Tätä lakia sovelletaan hallinnon, koulutuksen ja tutkimustoiminnan järjestämiseen sekä palvelussuhteeseen rajavartiolaitoksessa, jollei muuta säädetä. Rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioista on voimassa, mitä tässä laissa ja muualla säädetään.

Tässä laissa tarkoitetaan rajajoukoilla niitä rajavartiolaitoksen virkamiehiä ja rajavartiolaitoksessa asevelvollisuuslain (1438/2007) nojalla palvelemaan määrättyjä tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia henkilöitä, jotka voidaan valtakunnan puolustusta tehostettaessa liittää puolustusvoimiin.

Rajavartiolaitos on sisäministeriön johdon ja valvonnan alaisena toimiva valtion keskushallintoon kuuluva viranomainen. Rajavartiolaitosta johtaa sisäministeriössä Rajavartiolaitoksen päällikkö alaisinaan hallintoyksikköinä Rajavartiolaitoksen esikunta, rajavartiostot ja merivartiostot, Raja- ja merivartiokoulu sekä Vartiolentolaivue (hallintoyksiköt).

Rajavartiolaitoksen esikuntaa johtaa Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ja muuta hallintoyksikköä asianomaisen hallintoyksikön päällikkö. Muut hallintoyksiköt ovat Rajavartiolaitoksen esikunnan alaisia. Rajavartiolaitoksen päällikön sijaisena tämän ollessa estyneenä toimii Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ja hänenkin estyneenä ollessaan Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston, henkilöstöosaston tai teknillisen osaston päällikkönä palveleva kenraali tai amiraali.

Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköistä, rajavartiostojen ja merivartiostojen alueellisista rajoista sekä Rajavartiolaitoksen päällikön oikeudesta määrätä Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden tarkemmasta kokoonpanosta ja Rajavartiolaitoksen johtosuhteista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Rajavartiolaitoksen päällikkö ja rajavartiolaitoksen esikunta ovat valtakunnallisia rajavartioviranomaisia.

Rajavartiostot ja merivartiostot sekä niiden komentajat ovat alueellisia rajavartioviranomaisia. Raja- ja merivartiokoulu sekä vartiolentolaivue ovat alueelliseen jaotukseen kuulumattomia rajavartioviranomaisia. Muut kuin edellä mainitut rajavartiolaitoksen yksiköt ovat paikallisia rajavartioviranomaisia.

Rajavartiolaitoksen päälliköllä on oikeus ottaa ratkaistavakseen muun rajavartioviranomaisen ratkaistavaksi säädetty asia.

Rajavartiolaitoksen päällikkö pitää sisäasiainministerin tietoisena rajavartiolaitosta koskevista asioista ja osallistuu rajavartiolaitosta koskevien asioiden käsittelyyn sisäasiainministeriössä.

Sisäministeri ratkaisee rajavartiolaitoksen alueellisten ja paikallisten yksikköjen ja toimintojen lakkauttamista tai supistamista koskevat asiat, jotka ovat yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä. Jollei toisin säädetä, rajavartiolaitoksen päälliköllä on oikeus esittelystä ratkaista muut rajavartiolaitosta ja sen toimialaa koskevat sisäministeriön päätettäviksi säädetyt hallintoasiat.

Rajavartiolaitoksen esikunta on samalla sisäasiainministeriön rajavartio-osasto. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö on samalla sisäasiainministeriön rajavartio-osaston osastopäällikkö.

Rajavartiolaitoksen sisäinen järjestys on sotilaallinen. Sotilasvirassa palveleva virkamies esittelee rajavartiolaitoksen päällikön tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian ja varmentaa sotilasesimiehen siitä tekemän päätöksen.

Tasavallan presidentti päättää rajajoukkojen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista sekä muista rajavartiolaitoksen sotilaallisia maanpuolustustehtäviä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioista. Presidentti päättää sotilaskäskyasiana myös rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön ylentämisestä upseerin, erikoisupseerin ja opistoupseerin sotilasarvoon. Presidentti voi ottaa päätettäväkseen rajavartiolaitoksen päällikön tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian.

Tasavallan presidentti tekee päätökset rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioissa sisäministerin esittelystä valtioneuvoston ulkopuolella. Päätökset varmentaa sisäministeri. Asiaa esiteltäessä pääministerillä ja rajavartiolaitoksen päälliköllä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä siitä.

Tasavallan presidentti voi omasta aloitteestaan tai sisäministerin esityksestä siirtää sotilaskäskyasian presidentin valtioneuvostossa ratkaistavaksi. Tällöin presidentti päättää asiasta sisäministerin esittelystä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Sotilaskäskyasiaa presidentille valtioneuvostossa esiteltäessä rajavartiolaitoksen päälliköllä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä siitä.

Edellä 2 ja 3 momentissa säädetystä poiketen virkamiehen henkilökohtaista aseistusta voimakkaamman sotavarustein tapahtuvan asevoiman käyttöä koskevaan Rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasiaan sovelletaan puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 32 §:n 2 ja 3 momentissa säädettyä menettelyä. Asiaa esiteltäessä sisäministerillä ja Rajavartiolaitoksen päälliköllä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä siitä.

Rajavartiolaitoksen päällikkö ratkaisee muut kuin tasavallan presidentin päätettävät sotilaskäskyasiat, jollei niitä säädetä tai määrätä muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi.

Sotilasesimies voi ottaa päätettäväkseen alaisensa ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian. Rajavartiolaitoksen päällikön ja hänen alaistensa sotilasesimiesten välisestä toimivallanjaosta sotilaskäskyasioissa ja sotilaskäskyasioiden käsittelyjärjestyksestä rajavartiolaitoksessa säädetään tasavallan presidentin asetuksella.

Rajavartiolaitoksen päällikön tulee antaa tietoja presidentille ja sisäasiainministerille sotilasesimiesten toimivaltaan kuuluvista merkittävistä sotilaskäskyasioista.

Rajavartiolaitoksessa on upseerin, erikoisupseerin, opistoupseerin, merivartijan ja rajavartijan sotilasvirkoja. Rajavartiolaitoksessa voi lisäksi olla muita virkoja sekä määräaikaisessa virkasuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Rajavartiolaitoksen virkojen perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta sekä sijoittamisesta ja siirtämisestä Rajavartiolaitoksessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Rajaturvallisuuden häiriötilanteissa sekä tehostettaessa ja kohotettaessa valmiutta niihin varautumiseksi Raja- ja merivartiokoululla upseerin koulutusohjelmassa opiskeleva kadetti voidaan nimittää nuoremman upseerin sotilasvirkaan enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Nimittäminen edellyttää riittävää koulutusta, josta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Rajavartiolaitoksen virkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on Suomen kansalainen ja täyttää valtion virkamieslain (750/1994) 6 ja 8 §:ssä säädetyt valtion viran yleiset kelpoisuusvaatimukset. Lisäksi hänen tulee olla elämäntavoiltaan nuhteeton ja luotettava.

Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on suorittanut Suomen puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa joko asevelvollisuuden aseellisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja että hän on terveydeltään ja ruumiilliselta kunnoltaan virkaan sopiva. Lisäksi Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan, ettei hänellä ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslain (726/2014) 3 §:n 1 momentin 9 a kohdassa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Rajavartiolaitoksessa.

Mitä 2 momentissa säädetään asevelvollisuuden suorittamisesta, ei koske henkilöä, joka Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 12 §:n 1 momentin nojalla saa asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa. Vaatimus naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta ei 2 momentissa säädetystä poiketen koske henkilöä, jolla on Ahvenanmaan itsehallintolain 6 §:ssä tarkoitettu kotiseutuoikeus.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä rajavartiolaitoksen virkamiesten erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, kuten koulutuksesta sekä esimiestehtävässä edellytettävästä johtamistaidosta ja -kokemuksesta sekä rajavartiolaitoksen sotilasvirassa vaadittavasta palveluskokemuksesta.

Tasavallan presidentti nimittää virkaan rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön sekä kenraalin ja amiraalin. Presidentti tekee päätöksen asiassa valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Muut rajavartiolaitoksen upseerit presidentti nimittää virkaan sisäasiainministerin esittelystä 7 §:n 2 momentissa säädetyssä menettelyssä. Muuhun kuin edellä mainittuun rajavartiolaitoksen virkaan nimittämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Rajavartiolaitoksen sotilasvirat voidaan täyttää niitä haettavaksi julistamatta.

Edellä 1 momentissa säädetty ei koske virkoja, joihin valtioneuvosto nimittää.

Tasavallan presidentti määrää valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta tehtävään rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön sekä kenraalin ja amiraalin.

Rajavartiolaitoksen muun kuin 1 momentissa mainitun virkamiehen tehtävään määräämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Rajavartiolaitoksen virkamies on velvollinen siirtymään toiseen vähintään samantasoiseen Rajavartiolaitoksen virkaan taikka toiseen, virkamiehen saamaa koulutusta vastaavaan Rajavartiolaitoksen tehtävään, kun se on tarpeen Rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisen kokoonpanon mukaisen avoimen viran tai tehtävän täyttämistä varten taikka muutoin palveluksen asianmukaista järjestämistä varten.

Jos siirtäminen toiseen virkaan tai tehtävään aiheuttaa virkamiehelle palveluspaikkakunnan muutoksen, asianomaiselle on annettava päätöksestä tieto vähintään kolme kuukautta aikaisemmin.

Toiseen virkaan tai tehtävään siirtämistä koskevaan päätökseen, joka aiheuttaa virkamiehen palveluspaikkakunnan muuttumisen taikka ilman virkamiehen suostumusta tapahtuvaan tehtävään siirtämistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Siirtämistä koskeva päätös tulee kuitenkin noudatettavaksi siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Muuhun toiseen virkaan tai tehtävään siirtämistä taikka virkamiehen tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Rajavartiomies on rajavartiolaitoksen virkamies, joka on saanut valtioneuvoston asetuksella säädettävän rajavartiomiehen koulutuksen ja jonka hallintoyksikön päällikkö on määrännyt rajavartiomieheksi.

Rajavartiomiehellä on rajavartiolaissa (578/2005) ja muussa laissa rajavartiomiehelle säädetyt toimivaltuudet.

Mitä tässä laissa säädetään rajavartiomiehestä, sovelletaan siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) perusteella rajavalvontatehtäviin nimitettyyn rajavartiomieheen.

Rajavartiolaitoksen virkamies on velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen tietoonsa tulleesta rajavartiolaitoksen tehtäviä koskevasta tärkeästä asiasta.

Rajavartiomies on tarvittaessa myös vapaa-aikanaan velvollinen ryhtymään välttämättömiin toimenpiteisiin rajavartiolaitoksen tehtävien alaan kuuluvan vakavan rikoksen estämiseksi taikka etsintä- tai avustustehtävän käynnistämiseksi.

Rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluva virkamies ei saa ilmaista luottamuksellisesti tietoja antaneen taikka yksinomaan tietoverkossa peitehenkilönä tai yksinomaan tietoverkossa valeostajana toimineen henkilöllisyyttä koskevaa tietoa, jos tiedon ilmaiseminen vaarantaisi tämän tai tämän läheisten turvallisuuden. Vaitiolovelvollisuus on voimassa myös, jos henkilöllisyyttä koskevan tiedon ilmaiseminen vaarantaisi käynnissä jo olevan tai tulevan tiedonhankinnan.

Rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluvan virkamiehen vaitiolovelvollisuudesta säädetään tämän lain lisäksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja muualla laissa. Sama vaitiolovelvollisuus on sillä, joka on työsopimussuhteessa Rajavartiolaitokseen tai on toimeksiantosopimuksen perusteella saanut tietoonsa Rajavartiolaitoksen salassa pidettävää tietoa.

Vaitiolovelvollisuus on voimassa myös toimeksiantosopimuksen tai palvelussuhteen Rajavartiolaitoksessa päätyttyä.

Rajavartiolaitos saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa muita kuin 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle, jos tietojen luovuttaminen on yksittäistapauksessa välttämätöntä Rajavartiolaitokselle tai muulle viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle kuuluvan tehtävän vuoksi. Lisäksi Rajavartiolaitos saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa edellä tarkoitettuja tietoja viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle, jos se on yksittäistapauksessa välttämätöntä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseen liittyvän tehtävän suorittamiseksi, rikoksen ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi taikka lapsen edun tai muun tärkeän yksityisen edun suojaamiseksi. Tietojen luovuttamisesta turvallisuuden kannalta merkittävään tehtävään pyrkivän tai siinä olevan henkilön luotettavuuden varmistamiseksi säädetään erikseen laissa.

Rajavartiolaitos saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa muita kuin 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, joiden ilmaisemiseen on yksittäistapauksessa painava syy hengelle tai terveydelle vaarallisen tapahtuman, vapauteen kohdistuvan rikoksen tai huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon estämiseksi, järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseen liittyvän tehtävän suorittamiseksi, vakavan rikoksen ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi, lapsen edun tai muun tärkeän yksityisen edun suojaamiseksi taikka kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.

Rajavartiolaitos saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa muita kuin 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta annetussa laissa (310/2025) tarkoitetulle kriittiselle toimijalle tai kyberturvallisuuslain (124/2025) 3 §:ssä tarkoitetulle toimijalle, jos tietojen luovuttaminen on tarpeen Rajavartiolaitokselle tai edellä mainitulle toimijalle kuuluvan kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen tai häiriönsietokyvyn parantamiseen liittyvän tehtävän suorittamiseksi.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitettu tieto voidaan antaa pyynnöstä tai oma-aloitteisesti.

Rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluva ei ole velvollinen ilmaisemaan hänelle hänen palvelussuhteensa aikana luottamuksellisesti tietoja antaneen henkilöllisyyttä koskevaa tietoa eikä salassa pidettäviä taktisia tai teknisiä menetelmiä.

Velvollisuudesta pitää 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja menetelmät salassa tietyissä tapauksissa säädetään 17 §:n 1 momentissa ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 5 kohdassa.

Tuomioistuin voi määrätä ilmaistavaksi 17 §:n 1 momentissa tai 17 b §:n 1 momentissa tarkoitetun tiedon, jos ilmoittamatta jättäminen voisi loukata asianosaisen oikeutta puolustautua asianmukaisesti tai muuten asianmukaisesti valvoa oikeuttaan oikeudenkäynnissä. Edellytyksenä määräämiselle on lisäksi, että syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta, taikka sellaisen rikoksen yrityksestä tai osallisuudesta siihen. Luottamuksellisesti tietoja antaneen henkilön taikka yksinomaan tietoverkossa peitehenkilönä tai yksinomaan tietoverkossa valeostajana toimineen henkilöllisyyttä ei tällöinkään saa määrätä ilmaistavaksi, jos siitä ilmeisesti aiheutuisi vakavaa vaaraa hänen tai hänen läheistensä turvallisuudelle.

Rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluva on vaitiolovelvollisuudestaan tai -oikeudestaan huolimatta velvollinen ilmaisemaan 17 §:n 1 momentissa ja 17 b §:n 1 momentissa tarkoitetun sellaisen tiedon, jonka ilmaiseminen on välttämätöntä esitutkinnan aloittamisen edellytysten arvioimiseksi, jos luottamuksellisesti tietoja antaneen on siinä ominaisuudessa taikka yksinomaan tietoverkossa toimineen peitehenkilön tai yksinomaan tietoverkossa toimineen valeostajan on siinä tehtävässä perusteltua syytä olettaa syyllistyneen rikokseen.

Rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluva on velvollinen ilmaisemaan 1 momentissa tarkoitetun tiedon myös selvityksen saamiseksi asiassa, jossa esitutkinta on aloitettu, jos on perusteltua syytä epäillä, että luottamuksellisesti tietoja antanut on siinä ominaisuudessa taikka yksinomaan tietoverkossa toiminut peitehenkilö tai yksinomaan tietoverkossa toiminut valeostaja on siinä tehtävässä syyllistynyt rikokseen.

Jos Rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluva kieltäytyy ilmaisemasta 1 tai 2 momentissa tarkoitettua tietoa, tuomioistuin voi pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta määrätä, että tieto on annettava vaatimuksen esittäjälle, jos kieltäytymiselle ei ole laillista perustetta. Tuomioistuin voi samoin asianomistajan vaatimuksesta määrätä, että Rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluvan on annettava tieto luottamuksellisesti tietoja Rajavartiolaitokselle antaneen henkilöllisyydestä, jos ilmaiseminen on välttämätöntä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 1 luvun 14 §:ssä tarkoitetun asianomistajan syyteoikeuden turvaamiseksi. Tässä momentissa tarkoitettua asiaa käsiteltäessä noudatetaan esitutkintalain (805/2011) 7 luvun 9 §:ää todistajankuulustelusta tuomioistuimessa.

Harkitessaan 3 momentissa tarkoitetun määräyksen antamista tuomioistuimen on kiinnitettävä huomiota siihen, voiko ilmaisuvelvollisuus aiheuttaa vaaraa valtion turvallisuudelle tai jonkun hengelle tai terveydelle taikka vaarantaa käynnissä olevan tiedonhankinnan, ja miten perusteltua ilmoittaminen toisaalta on ottaen huomioon rikosepäilyn laatu ja asianomistajan oikeus asianmukaisesti valvoa oikeuttaan oikeudenkäynnissä.

Jos 3 momentissa tarkoitettu asia koskee yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa, yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa tai tietolähteen ohjattua käyttöä, asia käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Muu ilmaisuvelvollisuutta koskeva asia käsitellään siinä käräjäoikeudessa, jossa se käy sopivasti päinsä. Tiedon ilmaisemista koskevan pyynnön esittäjän ja ilmaisemisesta kieltäytyneen henkilön on oltava läsnä asiaa käsiteltäessä. Asiaa käsiteltäessä käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja.

Rajavartiomies ei saa ottaa vastaan eikä pitää valtion virkamieslain 18 §:n 4 momentissa tarkoitettua sivutointa, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta anna siihen lupaa.

Rajavartiomies ei saa hoitaa tehtävää, johon liittyvät oikeudet tai velvollisuudet saattavat joutua ristiriitaan rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien kanssa.

Rajavartiomiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hän menettele tavalla, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon.

Rajavartiomiehen käyttäytymisen asianmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon hänen asemansa ja tehtävänsä rajavartiolaitoksessa.

Rajavartiomiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan kurinpitorangaistuksena määrätä virantoimituksesta erottaminen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei varoitusta ole pidettävä riittävänä. Palkanmaksu keskeytetään virantoimituksesta erottamisen ajaksi.

Virantoimituksesta erottamisesta päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävä viranomainen on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, virantoimituksesta erottamisesta päättää sisäministeriö. Virantoimituksesta erottamisesta päättävän viranomaisen tulee panna virantoimituksesta erottaminen vireille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen sai tiedon seikasta, joka saattaa aiheuttaa virantoimituksesta erottamisen.

Ennen kuin rajavartiomiehen virantoimituksesta erottamisesta tehdään päätös, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Viranomaisen on varattava myös pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi, jos rajavartiomies sitä pyytää ja jos virantoimituksesta erottamista ei asian laadun vuoksi ole saatettava voimaan välittömästi. Viranomaisen on ennen päätöksen tekemistä ilmoitettava rajavartiomiehelle mahdollisuudesta pyytää pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemista.

Muutoksenhausta päätökseen, joka koskee rajavartiomiehen määräaikaista virantoimituksesta erottamista, säädetään valtion virkamieslaissa.

Rajavartiolaitoksen virkamiehen tulee rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvan erityistilanteen varalta huolehtia siitä, että hänen ajan tasalla olevat yhteystietonsa ovat asianomaisen hallintoyksikön tiedossa.

Rajavartiomiehen on muulloin kuin vuosilomalla tai virkavapaalla ollessaan viipymättä ilmoittauduttava palvelukseen rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvien vakavien erityistilanteiden sitä välttämättä edellyttäessä. Rajavartiolaitoksen virkamies on velvollinen erityisestä määräyksestä saapumaan palvelukseen, tarvittaessa myös vuosilomalla ollessaan, jos se on välttämätöntä rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvien vakavien erityistilanteiden johdosta. Rajavartiolaitoksen virkamies on muulloin kuin vuosilomalla ollessaan velvollinen määräyksestä olemaan hälytysvalmiudessa ja saapumaan palvelukseen, jos se rajavartiolaitoksen toimintaan liittyvästä erityisestä syystä on tarpeen.

Edellä tarkoitetut määräykset antaa hallintoyksikön yleisjohtaja, kenttäjohtaja tai asianomaisen yksikön päällikkö.

Rajavartiolaitoksen sotilasvirassa palvelevan virkamiehen ja rajavartiomiehen tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa. Eri työtehtävien edellyttämän kunnon tasosta ja kuntotestien järjestämisestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Rajavartiolaitoksen sotilasvirassa oleva on velvollinen palveluksessa käyttämään rajavartiolaitoksen virkapukua, jollei virkatehtävän laadun tai muun syyn vuoksi toisin määrätä. Muu kuin rajavartiolaitoksen sotilasvirassa oleva henkilö ei saa käyttää rajavartiolaitoksen virkapukua taikka pukuun kuuluvaa asustetta erehdyttävästi muistuttavaa asua tai pukinetta sillä tavoin, että se voi saada aikaan vaikutelman käyttäjän asemasta rajavartiolaitoksen sotilasvirassa olevana virkamiehenä.

Rajavartiomiehen tehtävään määrätyllä virkapuvun käyttöön velvollisella on oltava virkapuvussaan rajavartiomiehen asemaa osoittavat rajavartiomiehen tunnukset sisäministeriön asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla. Muu kuin rajavartiomies ei saa käyttää rajavartiomiehen asemaa osoittavia tunnuksia, ellei rajavartiolaitoksen päällikkö anna lupaa tunnusten käyttöön teatteriesityksissä tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa.

Virkapukua ja rajavartiomiehen tunnusta voidaan käyttää myös virkatehtävään liittyvän matkan aikana ja edustettaessa rajavartiolaitosta.

Rajavartiolaitoksen päällikkö voi sallia rajavartiolaitoksen virkapuvun käyttämisen myös muulle kuin sotilasvirassa palvelevalle virkamiehelle tai antaa tälle erityisestä syystä tilapäisen luvan käyttää virkapukua taikka pukuun kuuluvaa asustetta muistuttavaa, 1 momentissa tarkoitettua asua tai pukinetta.

Rajavartiomiehellä on sisäasiainministeriön asetuksella säädettävä virkamerkki.

Velvollisuudesta pitää virkamerkki mukana ja esittää se pyydettäessä säädetään rajavartiolain 8 a §:ssä.

Raja- ja merivartiokoulussa voidaan antaa rajavartiolaitoksen virkaan kelpoisuusvaatimukseksi säädettyä koulutusta sekä täydennys- ja erikoiskoulutusta rajavartiolaitoksen henkilökunnalle ja muille henkilöille. Raja- ja merivartiokoulu vastaa rajavartiolaitoksessa harjoitettavasta tutkimuksesta rajavartiolaitoksen toimialalla.

Raja- ja merivartiokoulussa voidaan järjestää Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa (1121/2008) tarkoitettua upseerin koulutusohjelmaan, jatko-opintoihin tai täydennyskoulutukseen kuuluvaa opetusta rajavartiolaitoksen toimialalla sen mukaan kuin Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa asiasta erikseen sovitaan.

Vartiolentolaivueessa voidaan järjestää rajavartiolaitoksen ilmailussa tarpeellista koulutusta yhteistoiminnassa Raja- ja merivartiokoulun sekä muiden oppilaitosten kanssa.

Raja- ja merivartiokoulun opetus on julkista, jollei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista (621/1999) muuta johdu. Lisäksi Raja- ja merivartiokoulu voi rajoittaa pääsyä opetusta seuraamaan palvelusturvallisuuden varmistamiseksi, opetustilojen rajallisuuden vuoksi tai muusta vastaavasta perustellusta syystä.

Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvistaa rajavartiolaitoksen esikunnan esityksestä rajavartiolaitoksen koulutusta ja tutkimustoimintaa koskevat tulostavoitteet ja toimintalinjat sekä Raja- ja merivartiokoulun johtosäännön.

Rajavartijan peruskurssin kesto on enintään 12 kuukautta.

Raja- ja merivartiokoulu päättää Raja- ja merivartiokoulun opetussuunnitelmista.

Raja- ja merivartiokoulun opiskelijalla tarkoitetaan rajavartijan peruskurssilla opiskelevaa ja muuta Raja- ja merivartiokoulussa opiskelevaa henkilöä.

Raja- ja merivartiokoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi tai ruotsi.

Opiskelijalla on oikeus käyttää opiskelijavalinnassa ja kokeissa joko suomea tai ruotsia. Opinnäyte laaditaan joko suomen tai ruotsin kielellä.

Raja- ja merivartiokoulu voi päättää muunkin kielen käyttämisestä opetuksessa ja opintosuorituksissa.

Mitä 17 ja 17 a–17 d §:ssä säädetään, sovelletaan myös Raja- ja merivartiokoulun opiskelijan vaitiolovelvollisuuteen ja -oikeuteen.

Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan koulutettavan on käytettävä koulutukseen osallistuessaan 23 §:n mukaista rajavartiolaitoksen virkapukua.

Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan koulutettavan käyttäytymisvelvoitteeseen sovelletaan, mitä 20 §:ssä säädetään ja asevelvollisuuslain 57 §:n perusteella sotilaskäskynä annettavalla ohjesäännöllä määrätään.

Edellä 1 momentin 4 kohdassa mainittu vaatimus ei koske henkilöitä, joilla on Ahvenanmaan itsehallintolain mukainen Ahvenanmaan kotiseutuoikeus.

Rajavartijan peruskurssin opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa Raja- ja merivartiokoululle opiskelijaksi ottamisen arvioinnissa tarvittavat terveydentilaansa koskevat tiedot Raja- ja merivartiokoulun määräämällä tavalla.

Rajavartiolaitoksen esikunta päättää 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista.

Raja- ja merivartiokoulu pyytää rajavartijan peruskurssin opiskelijoiksi pyrkivistä turvallisuusselvityslain mukaisen turvallisuusselvityksen.

Rajavartiolaitoksen virkamies voidaan määrätä osallistumaan Raja- ja merivartiokoulussa järjestettävään opetukseen. Rajavartiolaitoksen virkamiehen opiskelu Raja- ja merivartiokoulussa toteutetaan virkatehtävänä. Osallistumisoikeudesta päättää Raja- ja merivartiokoulu.

Rajavartiolaitoksen esikunta voi määrätä Raja- ja merivartiokoululla upseerin koulutusohjelmaan kuuluvia opintoja suorittavan kadetin ja riittävän koulutuksen saaneen rajavartijan peruskurssin opiskelijan suorittamaan myös muita tehtäviä kuin koulutukseen liittyviä harjoituksia, jos se on tarpeen Rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvien vakavien erityistilanteiden hoitamiseksi.

Kadetin ja rajavartijan peruskurssin opiskelijan toimivaltuuksista 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä säädetään rajavartiolain 34 g §:ssä.

Maanpuolustuskorkeakoulua on kuultava ennen kadetin määräämistä 1 momentissa tarkoitettuun tehtävään.

Rajavartijan peruskurssin opiskelijalle annetaan opiskelun ajaksi maksutta majoitus, muonitus, vaatetus, yleislääkäritasoinen terveydenhuolto ja opinto- ja harjoitusvälineet.

Rajavartijan peruskurssin opiskelijalle voidaan suorittaa kustannusten korvauksena päivärahaa, joka on suuruudeltaan vähintään 46 prosenttia kulloinkin voimassa olevasta valtion virkamiesten kokopäivärahasta.

Rajavartijan peruskurssin opiskelijalla on oikeus saada vähintään kaksi valtion kustantamaa matkaa opiskelupaikan ja koti- tai asuinpaikan välillä Suomessa jokaista täyttä opiskelukalenterikuukautta kohden. Matkustamiskustannukset korvataan edullisimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvien kustannusten mukaisesti. Matkakustannukset ulkomailta ja ulkomaille korvataan vain, jos opiskelija asuu ulkomailla vakinaisesti. Vastaavalla tavalla korvataan opintoihin kuuluvien kotimaan tai ulkomaan komennusmatkojen matkustamiskustannukset.

Peruskurssin opiskelijan terveydenhuollon kustannukset korvataan ainoastaan siltä osin kuin hoidon tarve on ilmennyt lähiopetusjakson tai harjoittelun aikana eikä opiskelijalla ole oikeutta kustannusten korvaukseen muulla perusteella.

Raja- ja merivartiokouluun pääsykokeen perusteella valittavaan, vähintään kaksi kuukautta kestävään opiskeluun osallistumisen edellytyksenä on, että opiskelija antaa opiskelun alussa kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän palvelee rajavartiolaitoksessa opiskelun päättymispäivästä lukien enintään kahden vuoden vähimmäisajan (palvelussitoumus).

Rajavartiolaitoksen ilma-aluksen lentävään henkilöstöön koulutettavan tai siihen kuuluvan henkilön on vaadittaessa annettava enintään 14 vuoden pituinen palvelussitoumus. Upseerin koulutusohjelmaan liittyvästä palvelussitoumuksesta säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 29 §:ssä.

Jos rajavartijan peruskurssin opiskelija tai lentävään henkilöstöön koulutettava keskeyttää opiskelunsa, kieltäytyy vastaanottamasta rajavartiolaitoksen virkaa tai hänen opiskelunsa keskeytetään hänestä itsestään johtuvan muun syyn kuin sairauden tai lentotaipumuksen puuttumisen vuoksi, hänen on korvattava valtiolle se määrä, joka määräytyy tutkinnon lajin tai koulutuksen sisällön mukaan ja on enintään puolet hänen opiskelustaan valtiolle aiheutuneista koulutuskustannuksistaan. Päätöksen korvauksen perimisestä tekee Raja- ja merivartiokoulu.

Mitä 3 momentissa säädetään, koskee myös tilannetta, jossa rajavartiolaitoksen virkamies palvelussitoumusaikanaan irtisanoutuu, ottaa vastaan valtion virkamieslain 65 §:ssä tarkoitetun viran, hänet irtisanotaan hänestä itsestään johtuvan muun syyn kuin sairauden vuoksi tai hänen virkasuhteensa puretaan. Päätöksen korvauksen perimisestä tekee hallintoyksikkö.

Korvaus on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).

Tarkempia säännöksiä 3 ja 4 momentissa tarkoitetun korvauksen määräytymisestä annetaan sisäministeriön asetuksella.

Rajavartijan peruskurssille hakeutuva on velvollinen osallistumaan laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön ja laboratoriohenkilökunnan tekemään päihdetestiin ennen peruskurssille hyväksymistä. Rajavartijan peruskurssin opiskelija on velvollinen Raja- ja merivartiokoulun määräyksestä osallistumaan päihdetestiin myös peruskurssin ja siihen liittyvän työharjoittelun aikana, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija esiintyy päihtyneenä koulutuksessa tai harjoitteluun liittyvässä työssä.

Päihdetestistä saatu tieto on terveydentilatieto. Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö voi luovuttaa Raja- ja merivartiokoululle kirjallisen johtopäätöksen päihdetestistä.

Opinnot on suoritettava opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa.

Raja- ja merivartiokoulu voi opiskelijan hakemuksesta siirtää opiskeluoikeutta tai keskeyttää opiskelun enintään kahden vuoden määräajaksi.

Aikaa, jona opinnot ovat keskeytyneenä, ei lasketa opintojen enimmäisaikaan.

Raja- ja merivartiokoulun johtaja voi antaa rajavartijan peruskurssin opiskelijalle ja rajavartiolaitoksen palveluksessa olevalle opiskelijalle kirjallisen varoituksen, jos opiskeluoikeuden menettämistä on henkilön menettelyyn johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana. Kirjallisen varoituksen sijaan voidaan antaa suullinen huomautus, jos sitä on pidettävä riittävänä seuraamuksena. Menettelystä, josta henkilölle määrätään seuraamus sotilaskurinpitoa koskevien säännösten mukaan tai valtion virkamieslain 24 §:n nojalla, ei anneta tässä momentissa tarkoitettua varoitusta tai huomautusta.

Raja- ja merivartiokoulun on, ennen kuin se päättää 27 b §:ssä tarkoitetusta opiskelun keskeyttämisestä taikka 28 §:ssä tarkoitetusta kirjallisen varoituksen tai suullisen huomautuksen antamisesta tai opiskeluoikeuden menettämisestä, yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava opiskelijaa ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.

Jos opiskelun keskeyttämistä tai opiskeluoikeuden menettämistä koskeva päätös kumotaan tai ylimääräisessä muutoksenhaussa puretaan, Raja- ja merivartiokoulu päättää opiskelijan siihen mennessä suorittamien opintojen hyväksi lukemisesta myöhemmin vastaavien opintojen yhteydessä.

Rajavartijan peruskurssin opiskelija voidaan määrätä laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin terveydentilan toteamiseksi, jos on perusteltua syytä epäillä, että opiskelija ei ole enää terveydentilaltaan rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta sopiva. Raja- ja merivartiokoulu vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.

Raja- ja merivartiokoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten Raja- ja merivartiokoulun osoittaman, ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä ja soveltuvuudesta terveydentilansa puolesta rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen.

Raja- ja merivartiokoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden menettämisen tai opiskelun keskeyttämisen edellyttämät tiedot opiskelijaa koskevasta rikosasiasta esitutkintaviranomaisilta, syyttäjältä ja tuomioistuimelta.

Opiskelijan ja opiskelijaksi pyrkivän terveydentilaa koskevia ja rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyviä henkilötietoja saavat Raja- ja merivartiokoulussa käsitellä vain ne henkilöt, jotka valmistelevat taikka tekevät päätöksen opiskelijavalinnasta, opiskelun keskeyttämisestä tai opiskeluoikeuden menettämisestä taikka jotka antavat lausuntoja mainituista asioista.

Raja- ja merivartiokoulun on säilytettävä 1 momentissa tarkoitetut tiedot erillään muista keräämistään henkilötiedoista.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.

Pääsykokeen perusteella tapahtuvaa koulutukseen valitsemista, palvelussitoumusta, päihdetestaukseen määräämistä, rajavartijan peruskurssin opiskelijan opintososiaalisia etuja ja opiskelun siirtämistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua Rajavartiolaitoksen esikunnalta. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.

Opintosuoritusten arviointia ja aikaisempien taikka muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista koskevaan Raja- ja merivartiokoulun päätökseen saa vaatia oikaisua Rajavartiolaitoksen esikunnalta 30 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut mahdollisuus saada arvioinnin tulokset ja opintosuoritustaan koskevien arviointiperusteiden soveltaminen tietoonsa. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen muusta päätöksestä sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Opiskeluoikeuden menettämistä tai opiskelun keskeyttämistä koskeva päätös voidaan panna heti täytäntöön, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Asevelvollisia ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettuun asepalvelukseen otettuja voidaan määrätä koulutettavaksi rajavartiolaitoksessa. Palveluun rajavartiolaitoksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä palvelusta puolustusvoimissa säädetään. Asevelvollisia sekä vapaaehtoiseen asepalvelukseen otettuja naisia voidaan tarvittaessa käyttää rajavartiolaitoksen toiminnan tukena.

Sotilasrikoksia koskevien säännösten soveltamisesta rajavartiolaitoksen sotilasviroissa palveleviin sekä rajavartijan peruskurssin opiskelijoihin säädetään rikoslain 45 luvun 27 §:ssä. Sotilasvirassa olevan rajavartiomiehen oikeudesta voimakeinojen käyttämiseen säädetään rajavartiolain 35 §:ssä, ja sotilaan ja sotilasesimiehen oikeudesta voimakeinojen käyttämiseen puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 23 §:ssä.

Sota-aikana ovat rikoslain 45 luvun säännösten alaisia rajavartiolaitoksessa myös mainitun luvun 28 §:n 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä vastaavissa tehtävissä palvelevat henkilöt. Rajavartiomiehen oikeudesta voimakeinojen käyttämiseen säädetään kuitenkin rajavartiolain 35 §:ssä.

Sotilasoikeudenkäyntiasioiden esitutkintaan ja sotilaskurinpitomenettelyyn Rajavartiolaitoksessa sovelletaan sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain (89/2025) 1–10 lukua, 175, 177–179 ja 181 §:ää. Mitä mainituissa lainkohdissa säädetään Pääesikunnan ja Puolustusvoimien kurinpitoesimiesten tehtävistä ja toimivallasta, sovelletaan Rajavartiolaitoksessa sen esikuntaan sekä kurinpitoesimiehiin.

Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu esitutkinnan aloittamiseen oikeutettu virkamies on Rajavartiolaitoksessa Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö. Edellä tarkoitetussa tilanteessa Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö päättää tarvittaessa esitutkinnan suorittavasta Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköstä. Jos esitutkinta on toimitettu Rajavartiolaitoksen esikunnan aloitteesta vastaavalla tavalla kuin sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain 10 §:ssä säädetään tai poliisin aloitteesta vastaavalla tavalla kuin mainitun lain 11 §:ssä säädetään, esitutkintapöytäkirja voidaan toimittaa suoraan toimivaltaiselle syyttäjälle. Tällöin asiassa ei tehdä sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983) 14 §:n mukaista ratkaisua. Rajavartiolaitoksen esikunnan tai poliisin on kuitenkin ilmoitettava toimivaltaiselle kurinpitoesimiehelle asian lähettämisestä syyteharkintaan.

Tarkempia säännöksiä menettelystä sotilasoikeudenkäyntiasioiden esitutkinnassa sekä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain 31 §:ssä tarkoitetuista kurinpitoesimiehistä, 17 §:ssä tarkoitetun lausunnon antamisesta ja 72 §:ssä tarkoitetusta varoituksen täytäntöönpanosta Rajavartiolaitoksessa annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Rajavartiolaitoksen esikunta tarkastaa hallintoyksiköiden sotilaskurinpitoratkaisut vähintään kerran vuodessa.

Jos lääkäri toteaa palveluskelpoisuustarkastuksessa, palvelukseen ottamista koskevassa terveystarkastuksessa tai muussa terveystarkastuksessa, että Rajavartiolaitoksen sotilasvirassa palvelevalla tai siihen otettavalla henkilöllä on sellaisia terveydellisiä rajoituksia, jotka vaikuttavat asianomaisen palveluskelpoisuusluokkaan, palvelusturvallisuuteen tai suoriutumiseen virkatehtävissä, lääkärin on, sen estämättä, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetussa laissa (703/2023) ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) säädetään potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapidosta, annettava viivytyksettä lausunto tarkastuksesta tehtävistä johtopäätöksistä sen hallintoyksikön päällikölle, jossa palvelevaa tai jonka palvelukseen otettavaa virkamiestä lausunto koskee. Hallintoyksikön päällikköä koskeva lausunto annetaan Rajavartiolaitoksen päällikölle. Rajavartiolaitoksen päällikköä koskeva lausunto annetaan sisäministerille.

Lääkärin on ilmoitettava lausunnon antamisesta sille, jonka terveydentilaa lausunto koskee.

Terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyssä, säilyttämisessä ja salassapidossa on muutoin noudatettava, mitä yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004) säädetään.

Rajavalvonta-asiantuntijan tehtävään sekä vastaavaan kansainväliseen asiantuntijatehtävään määrätylle, rajavartiolaitokseen palvelussuhteessa olevalle virkamiehelle paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella suoritettavista korvauksista sekä muista taloudellisista etuuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä ulkomaanedustuksen korvauksista annetussa laissa (596/2006) säädetään.

Rajavartiolaitokseen palvelussuhteessa olevan virkamiehen rinnastettavuudesta ulkomaanedustuksen virkamiehiin ja 1 momentissa mainitussa laissa tarkoitetuista korvauksista sekä sotilaseläkkeen määräytymisestä kansainvälisen asiantuntijatehtävän aikana säädetään tarkemmin sisäasiainministeriön asetuksella.

Rajavartiolaitoksen tunnuskuvasta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.

Rajavartiolaitoksen päällikkö antaa luvan tunnuskuvan käyttöön. Tunnuskuvan käyttö ilman lupaa on kielletty.

Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneen rajavartiolaitoksen päällikön, vuonna 1968 tai sen jälkeen syntyneen rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin, vuonna 1973 tai sen jälkeen syntyneen muussa sotilasvirassa palvelevan virkamiehen, vuonna 1973 tai sen jälkeen syntyneen lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palvelevan virkamiehen ja vuonna 1978 tai sen jälkeen syntyneen lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevan muun virkamiehen eroamisikä vahvistetaan sisäministeriön asetuksella. Eroamisikä vahvistetaan sisäministeriön asetuksella vuodelle, jona rajavartiolaitoksen päällikön virassa palveleva virkamies täyttää 62 vuotta, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virassa palveleva virkamies täyttää 59 vuotta, muussa sotilasvirassa palveleva virkamies ja lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palveleva virkamies täyttää 54 vuotta ja lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palveleva muu virkamies täyttää 49 vuotta. Eroamisikää tarkistetaan sotilasvirassa palvelevan virkamiehen 57–65 vuoden eroamisiästä, lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palvelevan virkamiehen 57 vuoden eroamisiästä ja lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevan muun virkamiehen 52 vuoden eroamisiästä alkaen yhtä monella kuukaudella kuin alinta vanhuuseläkeikää tarkistetaan julkisten alojen eläkelain (81/2016) 102 §:n 4 momentin mukaan.

Muun kuin sotilasvirassa palvelevan virkamiehen eroamisiästä säädetään valtion virkamieslaissa.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja lentäjän koulutusta vaativia tehtäviä ovat lentotoiminnan johtaja, vartiolentolaivueen koulutuspäällikkö, päälennonopettaja, pääteoriakouluttaja, lennonopettaja, lentotoimintayksikön päällikkö, lentotoimintayksikön varapäällikkö, lentoturvallisuuspäällikkö, lentotoimintaupseeri, koelentäjä, lentokoneryhmän johtaja, helikopteriryhmän johtaja, lentoupseeri, ohjaajaupseeri, ilma-aluksen päällikkö, ilma-aluksen perämies ja ilma-aluksen ohjaaja.

Rajavartiolaitoksen päällikkö voi painavasta syystä ja virkamiehen suostumuksella päättää, että muu kuin tasavallan presidentin nimittämä virkamies voi jatkaa samassa virassa eroamisiän jälkeen määräajan, kuitenkin enintään sen kuukauden päättymiseen saakka, jonka aikana vuonna 1957 ja sitä ennen syntynyt virkamies täyttää 68 vuotta, vuosina 1958–1961 syntynyt virkamies täyttää 69 vuotta ja sen jälkeen syntynyt virkamies täyttää 70 vuotta. Sotilasvirassa oleva virkamies voi jatkaa edellä mainituin edellytyksin enintään sen kuukauden päättymiseen saakka, jonka aikana hän saavuttaa 35 §:n mukaan määräytyvän eroamisiän.

Päätös virkamiehen oikeuttamisesta jatkamaan virassa tai määräaikaisessa virkasuhteessa on tehtävä ennen kuin virkamies on saavuttanut eroamisiän. Virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun 1 momentissa tarkoitettu määräaika on kulunut loppuun.

Rajavartiolaitoksen päällikkö voi antaa tarkentavia määräyksiä rajavartiolaitoksen virkapuvun ja muun asusteen kokoonpanosta, kuosista ja väristä, hankintamenettelystä ja käytöstä sekä puvussa ja asusteessa käytettävistä erikoismerkeistä ja -tunnuksista.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005.

Rajavartiomiehen, joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa 19 §:ssä tarkoitettua sivutointa, tulee tehdä tarvittavat ilmoitukset tai hakea tarvittavat luvat taikka hänen tulee lopettaa tämän lain vastaisesti harjoitettu sivutoimi vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.