1997 1303/1994

1147/1997 Valtioneuvoston päätös eräiden maaseudun kehittämishankkeiden avustamisesta Euroopan aluekehitysrahaston tuella

Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 22 joulukuuta 1994 annetun lain (1303/1994) nojalla:

1 § Soveltamisala

Tätä päätöstä sovelletaan työvoima- ja elinkeinokeskusten myöntäessä tukea maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), jäljempänä rakennepolitiikkalaki, 26 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, joiden rahoitukseen osallistuvat Euroopan aluekehitysrahasto sekä maa- ja metsätalousministeriö.

LEADER II -yhteisöaloiteohjelmaan sovelletaan kuitenkin valtioneuvoston päätöstä LEADER II -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanosta (183/1997).

Tämän päätöksen nojalla ei voida myöntää tukea yritystoimintaan.
2 § Määritelmiä

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

 1)

ohjelmalla rakennepolitiikkalain 26 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettuja ohjelmia, joiden ohjelma-asiakirjat Euroopan yhteisöjen komissio on päätöksillään hyväksynyt;

 2)

maakunnan yhteistyöryhmällä rakennepolitiikkalain 26 §:n 1 momentin 1–2 kohdassa tarkoitettuja tavoiteohjelmia hallinnoivaa toimielintä;

 3)

hallintokomitealla INTERREG-yhteisöaloiteohjelmaa hallinnoivaa toimielintä;

 4)

kehittämishankkeella määräaikaista, kirjallisen suunnitelman mukaisesti ohjelmaasiakirjan tavoitteita toteuttavaa toimintaa.
3 § Tuen saajat

Tukea voidaan myöntää rakennepolitiikkalain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetuille tuen saajille.
4 § Tuen myöntämisen edellytykset

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

 1)

kehittämishanke on yhteisön oikeuden, kansallisen lainsäädännön sekä asianomaisen ohjelman mukainen;

 2)

kehittämishanke kohdistuu ohjelmassa tarkoitetulle alueelle;

 3)

kehittämishanke on käsitelty asianomaisessa 2 §:n 2 tai 3 kohdassa tarkoitetussa toimielimessä ja tämä puoltaa hankkeen rahoittamista ohjelman puitteissa; ja

 4)

tuen hakijalla on kehittämishankkeen toteuttamiseksi riittävä ammattitaito, kokemus sekä taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset.
5 § Tuettava toiminta

Tukea voidaan myöntää 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun kehittämishankkeeseen liittyvään suunnittelu-, selvitys- ja tutkimustyöhön, asiantuntija-avun hankkimiseen, investointeihin, tiedottamiseen sekä kehittämishankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömään hallintotoimintaan.

Tukea ei myönnetä hakijan varsinaisiin toimintamenoihin eikä maan hankintaan. Tukea ei myöskään myönnetä ennen 8 §:ssä tarkoitetun hakemuksen jättämistä loppuun saatetulle kehittämishankkeelle.
6 § Hyväksyttävät kustannukset

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi voidaan katsoa 5 §:n 1 momentin mukaisesta toiminnasta tuen saajalle seuraavista tarkoituksista syntyneet kohtuulliset kustannukset:

 1)

palkkaus, palkkiot ja matkat;

 2)

aineiden, tarvikkeiden, energian ja palvelujen hankinta;

 3)

koneiden ja laitteiden hankinta, korjaus ja vuokraus sekä tilavuokrat;

 4)

rakennusten rakentaminen, laajentaminen ja peruskorjaus; sekä

 5)

vapaaehtoistyö.

Hyväksyttäviksi voidaan kuitenkin katsoa vain sellaiset 1 momentissa tarkoitetetut kustannukset, jotka ovat aiheutuneet tuen saajalle aikaisintaan sinä päivänä, kun Suomi on toimittanut asianomaisen ohjelman Euroopan yhteisöjen komissiolle.
7 § Tuen määrät

Tuen enimmäismäärien tulee olla asianomaisen ohjelman mukaiset. Tuen määrän on muutoinkin oltava Euroopan yhteisön asetuksissa säädetyissä tai komission päätöksissä säädetyissä tai määrätyissä rajoissa.
8 § Tuen hakeminen ja myöntäminen

Tukea on haettava kirjallisesti. Tuen myöntää asianomainen työvoima- ja elinkeinokeskus. Hakemus on jätettävä sille työvoima- ja elinkeinokeskukselle, jonka alueella hanke on tarkoitus toteuttaa.

Tuki myönnetään avustuksena. Avustuspäätöksessä on mainittava ainakin hyväksyttävät kustannukset, myönnettävän avustuksen kokonaismäärä, avustuksen osuus kehittämishankkeen kokonaisrahoituksesta, määräaika hankkeen toteuttamiselle, muut ehdot avustuksen maksamiselle, käytölle ja takaisinperinnälle samoin kuin kirjanpitoon, seurantaan, raportointiin liittyvät velvollisuudet sekä määräykset takaisinmaksettavasta avustuksesta perittävästä korosta ja viivästyskorosta.
9 § Kirjanpitovelvollisuus

Tuen saajan tulee pitää tämän päätöksen mukaisesta tuettavasta toiminnastaan erillistä kirjanpitoa kirjanpitolain (655/1973) mukaisesti. Erillistä kirjanpitovelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos tuettavan toiminnan rahoituksen tilinpito esitetään tuen saajan kirjanpidossa omilla tileillään siten, että sen valvominen on vaikeudetta mahdollista.

Kirjanpidosta tulee käydä ilmi sekä kansallisen että Euroopan yhteisön rahoitusosuuden käyttö.

Tuen saajan on säilytettävä kaikki tuettavan toiminnan toteuttamiseen liittyvät tositteet siten, että niiden tarkastaminen on vaikeudetta mahdollista. Kirjanpito ja siihen liittyvä aineisto on säilytettävä vähintään viisi vuotta ohjelmakauden päättymisestä.
10 § Maksaminen

Avustuksen maksamista on haettava kirjallisesti työvoima- ja elinkeinokeskukselta. Avustus maksetaan toteutuneiden hyväksyttyjen kustannusten perusteella enintään kolmessa erässä. Avustus voidaan kuitenkin maksaa 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin enintään neljässä erässä.

Viimeinen avustuserä maksetaan, kun tuettava toiminta on saatettu loppuun ja kun tuen saaja on toimittanut tuen myöntäjälle riittävän selvityksen varojen käytöstä sekä asianmukaisen loppuselvityksen.

Tuen saajan on haettava avustuksen maksamista viimeistään kahden kuukauden kuluessa kehittämishankkeen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä.
11 § Seuranta

Tuen saajan tulee toimittaa työvoima- ja elinkeinokeskukselle selvitys tuettavan toimintansa edistymisestä. Selvitys on toimitettava kaksi kertaa vuodessa, viimeistään maaliskuun 31 päivänä ja syyskuun 30 päivänä. Ensimmäinen selvitys on toimitettava noudattaen sitä määräpäivää, joka ensiksi seuraa kuuden kuukauden kuluttua avustuspäätöksestä.
12 § Tuen takaisin periminen, lakkauttaminen ja keskeyttäminen

Sen lisäksi, mitä rakennepolitiikkalain 41 §:ssä säädetään, työvoima- ja elinkeinokeskus voi määrätä myöntämänsä avustuksen kokonaan tai osittain lakkautettavaksi tai takaisin valtiolle maksettavaksi, jos

 1)

tuen saaja kieltäytyy antamasta tuen käyttöön liittyviä tietoja tai tili- ja muita asiakirjoja Euroopan yhteisön, asianomaisen ministeriön tai sen alaisen viranomaisen määräämille tarkastajille tai kieltäytyy avustamasta heitä tarpeellisessa määrin rakennepolitiikkalain 34 ja 35 §:n mukaisten tarkastusten ja valvonnan suorittamisessa; tai

 2)

laiminlyö 9 ja 11 §:ssä säädetyt velvollisuutensa.
13 § Vakuusvelvollisuus

Työvoima- ja elinkeinokeskus voi vaatia muulta tuen saajalta kuin julkisoikeudelliselta yhteisöltä hyväksyttävän vakuuden siltä varalta, että avustus on perittävä takaisin.
14 § Koronmaksuvelvollisuudet

Takaisin perittävälle avustukselle on maksettava vuotuista korkoa maksupäivästä lukien korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Jollei palautettavaa määrää makseta asetettuna eräpäivänä, sille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

15 § Muutoksenhaku

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muuutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta siten, kuin rakennepolitiikkalain 48 §:n 2 momentissa säädetään.
16 § Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 1997.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.