2003 kumoutunut, ks. L 1062/2010 20 § 1185/2002

21/2003 Valtioneuvoston asetus valtion liikelaitosten lainanoton rajoista ja ehdoista

Tämä asetus on kumoutunut 1.1.2011 alkaen. Ks. L 1062/2010 20 §. Ks. myös L Metsähallituksesta 234/2016 41 §.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä säädetään valtion liikelaitoksista 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1185/2002) 5 §:n 3 ja 4 momentin nojalla:

1 §

Tätä asetusta sovelletaan lainanottoon niissä valtion liikelaitoksissa, joihin sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia (1185/2002).

2 §

Liikelaitos saa ottaa lainaa valtion liikelaitoksista annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaisesti seuraavin ehdoin ja rajoituksin:

 1)

lyhytaikaista lainaa saa yleensä käyttää vain maksuvalmiuden hoitoon;

 2)

ilman erityistä syytä lyhytaikaista lainaa ei tule käyttää sellaisen käyttöomaisuuden hankkimisen rahoittamiseen, jonka taloudellinen käyttöaika on vähintään kolme vuotta, tai muihin tähän verrattaviin pitkävaikutteisiin menoihin;

 3)

pitkäaikaista lainaa saa ottaa vain investointeja ja muita pitkävaikutteisia menoja varten sekä käyttöpääoman pysyvän lisätarpeen rahoittamiseksi;

 4)

ulkomaanrahan määräistä lainaa saa ottaa vain valtiovarainministeriön suostumuksella;

 5)

lainaa ei saa ottaa suoraan yleisöltä joukkovelkakirjoilla.
3 §

Liikelaitoksen ottamista pitkäaikaisista lainoista ja sen antamista pitkäaikaisista takauksista peritään valtiolle takausmaksu valtion takauksista perittävistä maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (20/2003) mukaisesti.

4 §

Liikelaitoksen tulee toimittaa lainanotostaan ja veloistaan sekä myöntämistään takauksista Valtiokonttorille sen tarvitsemat tiedot.
5 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2003.