Rajavartiolaitoksen päällikkö esittelee rajavartiolaitoksen toimialaa koskevat sisäministerin käsiteltävät asiat sisäministerille sekä ministeriön johtoryhmän käsiteltävät rajavartiolaitosta koskevat asiat sisäministeriön johtoryhmälle, jollei toisin säädetä taikka sisäministeri toisin määrää.

Rajavartiolaitoksen päällikkö voi ottaa asian alaiseltaan ratkaistavakseen sekä siirtää ratkaistavakseen kuuluvan asian apulaispäällikön ratkaistavaksi. Ratkaisuvaltaa ei kuitenkaan voida siirtää asioissa, jotka koskevat lausunnon tai selvityksen antamista taikka esityksen tekemistä tasavallan presidentille, ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, jollei asia ole merkitykseltään vähäinen. Sotilaskäskyasioista säädetään erikseen.

Rajavartiolaitoksen esikunnassa on henkilöstöosasto, oikeudellinen osasto, raja- ja meriosasto, teknillinen osasto sekä suunnittelu- ja talousyksikkö.

Rajavartiolaitoksen esikunnassa voi tarvittaessa olla osastoihin kuulumattomia erillisiä toimintayksiköitä. Sen lisäksi mitä valvonnasta rajavartiolaitoksessa säädetään tai määrätään, osastot ja yksiköt huolehtivat tarpeellisesta valvonnasta toimialallaan sekä tietojärjestelmiensä käytön ohjauksesta ja valvonnasta.

Rajavartiolaitoksen esikunnan tehtävistä ja johtosuhteista sekä asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta rajavartiolaitoksen esikunnassa määrätään rajavartiolaitoksen päällikön vahvistamassa rajavartiolaitoksen esikunnan työjärjestyksessä, jollei muuta säädetä. Rajavartiolaitoksen esikunnan tehtävissä sisäministeriön rajavartio-osastona noudatetaan sisäministeriön työjärjestystä.

Rajavartiolaitoksen esikunnalle kuuluvan asian ratkaisee esittelystä rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, jollei muuta säädetä tai lain taikka asetuksen nojalla toisin määrätä.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen alaiselleen kuuluvan asian ja siirtää apulaispäällikölle kuuluvan asian sijaisensa ratkaistavaksi. Ratkaisuvaltaa ei voida siirtää asioissa, jotka koskevat lausunnon tai selvityksen antamista taikka esityksen tekemistä tasavallan presidentille, ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, jollei asia ole merkitykseltään vähäinen.

Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston ja oikeudellisen osaston virkamiehellä, joka on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon, on oikeus rajavartiolaitokselle kuuluvissa asioissa valvoa valtion etua ja oikeutta tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa ja toimituksissa sekä käyttää niissä puhevaltaa. Laillisuusvalvontaan kuuluvissa asioissa tämä oikeus on rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston virkamiehellä, joka on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon. Markkinaoikeudessa käsiteltävissä asioissa tämä oikeus on myös rajavartiolaitoksen esikunnan hankintapäälliköllä. Hankintapäälliköllä sekä vartiolentolaivueessa laivueen komentajalla ja lentoteknisellä johtajalla on lisäksi oikeus hyväksyä rajavartiolaitoksen hankintoihin liittyvät loppukäyttäjätodistukset.

Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen osaston osastopäälliköllä ja kiinteistöpäälliköllä on oikeus rajavartiolaitokselle kuuluvissa kiinteistönpitoon liittyvissä asioissa ja toimituksissa valvoa valtion etua ja oikeutta sekä käyttää niissä puhevaltaa. Teknillisen osaston osastopäälliköllä ja kiinteistöpäälliköllä on lisäksi oikeus käyttää puhevaltaa rajavartiolaitoksen kiinteistönpitoon liittyvissä hankinnoissa.

Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston päällikkö tai apulaisosastopäällikkö voi valtuuttaa määräämänsä henkilön käyttämään valtion puhevaltaa rajavartiolaitokselle kuuluvassa yksittäisessä asiassa tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa ja toimituksissa. Tekniseen toimialaan kuuluvissa asioissa tämä oikeus on myös rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen osaston osastopäälliköllä ja apulaisosastopäälliköllä.

Vartiostoa ja vartiolentolaivuetta johtaa komentaja sekä Raja- ja merivartiokoulua koulun johtaja. Komentajalla ja koulun johtajalla on apunaan hallintoyksikön esikunta.

Vartioston ja vartiolentolaivueen esikuntaa johtaa apulaiskomentaja sekä Raja- ja merivartiokoulun esikuntaa koulun apulaisjohtaja. Apulaiskomentaja toimii komentajan ja koulun apulaisjohtaja koulun johtajan sijaisena tämän estyneenä ollessa.

Vartiosto vastaa rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamisesta sekä vartiolentolaivue rajavartiolain 75 §:ssä tarkoitetusta rajavartiolaitoksen ilmailusta toimialueellaan rajavartiolaitoksen päällikön ja rajavartiolaitoksen esikunnan antamien ohjeiden, määräysten ja käskyjen sekä työjärjestyksen mukaisesti. Raja- ja merivartiokoulu vastaa rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 3 luvussa säädetyistä tehtävistä vahvistettujen tulostavoitteiden, toimintalinjojen ja johtosäännön mukaisesti.

Komentaja ja koulun johtaja johtaa hallintoyksikkönsä toimintaa ja vastaa sen toiminnan tuloksellisuudesta. Jollei muuta säädetä tai määrätä, hänelle kuuluvat hallintoyksikössään ne tehtävät, jotka 7 §:n 8 ja 9 kohdan mukaan rajavartiolaitoksen esikunnan osalta kuuluvat rajavartiolaitoksen apulaispäällikölle.

Rajavartioston komentaja toimii Suomen ja Neuvostoliiton välisellä valtakunnan rajalla noudatettavasta järjestyksestä ja rajatapahtumain selvittämisjärjestyksestä tehdyssä sopimuksessa (SopS 32/1960) tarkoitettuna rajavaltuutettuna rajavartioston apulaiskomentajan toimiessa hänen sijaisenaan.

Komentaja ja koulun johtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen alaiselleen kuuluvan asian. Hän voi yksittäistapauksessa siirtää johtamansa hallintoyksikön päällikölle kuuluvan asian sijaisensa ratkaistavaksi, jollei muuta säädetä tai työjärjestyksessä toisin määrätä.

Apulaiskomentaja ja koulun apulaisjohtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen alaiselleen kuuluvan asian. Hän voi yksittäistapauksessa siirtää johtamansa esikunnan päällikölle kuuluvan asian sijaisensa ratkaistavaksi, jollei muuta säädetä tai työjärjestyksessä toisin määrätä.

Vartioston ja vartiolentolaivueen johtosuhteista sekä niiden yksiköiden tehtävistä määrätään tarkemmin rajavartiolaitoksen esikunnan vahvistamassa asianomaisen hallintoyksikön työjärjestyksessä. Raja- ja merivartiokoulun johtosuhteista ja sen yksiköiden tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä rajavartiolaitoksen päällikön vahvistamassa johtosäännössä.

Rajavartiolaitoksen esikunnan, Raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen toimialueena on valtakunnan alue ja Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa (1058/2004) tarkoitettu talousvyöhyke.

Merivartiostojen toimialueena on lisäksi toimialueensa edustalla olevan talousvyöhykkeen alue. Rajavartiolaitoksen esikunta määrää toimialueen ylittävästä hallintoyksiköiden yhteistoiminnasta.

Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 9 §:ssä tarkoitetuista sotilasviroista ovat upseerin virkoja rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin, kommodorin, esiupseerin ja nuoremman upseerin virat.

Rajavartiolaitoksessa voi olla myös muita kuin edellä mainittuja virkoja.

Rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön sekä kenraalin ja amiraalin viran (erittelyvirat) perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta säädetään erikseen.

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää muun kuin erittelyviran perustamisesta, lakkauttamisesta, siirtämisestä, nimen muuttamisesta sekä sijoittamisesta hallintoyksiköihin. Rajavartiolaitoksen esikunta kuitenkin päättää sellaisen viran siirtämisestä ja hallintoyksikköön sijoittamisesta, johon nimittää hallintoyksikön päällikkö.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää edellytyksistä, joilla henkilö voidaan nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen tai virkaan määräajaksi, jollei muuta säädetä.

Rajavartiolaitoksen viran täyttämättä jättämisestä päättää virkaan nimittävä viranomainen, jollei muuta säädetä.

Erittelyviran täyttämättä jättämisestä päättää sisäministeri. Muun upseerin viran sekä hallitusneuvoksen ja lainsäädäntöneuvoksenviran täyttämättä jättämisestä päättää rajavartiolaitoksen päällikkö.

Erittelyviran ja rajavartiolaitoksen muuhun upseerin virkaan nimittämisestä säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 12 §:ssä.

Virkaan tai virkasuhteeseen enintään vuoden määräajaksi nimittää hallintoyksikön päällikkö. Virkaan tai virkasuhteeseen yli vuoden määräajaksi nimittää se viranomainen, joka nimittää virkaan. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti, virkaan tai virkasuhteeseen yli vuoden määräajaksi nimittää kuitenkin valtioneuvosto.

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää tehtävän perustamisesta, lakkauttamisesta ja siirtämisestä sekä tehtävänimikkeistä, jollei toisin säädetä. Rajavartiolaitoksen esikunta kuitenkin päättää tehtävän siirtämisestä ja hallintoyksikköön sijoittamisesta sellaisen tehtävän osalta, johon määrää hallintoyksikön päällikkö.

Hallintoyksikön päällikkö määrää rajavartiolaitoksen virkamiehen tehtävään. Komentajan, koulun johtajan, apulaiskomentajan, koulun apulaisjohtajan, rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön, erillisen yksikön päällikön, everstin, kommodorin ja rajavartioylitarkastajan määrää tehtävään kuitenkin rajavartiolaitoksen päällikkö. Valtioneuvoston nimittämän virkamiehen määrää tehtävään valtioneuvosto.

Lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään määrätty virkamies voidaan määrätä muuhun kuin lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään vain asianomaisen virkamiehen suostumuksella.

Jollei muuta säädetä, henkilön siirrosta hallintoyksikössä päättää hallintoyksikön päällikkö rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisen kokoonpanon asettamissa puitteissa.

Henkilön siirrosta hallintoyksiköstä toiseen päättää rajavartiolaitoksen esikunta. Valtioneuvoston tehtävään määräämän virkamiehen siirrosta päättää kuitenkin valtioneuvosto ja rajavartiolaitoksen päällikön tehtävään määräämän virkamiehen siirrosta rajavartiolaitoksen päällikkö.

Siirtymisvelvollisuudesta ja muutoksenhakuoikeudesta siirtopäätökseen säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 14 §:ssä. Siirtämisestä muuhun kuin rajavartiolaitoksen virkaan noudatetaan lisäksi, mitä valtion virkamieslaissa (750/1994) ja valtion virkamiesasetuksessa (971/1994) säädetään.

Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto tai erikoiskoulutus sekä vähintään reservin aliupseerin koulutus.

Opistoupseerin kelpoisuusvaatimuksena on opistoupseerin tutkinto taikka toimiupseerin alempi tai ylempi virkatutkinto.

Rajavartijan kelpoisuusvaatimuksena on ylioppilastutkinnon, lukion oppimäärän tai vähintään toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaminen sekä rajavartijan peruskurssin suorittaminen. Siltä, joka otetaan rajavartijan virkaan määräajaksi rajavartiolaitoksessa järjestettävän varusmieskoulutuksen apukouluttajaksi, ei kuitenkaan vaadita rajavartijan peruskurssin suorittamista.

Sisäministeri antaa sivutoimiluvan rajavartiolaitoksen päällikölle. Rajavartiolaitoksen päällikkö antaa sivutoimiluvan hallintoyksikön päällikölle. Muulle rajavartiolaitokseen palvelussuhteessa olevalle henkilölle sivutoimiluvan antaa asianomaisen hallintoyksikön päällikkö.

Sivutoimi-ilmoitus annetaan sivutoimiluvasta päättävälle viranomaiselle.

Irtisanomisesta ja virkasuhteen purkamisesta rajavartiolaitoksessa päättää nimittävä viranomainen. Irtisanomisesta valtion virkamieslain 27 §:n nojalla päättää kuitenkin rajavartiolaitoksen päällikkö, jollei tasavallan presidentti pidätä nimittämänsä virkamiehen osalta ratkaisuvaltaa itselleen.

Rajavartiolaitoksessa sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetussa laissa (255/2014) tarkoitettuja joukko-osaston komentajia ovat vartioston ja vartiolentolaivueen komentaja sekä Raja- ja merivartiokoulun johtaja.

Esitutkinnan siirtämisestä poliisille säädetään erikseen. Rajavartiolaitoksessa käsiteltävän sotilasrikosasian esitutkinnan suorittaa rajavartiomies.

Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 33 §:ssä tarkoitetun sotilaslakimiehen lausunnon antaa rajavartiolaitoksessa käsiteltävässä sotilaskurinpitoasiassa oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut rajavartiolaitoksen esikunnan virkamies.

Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 75 §:ssä tarkoitettuna päiväkäskynä on rajavartiolaitoksen päällikön hallintoyksiköille julkaisema päätösluettelo sekä vartioston ja vartiolentolaivueen komentajan ja Raja- ja merivartiokoulun johtajan hallintoyksikössään julkaisema päätösluettelo.

Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvistaa rajavartiomiesten koulutusjärjestelmän ja opetussisältöjen perusteet.

Rajavartijan peruskurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet rajavartijan tehtävien hoitamiseen ja että hän hallitsee rajavartiomiehen toimivaltuuksia koskevat säännökset ja määräykset sekä että hänellä on virassa vaadittava kielitaito. Rajavartijan jatkokurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet pienryhmän esimiestehtäviin. Mestarikurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet työyksikön esimiestehtäviin.

Opintosuoritukset arvostellaan Raja- ja merivartiokoulun johtosäännön arvosteluperusteiden mukaisesti.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen.

Rajavartiomieheksi voidaan määrätä rajavartiolaitoksen virkamies, joka hallitsee rajavartijan peruskurssiin sisältyvän rajavartiomiehen toimivaltuuksia koskevan oppimäärän ja jolla on rajavartiomieheltä vaadittava kielitaito.

Rajavartiolaitoksen päällikkö ja rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäälliköt ja oikeudellisen osaston apulaisosastopäällikkö sekä hallintoyksiköiden päälliköt ovat ilman erillistä määräystä rajavartiomiehiä. Hallintoyksikön päällikön alaisen muun virkamiehen määräämisestä rajavartiomieheksi säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 15 §:ssä.

Rajavartiolaitoksen tai sen hallintoyksikön päällikkö voi määrätä tutkinnanjohtajaksi vähintään luutnantin arvoisen rajavartiomiehen, joka on saanut Raja- ja merivartiokoulun antaman tutkinnanjohtajakoulutuksen tai saanut muun koulutuksen, jonka Raja- ja merivartiokoulu on hyväksynyt sen antamaa koulutusta vastaavaksi, taikka joka on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon tai poliisipäällystön tutkinnon.

Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista niiden virkojen osalta, joissa säädettynä kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:ssä.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun rajavartiomiehen kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun rajavartiomiehen kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on yksikielisessä viranomaisessa viranomaisen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito.

Rajavartiolaitoksessa noudatetaan soveltuvin osin mitä upseerien suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (9/2004) säädetään. Kun kaksikielisessä viranomaisessa täytetään virkaa, on kiinnitettävä huomiota siihen, että suomen ja ruotsin kielen käyttämistä edellyttävät virkatehtävät voidaan jakaa asianomaista kieltä taitavien henkilöiden suoritettaviksi. Ahvenanmaalla vaadittavasta kielitaidosta säädetään erikseen.

Sotilasvirassa palvelevan rajavartiolaitoksen virkamiehen samoin kuin rajavartiomiehen fyysinen suorituskyky arvioidaan testien ja lääkärintarkastuksen perusteella. Jos virkamiehen fyysinen suorituskyky ei vastaa hänen tehtävänsä asettamia vaatimuksia, hänelle voidaan laatia ohjelma suorituskyvyn kohottamiseksi. Virkamies, jonka fyysinen suorituskyky ei vastaa hänen tehtävänsä vaatimuksia, voidaan siirtää fyysisesti vähemmän vaativiin tehtäviin, jos se on välttämätöntä työturvallisuudesta huolehtimiseksi tai rajavartiolaitoksen tehtävien suorittamisen varmistamiseksi.

Fyysisen suorituskyvyn arvioimisesta ja siihen liittyvistä testeistä ja luokittelusta sekä kussakin tehtävässä vaadittavasta fyysisestä suorituskyvystä määrää rajavartiolaitoksen päällikkö.

Vartiostossa tulee olla yleisjohtajaksi määrätty rajavartiomies, joka vastaa kenttätoiminnan operatiivisesta johtamisesta työvuoronsa aikana. Yleisjohtajan toimialue voi käsittää yhden taikka useamman hallintoyksikön muodostaman alueen.

Vartiostossa tulee olla vähintään yksi kenttäjohtaja, joka johtaa operatiivista kenttätoimintaa yleisjohtajan alaisuudessa.

Rajavartiolaitoksen toiminnallisista tai tilapäisistä johtosuhteista voidaan määrätä lisäksi erikseen.

2 momentti on kumottu A:lla 17.12.2009/1128.

Työterveyshuollon järjestämisestä rajavartiolaitoksessa säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/2001). Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuusta säädetään terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa (322/1987).

Rajavartiolain 76 §:ssä tarkoitetusta pelastuspalkkiosta luopumisesta sekä pelastuspalkkion jakamisesta päättää rajavartiolaitoksen päällikkö.

Jollei pelastuspalkkiosta luovuta, jaetaan meripelastustyön aiheuttamien lisäkustannusten kattamisen jälkeen jäävästä palkkion osasta yksi viidesosa aluksella meripelastustyön aikana palvelleille virkamiehille sekä asevelvollisuuslain (1438/2007) ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla palvelleille henkilöille.

Palkkio jaetaan ensisijaisesti henkilöiden suorittamien toimenpiteiden vaativuuden ja vaikuttavuuden mukaisessa suhteessa.

Rajavartiolain 36 §:n 2 momentin, 37 §:n ja 71 §:n 2 momentin nojalla kiinniotetusta henkilöstä kirjataan henkilö- tai muut tunnistetiedot, tiedot kiinniottoon johtaneesta toimenpiteestä, tiedot turvallisuustarkastuksesta, tiedot kiinniotetun kuljettamisesta sekä tiedot kiinniottoajasta ja -paikasta sekä kiinnioton päättymisestä.

Rajavartiolain 28, 59, 66, 66 a ja 69 §:ssä tarkoitetusta omaisuuden haltuun ottamisesta kirjataan haltuunoton peruste sekä tiedot omaisuuden takaisin luovuttamisesta tai hävittämisestä.

Valtio varustaa rajavartiomiehen hänen tehtävänsä edellyttämillä voimankäyttö- ja suojavälineillä. Rajavartiomies saa käyttää ainoastaan sellaisia voimankäyttövälineitä, jotka on hyväksytty rajavartiolaitoksessa käytettäviksi ja joiden turvalliseen käyttöön hän on saanut koulutuksen.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista rajavartiolaitoksen virkamies säilyttää kelpoisuutensa toimia siinä virassa, johon hän on nimitettynä tämän asetuksen voimaan tullessa, sekä muihin rajavartiolaitoksen virkoihin, joiden kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin sen viran, johon virkamies on nimitettynä tämän asetuksen voimaan tullessa. Sama koskee tämän asetuksen voimaan tullessa virkasuhteeseen määräajaksi nimitettyjen kelpoisuutta määräajan loppuun saakka.

Kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten estämättä voidaan kuitenkin rajavartiolaitoksen virkamies, joka tämän asetuksen voimaantullessa oli rajavartiomies, määrätä rajavartiomieheksi sen rajavartioviranomaisen toimialueelle, jossa hän tämän asetuksen voimaantullessa palveli rajavartiomiehenä. Hänet voidaan myös siirtää rajavartiomieheksi sellaiselle rajavartioviranomaisen toimialueelle, jossa rajavartiomiehen kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset ovat samat tai alhaisemmat kuin sillä toimialueella, jossa hän toimi ennen siirtoa.