2004 sis. liite; jätetty voimaan, ks. L 559/2009 3 §; nimike muutettu A:lla 1439/2014 645/1997 967/2010 1.1.2011 muutt. liite 27/2025 1.8.2025 muutt. liite 1039/2013 1.1.2014 sis. liite 11/2022 1.8.2023 muutt. liite 421/2012 1.8.2013 muutt. liite 351/2011 1.8.2011 muutt. 13 ja 14 § 594/2020 1.8.2020 muutt. 26 §:ää sekä liite 1295/2019 1.8.2020 muutt. 13, 15, 20 a, 20 c, 20 e ja 26 §:ää sekä liitettä 1136/2009 1.1.2010 kum. 25 §, muutt. 1, 4 ja 17 § sekä liite 561/2005 1.8.2005 muutt. 29 §:ää 1439/2014 1.1.2015 kum. 11 ja 24 §, muutt. nimike, 1 ja 26 §, lis. 4 a luku 754/2018 1.9.2018 muutt. 20 ja 26 §:ää 148/1995 381/1997 440/1994 221/1994 1279/1991 628/1997 517/1995 762/1975 214/1995 215/1995 298/1978 216/1995 139/1995 86/1996 327/1994 290/1976 246/1994 245/1994 318/1996 576/1995 27.1.2022 11/2022 10.11.2022 11/2022 1039/2013 1039/2013

794/2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista

Tämä asetus on jätetty voimaan. Ks. L:n 559/2009 3 §.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 7 §:n 3 momentin ja 9 §:n 3 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 715/2004:

1 luku Yleisiä säännöksiä
1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään yliopistolaissa (558/2009) tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavista alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista tieteellisistä ja taiteellisista jatkotutkinnoista sekä erikoistumiskoulutuksista. Yliopistoissa suoritettavista ammatillisista jatkotutkinnoista säädetään erikseen.

2 § Koulutusala- ja tutkintokohtainen koulutusvastuu

Tämän asetuksen liitteessä on luettelo koulutusaloista, tutkintojen nimistä sekä niistä yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa.
3 § Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmana. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuva koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta.

Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa.
4 §

4 § on kumottu A:lla 19.12.2013/1039.

5 § Opintojen mitoitus

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.
6 § Kielitaito

Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

 1)

suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2)

vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.
2 luku Alempi korkeakoulututkinto
7 § Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet

Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

 1)

tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen;

 2)

valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet;

 3)

edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

 4)

edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä;

 5)

riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.
8 § Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus

Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa.

Kuvataiteen kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 210 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa ja puolessa lukuvuodessa.
9 § Alemman korkeakoulututkinnon rakenne

Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua:

 1)

perus- ja aineopintoja;

 2)

viestintä- ja kieliopintoja;

 3)

monitieteisiä opintokokonaisuuksia;

 4)

muita opintoja;

 5)

asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua.

Farmaseutin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu.

Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte.
10 § Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman perus- ja aineopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot.

Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.
11 §

11 § on kumottu A:lla 30.12.2014/1439.

3 luku Ylempi korkeakoulututkinto
12 § Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet

Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

 1)

pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus;

 2)

valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön;

 3)

valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä;

 4)

valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

 5)

hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.
13 § Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus

Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 §:ssä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa.

Yliopisto voi päättää kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävään ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuudeksi 120 opintopisteen sijaan myös 60 tai 90 opintopistettä, lukuun ottamatta tutkintoja, jotka ovat lain tai asetuksen mukaan erityisenä kelpoisuusvaatimuksena tiettyyn ammattiin tai tehtävään. Yliopiston on järjestettävä 60 opintopisteen laajuiseen tutkintoon johtava koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen yhdessä lukuvuodessa ja 90 opintopisteen laajuiseen tutkintoon johtava koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen puolessatoista lukuvuodessa.

Psykologian maisterin, musiikin maisterin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa.

Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa.
14 § Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen ja laajuus lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla

Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla yliopisto voi järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa.

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 360 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa.

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 330 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä ja puolessa lukuvuodessa.
15 § Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne

Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua:

 1)

perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja;

 2)

viestintä- ja kieliopintoja;

 3)

monitieteisiä opintokokonaisuuksia;

 4)

muita kuin 1–3 kohdassa tarkoitettuja opintoja;

 5)

asiantuntijuutta syventävää harjoittelua.

Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa, yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa, proviisorin tutkinnossa sekä psykologian maisterin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu.

Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 §:n 3 momentissa säädetyt vähimmäislaajuudet. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Edellä 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun 60 opintopisteen laajuisen ylemmän korkeakoulututkinnon syventävien opintojen laajuus on vähintään 30 opintopistettä ja niihin sisältyy vähintään 10 ja enintään 20 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Mainitussa momentissa tarkoitetun 90 opintopisteen laajuisen ylemmän korkeakoulututkinnon syventävien opintojen laajuus on vähintään 45 opintopistettä ja niihin sisältyy vähintään 15 ja enintään 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö.
16 § Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventävät opinnot taikka koulutusohjelman syventävät opinnot sekä tutkintoon mahdollisesti kuuluva yliopiston valvoma harjoittelu. Opiskelijan on suoritettava myös riittävät sivuaineopinnot, jollei niitä ole suoritettu alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa.

Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.

Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.
17 § Euroopan yhteisön lainsäädännön noudattaminen

Eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin, proviisorin tutkintoon sekä arkkitehdin tutkintoon johtavaa koulutusta sekä niiden pohjana olevaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta järjestettäessä on noudatettava koulutuksen vähimmäistasoa koskevaa Euroopan yhteisön lainsäädäntöä.
4 luku Opettajankoulutusta koskevat säännökset
18 § Opettajankoulutuksen tavoitteet

Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on, että sen suorittaneella on valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana.
19 § Opettajankoulutuksen opinnot

Opettajankoulutuksen opintoja ovat:

 1)

varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot;

 2)

perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, jotka antavat ammatillisia valmiuksia perusopetuslain (628/1998) 11 §:n mukaan perusopetuksen oppimäärään kuuluvien kaikille yhteisten aineiden opettamiseen;

3)

erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot;

 4)

oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot;

 5)

opettajan pedagogiset opinnot, jotka ovat didaktisesti painottuneita ja ohjattua harjoittelua sisältäviä kasvatustieteellisiä opintoja ja jotka voivat suuntautua erityisesti perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen tehtäviin; sekä

 6)

aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvan oppiaineen hallintaa edistäviä opintoja.

Edellä 1 momentin 1–5 kohdissa tarkoitetut opinnot ovat vähintään 60 opintopisteen laajuisia opintoja, joita järjestävät ne yliopistot, joilla on kasvatustieteellisen alan koulutusvastuu. Mainitun momentin 5 kohdassa tarkoitettu harjoittelu suoritetaan harjoittelukoulussa, muussa yliopiston hyväksymässä oppilaitoksessa tai muulla yliopiston hyväksymällä tavalla.

Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja ovat ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus-, aine- ja syventävät opinnot sekä muussa oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus- ja aineopinnot.
20 § Opettajankoulutuksen rakenne

Kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu luokanopettajakoulutus, erityisopettajan koulutus ja opinto-ohjaajan koulutus. Osa näihin koulutuksiin kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on maisterin tutkinnon pohjana. Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä varhaiskasvatuksen opettajan koulutus.

Varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen kuuluu 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, luokanopettajan koulutukseen perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, erityisopettajan koulutukseen erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ja opinto-ohjaajan koulutukseen oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Samassa momentissa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot kuuluvat kaikkiin edellä lueteltuihin koulutuksiin varhaiskasvatuksen opettajan koulutusta lukuun ottamatta.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja voidaan sisällyttää kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintojen lisäksi muuhun soveltuvaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon tai niitä voidaan suorittaa myös erillisinä tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä aineenopettajan koulutus, johon kuuluvat 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Opintoja voidaan suorittaa sekä tutkintoon kuuluvina että erillisinä. Osa aineenopettajan koulutukseen kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on ylemmän korkeakoulututkinnon pohjana.
4 a luku Erikoistumiskoulutus
20 a § Erikoistumiskoulutuksen tavoitteet ja osaamisen osoittaminen

Yliopistojen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta:

 1)

kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä yliopistolain 7 c §:n 3 momentin mukaisessa sopimusmenettelyssä määritellyllä työelämän osa-alueella;

 2)

hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellisammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet toimintaympäristöön;

 3)

pystyy tieteellistä tutkimustietoa tai taiteellisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä;

 4)

kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana.

Asiantuntemus osoitetaan tavalla, joka määritellään yliopistolain 7 c §:n 3 momentissa säädetyssä sopimusmenettelyssä.
20 b § Erikoistumiskoulutuksen laajuus

Erikoistumiskoulutukset ovat vähintään 30 opintopisteen laajuisia.
20 c § Erikoistumiskoulutuksesta sopiminen

Yliopistolain 7 c §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen syntymisen edellytyksenä on, että sopimuksen sopijaosapuolet muodostavat niiden yliopistojen enemmistön, joilla on tämän asetuksen liitteessä säädetty koulutusvastuu sillä koulutusalalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Musiikkikasvatuksen osalta edellytyksenä on kuitenkin, että sopijaosapuolet muodostavat niiden yliopistojen enemmistön, joilla on tässä asetuksessa tai yliopistolain 7 §:n 3 momentin nojalla annetussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa säädetty koulutusvastuu musiikkikasvatuksessa. Työelämää edustavat tahot sekä tapa, jolla työelämän edustajat ovat osallistuneet sopimusmenettelyyn, on kirjattava sopimukseen.

Erikoistumiskoulutusta koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin järjestettävän erikoistumiskoulutuksen nimestä, laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä sekä opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta.

Yliopisto voi liittyä erikoistumiskoulutusta koskevaan sopimukseen myös sopimuksen tekemisen jälkeen. Alkuperäisillä sopijaosapuolilla on velvollisuus hyväksyä sopijaosapuoliksi kaikki ne yliopistot, joilla on tässä asetuksessa sekä yliopistolain 7 §:n 3 momentin nojalla annetussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa säädetty koulutusvastuu sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Sopimukseen liitytään allekirjoittamalla alkuperäinen sopimusasiakirja.
20 d § Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen

Yliopistot voivat järjestää erikoistumiskoulutusta koulutusvastuidensa mukaan. Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen edellyttää, että yliopisto on osapuolena 20 c §:ssä tarkoitetussa sopimuksessa.
20 e § Erikoistumiskoulutuksia koskeva julkinen luettelo

Erikoistumiskoulutuksia koskevaan julkiseen luetteloon merkitään tiedot yliopistolain 7 c §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen sopimusosapuolista, sopimuksen voimassaolosta sekä sopimuksessa sovituista erikoistumiskoulutuksen nimestä ja erikoistumiskoulutuksen perusteista. Luetteloon merkittäviä perusteita ovat järjestettävän koulutuksen laajuus, tavoitteet ja kohderyhmä. Luetteloon voidaan merkitä myös muita sopimusta koskevia tarpeellisia tietoja. Luetteloa pitää Opetushallitus.

Sopimusosapuolilla on velvollisuus ilmoittaa sopimusta koskevat tiedot julkiseen luetteloon. Vastaava velvollisuus ilmoittaa erikoistumiskoulutuksen tiedot luetteloon on myös yliopistolla, joka järjestää erikoistumiskoulutusta omaan päätökseensä perustuen sen vuoksi, ettei kyseisellä erikoistumisalalla ole muita koulutusvastuullisia yliopistoja.

Opetushallitus pitää sähköisesti yleisön nähtävillä tiedostoa voimassa olevista erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista.
5 luku Tieteellinen ja taiteellinen jatkokoulutus
21 § Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet

Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on:

 1)

perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen;

 2)

hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;

 3)

perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin;

 4)

saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen;

 5)

saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Taiteiden tohtorin tutkintoon johtavan jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita.

Taiteiden koulutusalalla muihin kuin 2 momentin mukaiseen tutkintoon johtavan jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita.
22 § Tohtorin tutkinnon suorittaminen

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

 1)

suorittaa jatkokoulutuksen opinnot;

 2)

osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä

 3)

laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tai antaa muut yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet.
23 § Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen

Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen.

Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä.

Musiikin alalla ja teatteri- ja tanssialalla lisensiaatin tutkintoon voi kuulua lisensiaatintutkimuksen sijasta myös julkiset opin- ja taidonnäytteet.

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
24 §

24 § on kumottu A:lla 30.12.2014/1439.

6 luku Erinäiset säännökset
25 §

25 § on kumottu A:lla 17.12.2009/1136.

26 § Todistukset

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi:

 1)

tutkintonimike ja koulutusala;

 2)

tutkinnon laajuus;

 3)

tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma;

 4)

tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus;

 5)

tutkinnon keskeinen sisältö;

 6)

opiskelijan osoittama kielitaito suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19 §:n mukaisesti.

Yliopiston jatkokoulutuksena suoritetusta tutkinnosta antamaan todistukseen sovelletaan, mitä 1 momentin 1 ja 3–5 kohdassa säädetään.

Yliopistolain 11 §:n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike.

Jos tutkintoon johtava koulutus on järjestetty 3 §:n 2 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa, todistuksesta tulee käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä tutkinnon myöntäneet muut yliopistot.

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan erikoistumiskoulutuksesta todistuksen. Todistuksesta tulee käydä ilmi erikoistumiskoulutuksen nimi ja koulutuksen keskeinen sisältö.

Yliopisto antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Jos tutkintoon sisältyy 19 §:ssä tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja, tutkintotodistukseen merkitään opintojen tuottama opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettu kelpoisuus tai varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitettu kelpoisuus.

Yliopisto, jossa voidaan suorittaa 19 §:ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja.
27 § Oppiarvot

Yliopisto voi oikeuttaa:

 1)

kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään ekonomin arvoa;

 2)

maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään agronomin tai metsänhoitajan arvoa;

 3)

kumotun kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen (367/1993) mukaisen kuvataiteen tutkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen kandidaatin arvoa ja mainitun asetuksen mukaisen Kuvataideakatemian loppututkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen maisterin arvoa;

4)

aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kandidaatti -nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen käyttämään maisterin arvoa;

 5)

alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon meteorologia pääaineena suorittaneen tai aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kandidaatti -nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon meteorologia pääaineena suorittaneen käyttämään meteorologin arvoa.
28 § Koulutuksen ja tutkintojen kehittäminen

Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.
7 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
29 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

 1)

eläinlääketieteellisistä tutkinnoista 21 päivänä huhtikuuta 1978 annettu asetus (298/1978);

2)

farmasian tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (246/1994);

3)

filosofian tohtorin tutkinnosta 25 päivänä lokakuuta 1991 annettu asetus (1279/1991);

4)

hammaslääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä maaliskuuta 1976 annettu asetus (290/1976)

5)

humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 18 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (221/1994);

6)

kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta 21 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (576/1995);

7)

kauppatieteellisistä tutkinnoista 31 päivänä tammikuuta 1995 annettu asetus (139/1995);

8)

Kuvataideakatemian tutkinnoista 25 päivänä huhtikuuta 1997 annettu asetus (381/1997);

9)

liikuntatieteellisistä tutkinnoista 22 päivänä huhtikuuta 1994 annettu asetus (327/1994);

10)

lääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä syyskuuta 1975 annettu asetus (762/1975);

11)

maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (214/1995);

12)

oikeustieteellisistä tutkinnoista 12 päivänä helmikuuta 1996 annettu asetus (86/1996);

13)

psykologian tutkinnoista 3 päivänä toukokuuta 1996 annettu asetus (318/1996);

14)

Sibelius-Akatemian tutkinnoista 3 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (148/1995);

15)

taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista 3 päivänä kesäkuuta 1994 annettu asetus (440/1994);

16)

teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (216/1995);

17)

teknistieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (215/1995);

18)

teologisista tutkinnoista 7 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (517/1995);

19)

terveystieteiden tutkinnoista 19 päivänä kesäkuuta 1997 annettu asetus (628/1997); sekä

20)

yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (245/1994).

3 momentti on kumottu A:lla 14.7.2005/561.

30 § Opiskelijoiden asema

Opiskelijalla, joka tämän asetuksen voimaan tullessa opiskelee 29 §:ssä kumottujen asetusten mukaista tutkintoa varten, on yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/2004) siirtymäsäännösten mukaisesti oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan kumottujen asetusten mukaan.

Opiskelija voi lukea hyväkseen kumottujen asetusten mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.
31 § Oikeustieteellisen alan tutkintonimikkeitä koskeva siirtymäsäännös

Mitä laissa tai muussa asetuksessa säädetään oikeustieteen kandidaatista, tarkoittaa tämän asetuksen tultua voimaan myös oikeustieteen maisteria.
32 § Lääketieteen ja hammaslääketieteen kandidaatin arvo

Lääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen lääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 §:n 3 momentin mukainen lääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on lääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa.

Hammaslääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 §:n 4 momentin mukainen hammaslääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on hammaslääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa.

Neuvoston direktiivi 78/687/ETY (31978L0687); EYVL N:o L 233, 24.8.1978, s. 10

Neuvoston direktiivi 78/1027/ETY (31978L1027); EYVL N:o L 362, 23.12.1978, s. 7

Neuvoston direktiivi 85/384/ETY (31985L0384); EYVL N:o L 223, 21.8.1985, s. 15

Neuvoston direktiivi 85/432/ETY (31985L0432); EYVL N:o L 253, 24.9.1985, s. 34

Neuvoston direktiivi 93/16/ETY (31993L0016); EYVL N:o L 165, 7.7.1993, s. 1

 Liite (23.1.2025/27)

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

Yliopistojen nimien lyhenteet:

AYO Aalto-yliopisto

HY Helsingin yliopisto

HY (SSKH) Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan

ISY Itä-Suomen yliopisto

JY Jyväskylän yliopisto

LUT Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT

LY Lapin yliopisto

OY Oulun yliopisto

SHH Svenska handelshögskolan

TaiY Taideyliopisto

TaY Tampereen yliopisto

TY Turun yliopisto

VY Vaasan yliopisto

ÅA Åbo Akademi

Koulutusala ja tutkinto

Koulutusvastuu

ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSALA

Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto

HY

Bachelor of Veterinary Medicine

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto

HY

Licentiate of Veterinary Medicine

Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto

HY

Doctor of Veterinary Medicine

HUMANISTINEN KOULUTUSALA

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA

Bachelor of Arts

Filosofian maisterin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA

Master of Arts

Filosofian lisensiaatin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA

Licentiate of Philosophy

Filosofian tohtorin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA

Doctor of Philosophy

KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA JA OPETTAJANKOULUTUS

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto

HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA

Bachelor of Arts (Education)

HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA

Kasvatustieteen maisterin tutkinto

Master of Arts (Education)

Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto

HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA

Licentiate of Philosophy (Education)

Kasvatustieteen tohtorin tutkinto

HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA

Doctor of Philosophy (Education)

KAUPPATIETEELLINEN KOULUTUSALA

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto

AYO, ISY, JY, LUT, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA

Bachelor of Science (Economics and Business Administration)

Kauppatieteiden maisterin tutkinto

AYO, ISY, JY, LUT, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA

Master of Science (Economics and Business Administration)

Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto

AYO, ISY, JY, LUT, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA

Licentiate of Science (Economics and Business Administration)

Kauppatieteiden tohtorin tutkinto

AYO, ISY, JY, LUT, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA

Doctor of Science (Economics and Business Administration)

LIIKUNTATIETEELLINEN KOULUTUSALA

Liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto

JY

Bachelor of Sport Sciences

Liikuntatieteiden maisterin tutkinto

JY

Master of Sport Sciences

Liikuntatieteiden lisensiaatin tutkinto

JY

Licentiate of Sport Sciences

Liikuntatieteiden tohtorin tutkinto

JY

Doctor of Sport Sciences

LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA

Bachelor of Science

Filosofian maisterin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA

Master of Science

Filosofian lisensiaatin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA

Licentiate of Philosophy

Filosofian tohtorin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA

Doctor of Philosophy

LÄÄKETIETEIDEN JA FARMASIAN KOULUTUSALA

Lääketieteen kandidaatin tutkinto

HY, ISY, OY, TaY, TY

Bachelor of Medicine

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto

HY, ISY, OY, TaY, TY

Licentiate of Medicine

Lääketieteen tohtorin tutkinto

HY, ISY, OY, TaY, TY

Doctor of Medical Science

Hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto

HY, ISY, OY, TY

Bachelor of Odontology

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto

HY, ISY, OY, TY

Licentiate of Odontology

Hammaslääketieteen tohtorin tutkinto

HY, ISY, OY, TY

Doctor of Odontology

Farmaseutin tutkinto

HY, ISY, ÅA

Bachelor of Science (Pharmacy)

Proviisorin tutkinto

HY, ISY, ÅA

Master of Science (Pharmacy)

Farmasian lisensiaatin tutkinto

HY, ISY, ÅA

Licentiate of Philosophy (Pharmacy)

Farmasian tohtorin tutkinto

HY, ISY, ÅA

Doctor of Philosophy (Pharmacy)

MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN KOULUTUSALA

Elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto

HY

Bachelor of Food Sciences

Elintarviketieteiden maisterin tutkinto

HY

Master of Food Sciences

Elintarviketieteiden lisensiaatin tutkinto

HY

Licentiate of Food Sciences

Elintarviketieteiden tohtorin tutkinto

HY

Doctor of Food Sciences

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto

HY, ISY 1

Bachelor of Science (Agriculture and Forestry)

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto

HY, ISY 2

Master of Science (Agriculture and Forestry)

Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin tutkinto

HY, ISY 3

Licentiate of Science (Agriculture and Forestry)

Maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tutkinto

HY, ISY 4

Doctor of Science (Agriculture and Forestry)

OIKEUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA

Oikeusnotaarin tutkinto

HY, ISY, LY, TY, ÅA

Bachelor of Laws

Oikeustieteen maisterin tutkinto

HY, ISY, LY, TY, ÅA

Master of Laws

Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto

HY, ISY, LY, TY, ÅA

Master of International and Comparative Law

Oikeustieteen lisensiaatin tutkinto

HY, ISY, LY, TY, ÅA

Licentiate of Laws

Oikeustieteen tohtorin tutkinto

HY, ISY, LY, TY, ÅA

Doctor of Laws

PSYKOLOGIAN KOULUTUSALA

Psykologian kandidaatin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA

Bachelor of Arts (Psychology)

Psykologian maisterin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA

Master of Arts (Psychology)

Filosofian maisterin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA

Master of Arts

Psykologian lisensiaatin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA

Licentiate of Arts (Psychology)

Psykologian tohtorin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA

Doctor of Philosophy (Psychology)

TAITEIDEN KOULUTUSALA

Kuvataiteen kandidaatin tutkinto

TaiY

Bachelor of Fine Arts

Kuvataiteen maisterin tutkinto

TaiY

Master of Fine Arts

Kuvataiteen tohtorin tutkinto

TaiY

Doctor of Fine Arts

Musiikin kandidaatin tutkinto

TaiY

Bachelor of Music

Musiikin maisterin tutkinto

TaiY

Master of Music

Musiikin lisensiaatin tutkinto

TaiY

Licentiate of Music

Musiikin tohtorin tutkinto

TaiY

Doctor of Music

Taiteen kandidaatin tutkinto

AYO, LY, TaiY

Bachelor of Arts (Art and Design)

Taiteen maisterin tutkinto

AYO, LY, TaiY

Master of Arts (Art and Design)

Taiteen tohtorin tutkinto

AYO, LY, TaiY

Doctor of Arts (Art and Design)

Tanssitaiteen kandidaatin tutkinto

TaiY

Bachelor of Arts (Dance)

Tanssitaiteen maisterin tutkinto

TaiY

Master of Arts (Dance)

Tanssitaiteen lisensiaatin tutkinto

TaiY

Licentiate of Arts (Dance)

Tanssitaiteen tohtorin tutkinto

TaiY

Doctor of Arts (Dance)

Teatteritaiteen kandidaatin tutkinto

TaiY, TaY

Bachelor of Arts (Theatre and Drama)

Teatteritaiteen maisterin tutkinto

TaiY, TaY

Master of Arts (Theatre and Drama)

Teatteritaiteen lisensiaatin tutkinto

TaiY, TaY

Licentiate of Arts (Theatre and Drama)

Teatteritaiteen tohtorin tutkinto

TaiY, TaY

Doctor of Arts (Theatre and Drama)

TEKNIIKAN KOULUTUSALA

Tekniikan kandidaatin tutkinto

AYO, ISY, JY, LUT, OY, TaY, TY, VY, ÅA

Bachelor of Science (Technology)

Tekniikan kandidaatin tutkinto (Arkkitehtuuri)

AYO, OY, TaY

Bachelor of Science (Architecture)

Arkkitehdin tutkinto

AYO, OY, TaY

Master of Science (Architecture)

Diplomi-insinöörin tutkinto

AYO, ISY, JY, LUT, OY, TaY, TY, VY, ÅA

Master of Science (Technology)

Maisema-arkkitehdin tutkinto

AYO

Master of Science (Landscape Architecture)

Tekniikan lisensiaatin tutkinto

AYO, ISY, JY, LUT, OY, TaY, TY, VY, ÅA

Licentiate of Science (Technology)

Tekniikan lisensiaatin tutkinto (Arkkitehtuuri)

AYO, OY, TaY

Licentiate of Science (Architecture)

Tekniikan tohtorin tutkinto

AYO, ISY, JY, LUT, OY, TaY, TY, VY, ÅA

Doctor of Science (Technology)

Tekniikan tohtorin tutkinto (Arkkitehtuuri)

AYO, OY, TaY

Doctor of Science (Architecture)

TEOLOGIAN KOULUTUSALA

Teologian kandidaatin tutkinto

HY, ISY, ÅA

Bachelor of Theology

Teologian maisterin tutkinto

HY, ISY, ÅA

Master of Theology

Teologian lisensiaatin tutkinto

HY, ISY, ÅA

Licentiate of Theology

Teologian tohtorin tutkinto

HY, ISY, ÅA

Doctor of Theology

TERVEYSTIETEIDEN KOULUTUSALA

Terveystieteiden kandidaatin tutkinto

ISY, JY, OY, TaY, ÅA

Bachelor of Health Sciences

Terveystieteiden maisterin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA

Master of Health Sciences

Terveystieteiden lisensiaatin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA

Licentiate of Health Sciences

Terveystieteiden tohtorin tutkinto

HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA

Doctor of Health Sciences

YHTEISKUNTATIETEELLINEN KOULUTUSALA

Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto

HY, HY (SSKH), ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA

Bachelor of Administrative Sciences

Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto

HY, HY (SSKH), ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA

Bachelor of Social Sciences

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto

HY, HY (SSKH), ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA

Bachelor of Social Sciences

Hallintotieteiden maisterin tutkinto

HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA

Master of Administrative Sciences

Valtiotieteiden maisterin tutkinto

HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA

Master of Social Sciences

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto

HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA

Master of Social Sciences

Hallintotieteiden lisensiaatin tutkinto

HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA

Licentiate of Administrative Sciences

Valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto

HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA

Licentiate of Social Sciences

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto

HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA

Licentiate of Social Sciences

Hallintotieteiden tohtorin tutkinto

HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA

Doctor of Administrative Sciences

Valtiotieteiden tohtorin tutkinto

HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA

Doctor of Social Sciences

Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto

HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA

Doctor of Social Sciences

1 vain metsätieteellinen ala  

2 vain metsätieteellinen ala  

3 vain metsätieteellinen ala  

4 vain metsätieteellinen ala  

Filosofian tohtorin tutkinto (Doctor of Philosophy) voidaan suorittaa tieteellisessä jatkokoulutuksessa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Lapin yliopistossa, Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUTissa, Oulun yliopistossa, Svenska handelshögskolanissa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa, Vaasan yliopistossa ja Åbo Akademissa.

 Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen 14.7.2005/561:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

 17.12.2009/1136:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

 11.11.2010/967:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

 14.4.2011/351:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2011. Tätä asetusta sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavat opinnot 1 päivänä elokuuta 2011 tai sen jälkeen.

Tämän asetuksen tullessa voimaan hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa opiskelevalla, joka ei ole aloittanut tutkintoon sisältyvää hoitoharjoittelua, on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan 1 päivästä elokuuta 2013 lukien taikka jatkaa opintojaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen mukaista tutkintoa vuoden 2020 loppuun mennessä. Yliopisto päättää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

 28.6.2012/421:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2013.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

 19.12.2013/1039:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

 30.12.2014/1439:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Muualla lainsäädännössä olevalla viittauksella yliopistojen tutkinnoista annettuun valtioneuvoston asetukseen tarkoitetaan tämän asetuksen voimaantulon jälkeen viittausta valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista.

 23.8.2018/754:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2018.

 19.12.2019/1295:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2020.

Asetusta sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa 1 päivänä elokuuta 2020 tai sen jälkeen.

 23.7.2020/594:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2020. Asetuksen liite tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 2021.

Asetuksen 26 §:n 2 momenttia sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa 1 päivänä elokuuta 2020 tai sen jälkeen. Asetuksen liitettä sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa 1 päivänä elokuuta 2021 tai sen jälkeen.

 13.1.2022/11:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2023.

 23.1.2025/27:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2025.