisteiden riittävästä määrästä.

Metsäkeskuksessa on johtokunta. Johtokunnan alaisuudessa voi toimia jaostoja, jotka valmistelevat johtokunnassa käsiteltäviä asioita. Johtokuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joiden tulee edustaa metsäkeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta metsäalan eri sektoreilta. Johtokunnan jäsenistä yksi edustaa maa- ja metsätalousministeriötä ja yksi jäsenistä on metsäkeskuksen toimihenkilö. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, jota koskevat samat säännökset kuin jäsentä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa johtokunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja määrää jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

Johtokuntaa asetettaessa on otettava huomioon maan eri osat ja alueellinen tasapuolisuus.

Johtokunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja muista johtokuntaa koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Metsäkeskuksen johtokunnassa henkilöstöä edustavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin johtokunnan muilla jäsenillä. Henkilöstöä edustavalla jäsenellä ei kuitenkaan ole oikeutta osallistua esityksen tekoon metsäkeskuksen johdon valintaa ja erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön palvelussuhteen ehtoja eikä työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn.

Maakunnallisen metsiin perustuvien elinkeinojen ja metsäsektoria koskevan yhteistyön edistämiseksi perustetaan maakunnallisia metsäneuvostoja. Metsäneuvostoon kuuluu enintään 15 jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, jota koskevat samat säännökset kuin jäsentä. Metsäneuvoston asettaa maa- ja metsätalousministeriö neljäksi vuodeksi kerrallaan metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön esityksen perusteella. Metsäneuvoston kokoonpanoa on mahdollista laajentaa kesken sen toimikauden enimmäiskokoon asti. Metsäneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Metsäneuvoston jäsenten on edustettava laaja-alaisesti maakunnan metsään perustuvien elinkeinojen kehittämisen kannalta keskeistä asiantuntemusta. Metsäneuvoston asettamisessa tulee myös ottaa huomioon alueella asuvat metsänomistajat.

Maakunnallisen metsäneuvoston asettamisesta, varajäsenistä ja muista metsäneuvostoa koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikköä johtaa johtokunnan alaisuudessa toimiva johtaja. Johtajan alaisuudessa ja hänen ensimmäisenä sijaisenaan toimii metsäjohtaja. Johtajan sijaisena voi toimia myös rahoitus- ja tarkastuspäällikkö.

Liiketoimintayksikköä johtaa liiketoimintajohtaja johtokunnan alaisuudessa.

Johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimintaa. Johtaja määrää resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä toimintokohtaisesti. Johtaja vastaa toiminnan tuloksellisuudesta tavoitteena metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen. Johtaja vastaa myös metsäkeskuksen johtokunnassa käsiteltävien asioiden, lukuun ottamatta eriytettyä liiketoimintaa, valmistelusta ja johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta. Johtaja ei saa olla läsnä metsäkeskuksen johtokunnan kokouksessa silloin, kun siellä esitellään, käsitellään tai tehdään päätöksiä metsäkeskuksen liiketoimintaan liittyen.

Johtajan tehtävistä ja johtokunnan kokousten kokousmenettelystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön tehtävien tarkemmasta järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Johtokunta osallistuu tässä laissa tarkoitettujen julkisen vallan käyttöä koskevien asioiden hoitamiseen vain näiden tehtävien hoitoon tarkoitettujen varojen käytön osalta.

Metsäkeskuksen johtokunnan tehtävien tarkemmasta järjestämisestä säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä on johtajan, metsäjohtajan ja rahoitus- ja tarkastuspäälliköiden lisäksi tarpeellinen määrä muuta henkilöstöä.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimihenkilön palvelussuhde on työsuhde.

Johtajan ja metsäjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys metsätalouteen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön, hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Lisäksi johtajan johtamiskokemuksen edellytetään olevan monipuolista.

Rahoitus- ja tarkastuspäällikön kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys metsätalouteen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön sekä julkishallinnon tuntemus.

Esittelijän ja lainsäädännön noudattamisen valvontaan liittyviä asioita hoitavan tarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on perehtyneisyys metsätalouteen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön sekä julkishallinnon tuntemus.

Valtioneuvosto valitsee ja erottaa maa- ja metsätalousministeriön esittelystä johtajan. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää johtajalle tämän pyynnöstä eron. Ennen valitsemista ja erottamista koskevaa esittelyä maa- ja metsätalousministeriön on pyydettävä asiasta metsäkeskuksen johtokunnan lausunto.

Metsäkeskuksen johtaja valitsee metsäjohtajan ja rahoitus- ja tarkastuspäällikön. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa näiden valintaa ja erottamista koskevan päätöksen.

Johtaja tai hänen valtuuttamansa tekee työsopimuksen toimihenkilön kanssa.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimiin nimittämisestä ja toimien täyttämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Julkisen palvelun yksikössä johtaja, metsäjohtaja ja rahoitus- ja tarkastuspäällikkö käyttävät ratkaisuvaltaa 8 §:ssä tarkoitettujen tehtävien osalta julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa. Johtajan tehtävänä on varmistaa, että metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä on riittävä määrä rahoitus- ja tarkastuspäällikköjä ratkaisutoiminnan varmistamiseksi. Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö huolehtii metsäkeskukselle 8 §:ssä säädettyjen julkista valtaa sisältävien tehtävien hoitamisesta. Johtaja määrää päätöksellään rahoitus- ja tarkastuspäällikköjen välisestä tehtäväjaosta siten, että järjestely tehostaa metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimintaa ja resurssien käyttöä, parantaa palvelujen saatavuutta ja turvaa tehtävissä tarvittavan erityisasiantuntemuksen saatavuuden. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa johtajan päätöksen rahoitus- ja tarkastuspäällikköjen määrästä ja tehtäväjaosta.

Julkisen vallan käyttöä koskevia tehtäviä hoitava toimihenkilö saa osallistua metsäkeskukselle kuuluvien 8 §:ssä tarkoitettujen muiden tehtävien hoitoon edellyttäen, että näiden muiden tehtävien hoitaminen ei voi vaarantaa julkisen vallan käyttöä koskevien tehtävien hoidon riippumattomuutta ja puolueettomuutta.

Johtaja, metsäjohtaja ja rahoitus- ja tarkastuspäällikkö ratkaisevat esittelystä 8 §:ssä tarkoitettuihin, julkista valtaa sisältäviin tehtäviin liittyvät hallintoasiat ja esimiesasemassa olevat lisäksi julkista valtaa käyttäviä toimihenkilöitä koskevat henkilöstöasiat. Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö voi tarvittaessa toimia esittelijänä edellä mainituissa asioissa.

Johtajan on määrättävä ne henkilöt, jotka johtajan, metsäjohtajan ja rahoitus- ja tarkastuspäällikköjen lisäksi voivat 8 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä hoidettaessa käyttää julkista valtaa. Näitä henkilöitä ovat hallintoasioita esittelevä toimihenkilö (esittelijä) ja tarkastuksia tekevä toimihenkilö (tarkastaja).

Edellä 4 momentissa tarkoitetusta menettelystä, jossa määrätään ne toimihenkilöt, jotka voivat käyttää julkista valtaa tehtäviensä hoitamisessa, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien hoidon tarkemmasta järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Kun metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä hoidetaan julkisia hallintotehtäviä, sen on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään. Mitä viranomaisesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), sovelletaan myös metsäkeskukseen sen hoitaessa 8 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä.

Johtajaan, metsäjohtajaan, rahoitus- ja tarkastuspäällikköön ja 14 §:n 4 momentissa tarkoitettuihin toimihenkilöihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sovelletaan myös metsäkeskuksen johtokunnan jäseniin, heidän henkilökohtaisiin varajäseniinsä ja toimihenkilöihin metsäkeskuksen varojen käyttöä koskevissa asioissa.

Metsäkeskuksen 8 §:ssä tarkoitetun tehtävän hoidossa aiheutuneen vahingon korvaamisesta on voimassa, mitä julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta sekä virkatoimessa aiheutuneen vahingon korvaamisesta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Johtaja voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka 14 §:n 3 momentin mukaan kuuluu metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimihenkilön ratkaistavaksi, jos kyseessä on laaja-alainen asiakokonaisuus, asia, jolla on laajaa merkitystä, yhtenäisen ratkaisukäytännön varmistamisen tarve, puolueettoman ja riippumattoman käsittelyn takaaminen tai johtajan on välttämätöntä ratkaista asia muun vastaavan syyn perusteella.

Johtaja voi siirtää metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä vireille tulleen asian käsiteltäväksi tietylle rahoitus- ja tarkastuspäällikölle 14 §:n 1 momentin mukaisesta tehtäväjakopäätöksestä poiketen, jos siirrolla voidaan varmistaa kyseisen asian mahdollisesti vaatiman erityisasiantuntemuksen käytettävyys asian käsittelyssä tai siirto on tarkoituksenmukainen muun vastaavan syyn perusteella.

Jos metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle kuuluvan valvontaa, velvoitteiden asettamista tai oikeuden myöntämistä koskevan hallintoasian puolueeton käsittely voi ilmeisesti vaarantua sen vuoksi, että aiemmin toiminut alueyksikkö taikka metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (1474/1995) tarkoitettu aiemmin toiminut metsäkeskus on ollut asiassa asianosaisena ja tässä tarkoitetun asian on ratkaissut silloisen tehtäväjaon mukaisesti nykyinen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö, kyseisen rahoitus- ja tarkastuspäällikön on siirrettävä asia ratkaistavaksi johtajalle. Tässä momentissa tarkoitettuun asian siirtoa koskevaan ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla.

Metsäkeskus voi saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä hakea, kantaa ja vastata tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa.

Metsäkeskuksen puhevaltaa käyttää johtaja 8 §:ssä tarkoitettujen asioiden osalta. Johtaja voi siirtää puhevallan käyttämisen muulle julkisen palvelun yksikön toimihenkilölle, jos siirrolla voidaan turvata kyseisen asian mahdollisesti vaatima erityisasiantuntemuksen käytettävyys asian käsittelyssä.

Metsäkeskuksen puhevaltaa käyttää eriytettyyn liiketoimintaan liittyen liiketoimintayksikkö.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen metsäkeskus ei saa antaa sitoumuksia liiketoimintaa harjoittavan yhteisön puolesta eikä rahoittaa tällaisen yhteisön toimintaa ilman maa- ja metsätalousministeriön erikseen antamaa lupaa.

Tilintarkastajan salassapitovelvollisuudesta on voimassa tilintarkastuslaissa (1141/2015) säädetyn lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 23 ja 24 §:ssä säädetään.

Metsäkeskusta ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Metsäkeskus ja maa- ja metsätalousministeriö neuvottelevat vuosittain metsäkeskuksen toiminnalle asetettavista strategisista tavoitteista ja tulostavoitteista, jotka kirjataan tulossopimukseen. Johtaja vastaa julkisen palvelun yksikön toimintojen strategisista ja toiminnallisista tavoitteista sopimisesta ja kokoamisesta metsäkeskuksen tulosohjausta varten sekä yhteisiä toimintoja ja muita yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisia toimenpiteitä koskevasta toiminnallisesta ohjauksesta.

Metsäkeskuksen ja sen tilintarkastajan on salassapitosäännösten estämättä annettava maa- ja metsätalousministeriölle ne välttämättömät tiedot ja asiakirjat, joita ministeriö sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarvitsee.

Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, josta metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle myönnetään valtionavustusta sille 8 §:ssä säädetyistä tehtävistä aiheutuviin menoihin. Valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), jollei tässä laissa toisin säädetä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut menot rahoitetaan kokonaisuudessaan valtionavustuksella siltä osin kuin niistä ei peritä maksuja tai toimintaan ei saada muuta rahoitusta.

Tässä laissa tarkoitettujen valtionavustusten osalta valtionapuviranomaisena toimii maa- ja metsätalousministeriö.

Metsäkeskus hakee julkisen palvelun yksikön käytettäväksi tässä laissa tarkoitettua valtionavustusta toimittamalla maa- ja metsätalousministeriölle valtionavustusta koskevan alustavan talousarvion ja esitykset tulostavoitteiksi seuraavalle kalenterivuodelle.

Maa- ja metsätalousministeriö valvoo metsäkeskuksen varojen käyttöä.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle myönnetyt valtion tilintekijävarat on pidettävä erillään metsäkeskuksen muista varoista sen käytettävissä olevalla valtion maksuliikepankin tilillä. Varoja saa nostaa tililtä vain sitä mukaa kuin niitä käytetään tarkoitukseensa.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle myönnettyjen muiden kuin sen toimintaan tarkoitettujen varojen hoidossa ja tilittämisessä on noudatettava, mitä valtion talousarvion osalta säädetään tilintekijästä. Maa- ja metsätalousministeriö voi kuitenkin antaa tarkempia hallinnollisia määräyksiä siitä tilityksestä, jonka metsäkeskus toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle.

Metsäkeskuksen 8 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen tarkoitettuja varoja ei saa käyttää eriytettyyn liiketoimintaan eikä muutenkaan niin, että toiminnan puolueettomuus ja riippumattomuus vaarantuisi 8 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamisessa. Metsäkeskuksen eriytetyn liiketoiminnan varoja ei saa käyttää metsäkeskuksen 8 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö perii suoritteistaan maksuja. Edellä 8 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin liittyvien suoritteiden maksullisuuden, maksujen suuruuden ja maksujen määräytymisen yleisten perusteiden, maksuista päättämistä koskevan toimivallan sekä maksua koskevan muutoksenhaun ja perinnän osalta noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.

Tarkemmat säännökset metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön suoritteiden maksullisuudesta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

Metsäkeskuksen kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään. Metsäkeskukseen sovelletaan, mitä eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annetun lain (19/2003) 6 §:ssä säädetään erilliskirjanpitovelvollisuudesta.

Tilintarkastajan valitsee maa- ja metsätalousministeriö neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Tilintarkastajaan sovelletaan, mitä tilintarkastuslaissa säädetään. Tilintarkastajan salassapitovelvollisuudesta säädetään 18 §:ssä.

Metsäkeskus on valtiontalouden tarkastusviraston valvonnan ja tarkastuksen alainen.

Tilintarkastajan tilintarkastuslain mukaisista oikeuksista ja velvollisuuksista metsäkeskuksessa, riippumattomuudesta ja tilintarkastuskertomuksen sisällöstä sekä kirjanpitovelvollisuutta koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Metsäkeskus voi palveluksessaan olevan henkilöstön ja näiden omaisten eläketurvan järjestämistä varten olla osallisena tämän lain voimaan tullessa voimassa olevissa lisäeläkejärjestelyissä. Näissä järjestelyissä voi olla jäseninä myös muita metsätalouden piirissä työskenteleviä työnantajia.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa 1 momentissa tarkoitetun eläkejärjestelyn säännöt järjestelyyn kuuluvien työnantajien esityksestä.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön työjärjestyksessä määrätään toimintojakoon perustuvan organisaation rakenteista, päätöksenteosta muissa kuin julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa, toiminnoista ja palvelualueista, metsäkeskuksen eri toimintojen töiden järjestämisestä lukuun ottamatta julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä, henkilöstöhallinnollisista esimiehistä, esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden tehtävistä, sijaisuuksista, sisäisestä johtamisesta, varojen käytöstä ja valvonnasta, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa työjärjestyksen metsäkeskuksen johtokunnan esityksestä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Tällä lailla kumotaan metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annettu laki (1474/1995), jäljempänä kumottava laki.

Kumottavan lain säännöksiä lukuun ottamatta sen 10 §:n 2 momenttia sovelletaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapioon, jäljempänä kehittämiskeskus, 31 päivään joulukuuta 2014. Kumottavan lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä kehittämiskeskuksen tehtäviä ovat kuitenkin ainoastaan metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijaorganisaationa toimiminen sekä palvelujen tuottaminen maa- ja metsätalousministeriölle ja muille tahoille.

Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annettu asetus (93/1996) jää voimaan kehittämiskeskuksen osalta 31 päivään joulukuuta 2014 lukuun ottamatta asetuksen 13 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohtaa.

Siitä poiketen, mitä kumottavassa laissa säädetään kehittämiskeskuksen johtokunnassa edustettuina olevista tahoista, johtokunnassa on 31 päivään joulukuuta 2014 seitsemän jäsentä, joista yksi edustaa metsäkeskusta, yksi valtiota, yksi metsänomistajia, yksi metsäteollisuutta, yksi metsäalan yritystoimintaa, yksi kehittämiskeskuksen henkilöstöä ja yksi on perehtynyt organisaatioiden kehittämistoimintaan.

Tämän lain tullessa voimaan kumottavassa laissa tarkoitetut metsäkeskukset yhdistyvät metsäkeskukseksi. Metsäkeskukselle siirtyvät kaikki kumottavan lain mukaisten metsäkeskusten varat ja velat sekä sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat tai muut oikeudet ja velvoitteet. Metsäkeskukselle siirtyy se osa kehittämiskeskuksen varoista, veloista, sopimuksista, velvoitteista ja oikeuksista, joka liittyy Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetussa laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen sekä metsäkeskuksen tietohallinnon ja tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon. Omaisuuden siirtymisestä säädetään tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Metsäkeskukselle siirtyvät myös sellaiset kehittämiskeskuksen tekemät sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet, jotka sopimuksen, toimeksiannon tai muun vastaavan syyn perusteella liittyvät kumottavan lain mukaisten metsäkeskusten toimintaan tai jotka kehittämiskeskus on tehnyt näiden puolesta.

Jos syntyy erimielisyyttä varojen, velkojen, sopimusten, velvoitteiden ja oikeuksien siirtymisestä, maa- ja metsätalousministeriö ratkaisee asian.

Muualla laissa oleva viittaus metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annettuun lakiin tarkoittaa tämän lain voimaantulon jälkeen viittausta tähän lakiin.

Mitä metsäkeskuksesta tai metsäkeskuksista muualla säädetään, koskee tämän lain voimaan tultua metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikköä. Kumottavan lain nojalla säädettyä metsäkeskusten toimialuejakoa sovelletaan kuitenkin silloin, jos jonkun oikeutta, etuutta tai velvollisuutta koskevan asian ratkaisemiseen vaikuttaa tämän lain voimaan tullessa voimassa ollut metsäkeskusten toimialuejako.

Metsäkeskusten työsopimussuhteinen henkilöstö ja kehittämiskeskuksesta siirtyviä tehtäviä pääasiallisesti hoitanut työsopimussuhteinen henkilöstö sekä vastaavat työsuhteiset tehtävät siirtyvät tämän lain tullessa voimaan metsäkeskukseen. Määräaikaisia tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy metsäkeskukseen määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi. Tehtävän siirtyminen samalla työssäkäyntialueella ei edellytä henkilön suostumusta. Metsäkeskuksissa ja kehittämiskeskuksessa työskentelevä edellä tarkoitettu henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä perustettavan metsäkeskuksen palvelukseen ja säilyttää siirtymähetkellä työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä euromääräisen palkkansa.

Henkilöstön ja tehtävien siirtoon perustettavaan metsäkeskukseen sovelletaan työsopimuslain (55/2001) liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä. Perustettava metsäkeskus ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta pelkästään työsopimuslain 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun liikkeen luovutuksen perusteella.

Metsäkeskuksen tulee sijoittaa henkilön tehtävä 1 päivänä tammikuuta 2012 alkavana kolmen vuoden siirtymäaikana samalle työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 §:ssä tarkoitetulle työssäkäyntialueelle, missä henkilö on hoitanut tehtäväänsä ennen tämän lain voimaantuloa, ellei muuta sovita. Metsäkeskuksen avoimeksi tulevat tehtävät, tai jos toimen tehtävät muuttuvat oleellisesti ja tilalle perustetaan uusi toimi tai tehtävä, voidaan täyttää haettavaksi julistamatta siirtyvällä henkilöstöllä, jos he antavat toimen täyttöön suostumuksensa. Edellä 12 §:ssä tarkoitetut toimet voidaan johtajan ja aluejohtajan tointa lukuun ottamatta ensimmäisellä kerralla täyttää haettavaksi julistamatta siirtyvällä henkilöstöllä edellyttäen, että toimeen valittava henkilö täyttää 12 §:ssä säädetyt toimen kelpoisuusvaatimukset.

Metsäkeskuksen on saatettava toimintansa julkisen vallan käyttöä sekä 8 §:ssä tarkoitettujen tehtävien ja liiketoiminnan eriyttämistä koskevien säännösten mukaiseksi 30 päivään kesäkuuta 2012 mennessä. Liiketoiminta on eriytettävä taloudellisesti kuitenkin vasta 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä. Kumottavassa laissa tarkoitettuna viranomaispäällikkönä toiminut toimihenkilö tai maa- ja metsätalousministeriön määräämä toimihenkilö käyttää alueyksikössä tämän lain 14 §:ssä tarkoitettua ratkaisuvaltaa julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa siihen saakka, kunnes alueyksikkö on saattanut toimintansa tämän lain julkisen vallan käyttöä koskevien säännösten mukaiseksi, mutta kuitenkin enintään 30 päivään kesäkuuta 2012.

Maa- ja metsätalousministeriö määrää ennen tämän lain voimaantuloa henkilön toimimaan väliaikaisena johtajana kunnes valtioneuvosto on valinnut johtajan tämän lain mukaisesti.

Kumottavassa laissa tarkoitettu metsäkeskuksen johtaja tai maa- ja metsätalousministeriön määräämä toimihenkilö toimii alueyksikön väliaikaisena aluejohtajana siihen saakka kunnes maa- ja metsätalousministeriö valitsee tässä laissa tarkoitetun aluejohtajan.

Metsäkeskusten johtokunnat jatkavat väliaikaisina alueneuvottelukuntina tämän lain voimaan tullessa olevassa kokoonpanossaan siihen saakka kunnes maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tämän lain mukaiset alueneuvottelukunnat.

Metsäkeskuksissa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat siirtyvät vastaaville toimivaltaisille metsäkeskuksen alueyksiköille tai keskusyksikölle siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen metsäkeskuksen toiminnan käynnistämiseksi.

Kumottavassa laissa tarkoitettujen metsäkeskusten yhdistymiseen metsäkeskukseksi noudatetaan soveltuvin osin tuloverotuksessa sulautumista koskevia säännöksiä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun yhdistymisen yhteydessä ei ole suoritettava varainsiirtoveroa luovutettaessa kiinteää omaisuutta tai arvopapereita.

Tämän lain 3 §:n 1 momenttia, 7 §:n 2 momenttia, 17–20 ja 24 §:ää, 25 §:n 3 momenttia, 27 ja 28 §:ää sekä soveltuvin osin 4 ja 5 §:ää sekä 9 §:n 1 momenttia sovelletaan 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun eriytettyyn liiketoimintaan 31 päivään joulukuuta 2016 saakka.

Metsäkeskuksen liiketoiminta on eriytettävä kokonaisuudessaan metsäkeskuksen hoitamista julkisista hallintotehtävistä sisältäen myös 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimivallan ja vastuun eriyttämisen viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2017. Maa- ja metsätalousministeriö voi ohjata eriyttämisen toteuttamisen valmistelua metsäkeskuksessa. Ministeriö ja metsäkeskus sopivat edelliseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä.

Valtioneuvosto oikeutetaan muodostamaan kehittämiskeskuksen muusta kuin 34 §:n 1 momentissa tarkoitetusta siirtyvästä toiminnasta ja siihen liittyvästä omaisuudesta vuoden 2014 loppuun mennessä valtion kokonaan omistama ja sille palveluja tuottava yhtiö.