1. Yleisiä määräyksiä

1 §

Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 30 prosenttia.

2 §

Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.

3 §

Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.

2. Asuinrakennukset 2.1. Pientalot

4 §

Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.

5 §

Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 490 mk/m ².

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 990 mk/m ².

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960–1969, on pinta-alan perusarvo 2 250 mk/m ².

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen pinta-ala on:
–	yli 60 m ² mutta enintään 120 m ²	perusarvosta vähennetään 4,25 mk jokaiselta alarajan (60 m ²) ylittävältä neliömetriltä
–	yli 120 m ²	alennus, mk/m ²	255
2) Rakennuksesta puuttuu:
			mk/m ²
–	vesijohto ja viemäri	alennus	161
–	keskuslämmitys	"	182
–	sähkö	"	97

6 §

Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 855 mk/m ².

2.2. Asuinkerrostalot

7 §

Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.

8 §

Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 490 mk/m ².

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 990 mk/m ².

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksessa on hissi:
		lisäarvo, mk/m ²	106
2) Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on:
–	yli 80 m ² mutta enintään 120 m ²	perusarvosta vähennetään 6,40 mk jokaiselta alarajan (80 m ²) ylittävältä neliömetriltä
–	yli 120 m ²	alennus, mk/m ²	256
3) Rakennuksen kerrosluku kellari mukaan lukien on:
			mk/m ²
–	3 kerrosta	lisäarvo	130
–	4,,	,,	64
–	5,,	,,	0
–	6,,	alennus	64
–	7,,	,,	130
–	8 kerrosta tai enemmän	,,	194

2.3. Vapaa-ajan asunnot

9 §

Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.

10 §

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 990 mk/m ².

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen pinta-ala on:
–	yli 10 m ² mutta enintään 70 m ²	perusarvosta vähennetään 13,00 mk jokaiselta alarajan (10 m ²) ylittävältä neliömetriltä
–	yli 70 m ²	alennus, mk/m ²	780
2) Rakennus on talviasuttava:
		lisäarvo, mk/m ²	166
3) Rakennuksessa on kuisti:
		lisäarvo kuistineliömetriltä, mk	332

11 §

Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 330 markalla lisättynä 29 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.

Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:

–	viemäri	1 990 mk
–	vesijohto	2 490 mk
–	WC	3 300 mk
–	sauna	3 300 mk

12 §

Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.

2.4. Talous- ja autotallirakennukset

13 §

Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.

Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 620 mk/m ².

Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 850 mk/m ². Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 660 mk/m ².

3. Toimistorakennukset

14 §

Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.

15 §

Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 3 450 mk/m ².

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on
–	yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m	perusarvoon lisätään 71 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä
–	yli 3,5 m	lisäarvo, mk/m ²	426
2) Rakennuksen muoto:
			mk/m ²
–	rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita
		alennus	355
–	rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia
			0
–	rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi
		lisäarvo	182
3) Varasto- ja paikoitustilat:
–	varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta
		alennus	215
–	varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta
			0
–	varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alasta
		lisäarvo	142
4) Hissit:
–	rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 %
		alennus	280
–	hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 %
			0
–	hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 %
		lisäarvo	431
5) Ilmastointi
–	rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus
		alennus	280
–	rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus
			0
–	edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä
		lisäarvo	355

4. Myymälärakennukset

16 §

Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.

17 §

Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 1 070 mk/m ³.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen tilavuus on:
–	yli 700 m ³ mutta enintään 2 500 m ³	perusarvosta vähennetään 13,00 mk jokaiselta alarajan (700 m ³) ylittävältä 100 m ³ :ltä.
–	yli 2 500 m ³ mutta enintään 10 000 m ³	perusarvosta vähennetään 13,00 mk jokaiselta 700 m ³ ylittävältä 100 m ³ :ltä 2 500 m ³ :iin saakka ja 1,68 mk jokaiselta 2 500 m ³ ylittävältä 100 m ³ :ltä
–	yli 10 000 m ³	alennus, mk/m ³	360
2) Kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pintaalasta:
–	yli 20 % mutta enintään 40 %	perusarvosta vähennetään 5,45 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä
–	yli 40 %	alennus, mk/m ³	109
3) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
–	vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m	perusarvosta vähennetään 8,60 mk jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä
–	yli 6,2 m	alennus, mk/m ³	275
4) Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen:
		lisäarvo, mk/m ³	85

Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m ³ ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 830 mk/m ³. Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.

5. Teollisuusrakennukset

18 §

Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.

19 §

Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 415 mk/m ³.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
–	yli 3,8 m mutta enintään 5,8 m	perusarvosta vähennetään 21,35 mk jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä
–	yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m	perusarvosta vähennetään 21,35 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 10,60 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä
–	yli 8,8 m	alennus, mk/m ³	149
2) Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:
			mk/m ³
–	rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja
		alennus	118
–	rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön
		alennus	75
–	rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18 ^o C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta
			0
–	rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18 ^o C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä
		lisäarvo	73
3) Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:
			mk/m ³
–	rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta
		alennus	75
–	rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 %
			0
–	rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä
		lisäarvo	73
4) Rakennus on vähintään kolmikerroksinen:
		lisäarvo, mk/m ³	64
5) Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on:
–	yli 5 000 m ³ mutta enintään 10 000 m ³	vähennetään sen perusarvosta 13,00 mk alarajan (5 000 m ³) ylittävältä jokaiselta 1 000 m ³ :ltä
–	yli 10 000 m ³	alennus, mk/m ³	65

6. Muut rakennukset ja rakennelmat

20 §

Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.

21 §

Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4–19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankintaarvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.

Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti:

Hoitoalan rakennukset:

– Keskussairaalat 5 170 mk/m ².

– Aluesairaalat 4 160 mk/m ².

– Terveyskeskukset ja paikallissairaalat 3 860 mk/m ².

– Kunnallis- ja vanhainkodit, parantolat, hoito- ja kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, joissa on sekä palvelutaloja että asuntoja, lastenkodit ja koulukodit 3 380 mk/m ².

– Vankilat 890 mk/m ³.

Kokoontumisrakennukset:

– Teatterit, konsertti- ja kongressirakennukset 4 390 mk/m ². Teatterirakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen. Rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja. Teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset.

– Kirjastorakennukset ja arkistot 3 320 mk/m ². Kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin.

– Museot ja taidegalleriat 3 090 mk/m ². Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja.

– Seurakuntatalot 3 860 mk/m ². Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja.

– Nuorisotalot 3 500 mk/m ². Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja.

– Uudenaikaiset kirkkorakennukset 5 580 mk/m ². Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja.

– Puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 970 mk/m ³.

– Monitoimi- ja urheilutalot 3 380 mk/m ². Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja.

– Stadion- ja katsomorakennukset 3 310 mk/m ². Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja.

Opetusrakennukset:

– Peruskoulu- ja lukiorakennukset 3 740 mk/m ².

– Ammattikoulut- ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 3 500 mk/m ².

– Korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 3 860 mk/m ².

Liikenteen rakennukset ja muut rakennukset:

– Linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 4 020 mk/m ². Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin.

– Nykyaikaiset yli 10 000 brm ² terminaalirakennukset 5 690 mk/m ².

– Tietoliikennerakennukset 2 430 mk/m ². Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa.

– Kasarmirakennukset 2 600 mk/m ². Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 2 090 mk/m ².

– Paloasemarakennukset 3 310 mk/m ². Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 2 960 mk/m ².

– Vesitornit,

yli	750 vesi-m ³	2 220 mk/vesi-m ³
alle	750 vesi-m ³	2 960 mk/vesi-m ³

Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia.

7. Voimaantulo

22 §

Tämä päätös tulee voimaan 10 päivänä joulukuuta 1999. Sitä sovelletaan vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa.