Sen lisäksi, mitä rakennerahastolaissa (1401/2006) säädetään Euroopan yhteisön rakennerahastoista osarahoitettavista suunnitelmista ja toimenpideohjelmista, niiden valmistelusta, toimeenpanosta sekä rakennerahastojen rahoituksen ja vastaavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta, sovelletaan alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta varten laadittuun toimenpideohjelmaan, mitä tässä asetuksessa säädetään.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta varten laadittuun toimenpideohjelmaan sovelletaan, mitä 8 ja 17 §:ssä sekä suomalaisen hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisen osalta 20 §:n 1 ja 3–5 momentissa säädetään.

Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion osalta noudatetaan, mitä rakennerahastolain 21 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään. Jos maakunnan yhteistyöryhmä katsoo olevan mainitussa kohdassa tarkoitettuja syitä poiketa hallinnonalalle sovitusta rahoituskehyksestä, tulee yhteistyöasiakirjassa esittää poikkeamiset ja niiden perusteet.

Työ- ja elinkeinoministeriön kultakin suuralueelta nimeämän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävänä on valmistella maakunnan yhteistyöasiakirjojen laatimista varten 3 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuja varoja koskevat arviot varojen määrästä ja kohdentumisesta hallinnonaloittain kussakin maakunnassa. Maakunnan yhteistyöryhmät neuvottelevat laatiessaan yhteistyöasiakirjaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa maakuntaan kohdentuvasta Euroopan sosiaalirahaston ja vastaavan valtion rahoitusosuuden määrästä ja hallinnonaloittaisesta kohdentumisesta.

Rakennerahastolain 21 §:ssä tarkoitettu maakunnan yhteistyöasiakirja hyväksytään vuosittain talousarvioesityksen antamisen jälkeen samanaikaisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman käsittelyn kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa vuosittain tarkemmat ohjeet maakunnan yhteistyöasiakirjan laatimisessa noudatettavasta aikataulusta ja menettelystä.

Maakunnan yhteistyöryhmä tarkistaa 3 §:ssä mainitut yhteistyöasiakirjaa koskevat kohdat rakennerahastolain 21 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti ja täydentää asiakirjaa lisäämällä siihen tiedot menettelytavoista, joiden mukaan rakennerahastovarojen ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden käytöstä ja ohjelman toteutumisesta raportoidaan yhteistyöryhmälle.

Maakunnan yhteistyöryhmä tarkistaa tarvittaessa maakunnan yhteistyöasiakirjan valtion talousarvion tai lisätalousarvion tultua hyväksytyksi välittömästi sen jälkeen, kun rakennerahastovarat ja vastaava valtion rahoitusosuus on jaettu välittäville toimielimille ja on maakunnittain tiedossa.

Yhteistyöryhmä tarkistaa yhteistyöasiakirjan myös ohjelmareservin jaon yhteydessä välittömästi sen jälkeen, kun ohjelmareserviä on jaettu välittäville toimielimille ja jako on maakunnittain tiedossa.

Rakennerahastolain 7 §:ssä tarkoitettu hallintoviranomainen jakaa sen mukaan kuin siitä muualla ja tässä pykälässä säädetään 9 §:ssä tarkoitettua ohjelmareserviä lukuun ottamatta rakennerahastovarat ja niitä vastaavan valtion rahoitusosuuden viranomaisena toimiville välittäville toimielimille viivytyksettä kunkin varainhoitovuoden alusta lukien. Jos eduskunta hyväksyy valtion talousarvion varainhoitovuoden jo alettua, varat jaetaan viivytyksettä valtion talousarvion hyväksymisen jälkeen. Hallintoviranomainen tekee esityksen jaoksi valtioneuvostolle yhteistyössä muiden toimenpideohjelmia toteuttavien ministeriöiden kanssa.

Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavissa toimenpideohjelmissa rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden jakamisessa otetaan huomioon maakuntien yhteistyöasiakirjat. Niihin perustuen asianomaiset ministeriöt tekevät hallintoviranomaiselle ehdotuksen varojen jaoksi. Hallintoviranomainen tekee päätöksen varojen jaosta tai päätöksen edellyttäessä valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyä esityksen varojen jaosta valtioneuvostolle. Ennen päätöstä on tarpeen mukaan neuvoteltava asianomaisten ministeriöiden kanssa ja kuultava asianomaisia maakunnan yhteistyöryhmiä.

Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman osalta asianomaiset ministeriöt tekevät muiden välittävien toimielinten esityksiin perustuen esitykset määrärahojen jaoksi hallintoviranomaiselle. Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion osalta rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden jakamisessa otetaan huomioon maakuntien yhteistyöasiakirjat. Hallintoviranomainen tekee päätöksen varojen jaosta tai päätöksen edellyttäessä valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyä esityksen varojen jaosta valtioneuvostolle. Ennen päätöstä on tarpeen mukaan neuvoteltava asianomaisten ministeriöiden kanssa ja toimenpideohjelman alueellisen osion osalta tarpeen mukaan kuultava asianomaisia maakunnan yhteistyöryhmiä.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmissa työ- ja elinkeinoministeriö jakaa rakennerahastovaroja vastaavan valtion rahoitusosuuden rakennerahastolain 30 §:ssä tarkoitetuille viranomaisille. Jos jako edellyttää valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyä, ministeriö tekee esityksen valtioneuvostolle. Varojen jaossa otetaan huomioon toimenpideohjelman hallintokomitean päätökset. Jakoa varten ministeriö pyytää esitykset muilta toimenpideohjelman toteuttamiseen osallistuvilta ministeriöiltä.

Ohjelmareservi voidaan muodostaa vuosittain maakunnan yhteistyöryhmien yhteistyöasiakirjoissa esittämistä ohjelmareserviin varatuista määrärahoista ja 2 §:ssä tarkoitetusta joustovarauksesta 8 §:ssä tarkoitetun varojen jaon yhteydessä.

Maakunnan yhteistyöryhmä tai joustovarauksen osalta tarvittaessa alueella toimiva välittävä toimielin neuvoteltuaan muiden asianomaisten välittävien toimielinten kanssa tai välittävän toimielimen tekemän esityksen perusteella asianomainen ministeriö tekee toimenpideohjelman hallintoviranomaiselle esityksen ohjelmareservissä olevien varojen käytöstä. Äkillisistä rakennemuutosongelmista aiheutuviin menoihin käytettävän joustovarauksen osalta noudatetaan lisäksi, mitä 10 ja 11 §:ssä säädetään.

Hallintoviranomainen tekee päätöksen ohjelmareservissä olevien varojen jakamisesta tai jaon edellyttäessä valtioneuvoston yleisistunnon päätöstä esittelee jaon valtioneuvostolle. Jakoa koskeva esitys valmistellaan yhteistyössä toimenpideohjelman toteuttamiseen osallistuvien ministeriöiden kanssa. Varat jaetaan päätöksen mukaisesti välittäville toimielimille. Päätös on annettava tiedoksi asianomaiselle maakunnan yhteistyöryhmälle.

4 momentti on kumottu A:lla 29.12.2009/1656.

Alueista, joihin joustovarausta voidaan kohdentaa sekä joustovarauksen jakamisen edellytyksistä ja käyttökohteista on voimassa, mitä siitä muualla laissa tai lain nojalla säädetään tai määrätään.

Hallintoviranomainen purkaa vuoden aikana käyttämättä jääneen joustovarauksen jakamalla sen noudattamalla, mitä 8 §:ssä säädetään. Poiketen siitä, mitä tässä momentissa säädetään, hallintoviranomainen voi päättää kuultuaan asianomaisia ministeriöitä, että vuoden aikana käyttämättä jäänyt joustovaraus kohdennetaan myös seuraavalla vuodelle käytettäväksi 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Näin muodostettu joustovaraus puretaan jakamalla se toisen varainhoitovuoden lopussa noudattamalla, mitä 8 §:ssä säädetään.

Joustovarauksen käytön on oltava toimenpideohjelman mukaista.

Välittävä toimielin vahvistaa toimenpideohjelman todentamisviranomaiselle menoilmoitusta varten toimittamiensa maksatus- ja muiden tietojen säädöstenmukaisuuden.

Välittävä toimielin vahvistaa hallintoviranomaiselle, että rakennerahastolain 49 §:ssä tarkoitetut tarkastukset on suoritettu.

Menoilmoitusta koskevat 13 §:ssä tarkoitetut tiedot toimitetaan todentamisviranomaiselle säännönmukaisesti useamman kerran vuodessa todentamisviranomaisen määräämään päivään mennessä. Ajankohdat on määrättävä siten, ettei maksupyyntöjen esittäminen komissiolle aiheettomasti viivästy.

Rakennerahastolain 22 §:ssä tarkoitettu tarkastusviranomainen ilmoittaa komissiolle täytäntöönpanoasetuksen 28–30 artiklassa tarkoitetut sääntöjenvastaisuuksia koskevat tiedot.

Todentamisviranomaiset vastaavat toimenpideohjelmassa 1 momentissa tarkoitettujen tietojen toimittamisesta tarkastusviranomaiselle kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä.

Välittävät toimielimet toimittavat ilman eri pyyntöä todentamisviranomaiselle 1 momentissa tarkoitetut tiedot kunkin vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukauden 15 päivään mennessä. Todentamisviranomainen voi erityisistä syistä myöntää jatkoaikaa ennen määräajan päättymistä tehdystä hakemuksesta.

Seurantakomiteaan voidaan kutsua lisäksi asiantuntijoita.

Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman seurantakomiteassa on kuitenkin 1 momentin 2 kohdan mukaan edustus ainoastaan maakunnan liitoista.

Kansallisen rakennerahasto-ohjelman seurantakomitean puheenjohtajana toimii työ- ja elinkeinoministeriön edustaja.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmissa seurantakomiteaan kuuluvat suomalaiset jäsenet edustavat työ- ja elinkeinoministeriötä, mahdollisuuksien mukaan muita keskushallinnon viranomaisia, toimenpideohjelma-alueen viranomaisia sekä mahdollisuuksien mukaan työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjä tai kansalaisyhteiskuntaa edustavia järjestöjä.

Välittävä toimielin antaa toimenpideohjelman hallintoviranomaisille tiedot hallinnonalaan kultakin kuukaudelta suoritetuista rakennerahastolain 49 §:ssä tarkoitetuista tuen saajaan kohdistuneista tuotteiden, palveluiden ja menojen tarkastuksista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Hallintoviranomainen luovuttaa ilman eri pyyntöä todentamista varten tarvittavat tiedot todentamisviranomaiselle.

Välittävä toimielin antaa tarkastusviranomaiselle tiedot kultakin kuukaudelta suoritetuista tarkastuksista sitä seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Hallintoviranomainen vahvistaa tuen hakemista varten hakulomakkeen, jossa määrätään hakemusta varten toimitettavat tiedot. Seurantaa varten hallintoviranomainen vahvistaa seurantalomakkeen ja loppuraporttia koskevan lomakkeen. Tuen hakija ja toimen toteuttaja vastaavat antamiensa tietojen virheettömyydestä. Toimen toteuttaja on velvollinen antamaan seuranta- ja loppuraporttitiedot hallintoviranomaisen määräämässä muodossa.

Välittävä toimielin vastaa siitä, että toimen päätös- ja maksatuspäätöstiedot, tiedot rakennerahastolain 49 §:ssä tarkoitetuista tuen saajaan kohdistuneista tuotteiden, palveluiden ja menojen tarkastuksista sekä sääntöjenvastaisuuksista samoin kuin takaisinperinnöistä ja muista toimenpiteistä, joihin sääntöjenvastaisuuksien oikaisemiseksi on ryhdytty, pidetään järjestelmässä ajantasaisina. Välittävä toimielin vastaa myös siitä, että maksatushakemukset sisältävät tiedot niistä erikseen raportoitavista tilitettävistä menoista, joiden tukikelpoisuus on tarkistettu.

Siirrettäessä tietoja muusta tietojärjestelmästä seurantatietojärjestelmään liitännäisjärjestelmän omistaja vastaa siitä, että siirrettävän tiedon sisältö ja tarkkuus vastaavat seurantajärjestelmän tietosisältöä ja tarkkuutta siten kuin hallintoviranomainen määrää.

Seurantajärjestelmässä on ajantasainen tieto takaisinperittävistä määristä, joista todentamisviranomainen raportoi.

Tarkastusviranomainen pitää otantatarkastuksiin liittyvät tiedot ajantasaisina.

Seurantakomiteassa järjestöjä edustaville jäsenille, kunnallisille luottamushenkilöille ja asiantuntijoille voidaan maksaa korvausta ansionmenetyksestä, matkakustannuksista ja muista tehtävän hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista siltä osin kuin korvauksesta ei vastaa se taho, jota jäsen tai asiantuntija edustaa. Korvauksen suorittaa toimenpideohjelman hallintoviranomainen.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Asetuksen 3 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran laadittaessa syksyllä 2007 maakunnan yhteistyöasiakirjoja vuosille 2008 ja 2009. Asetuksen 5-7 §:ää sekä 8 §:ää siltä osin kuin se koskee varojen jakamisen määräaikoja, ei sovelleta varainhoitovuonna 2007.

Maakunnan yhteistyöryhmien rakennerahastolain 17 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetut maakuntien ja kuntien edustajat jatkavat yhteistyöryhmien jäseninä siihen saakka kunnes lain voimaan tulon jälkeen uuden kunnanvaltuuston toimikausi alkaa ja saamelaiskäräjien edustajat jatkavat kunnes uuden saamelaiskäräjien toimikausi alkaa.