Poliisin ylijohtona toimivan Poliisihallituksen tehtävistä säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa (110/1992), Poliisiammattikorkeakoulusta annetussa laissa (1164/2013) sekä poliisista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1080/2013).

Poliisihallitus johtaa alaisiaan poliisiyksiköitä. Sen tehtävistä määrätään tarkemmin Poliisihallituksen työjärjestyksessä.

Paikallispoliisin tehtäviä hoitaa poliisilaitos. Poliisilaitoksen päällikkönä on poliisipäällikkö.

Poliisihallitus vahvistaa keskusrikospoliisin toimipisteet.

Suojelupoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi antaa viranomaisille ja yhteisöille sellaisia ohjeita, neuvoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai siihen kohdistuvien loukkausten estämiseksi.

Sisäministeriö vahvistaa suojelupoliisin tulosyksiköiden toimialueet.

Poliisiasiain neuvottelukunnan asettaa valtioneuvoston yleisistunto enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään 11 ja enintään 19 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet nimetään sisäasiainministeriöstä ja Poliisihallituksesta sekä eri kansalaispiirejä ja poliisitoimintaan liittyviä tärkeimpiä tahoja edustavista henkilöistä.

Poliisihallitus vahvistaa poliisin neuvottelukunnan jäsenten määrän. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukunnan jäsenet toimikaudekseen. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu poliisilaitoksen päällikkö.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Poliisin henkilöstöön kuuluva ei kuitenkaan voi toimia puheenjohtajana eikä varapuheenjohtajana.

Päätöksenteosta ja vaalien toimittamisesta poliisin neuvottelukunnassa on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalain (365/1995) 59–62 §:ssä säädetään.

Kelpoisuusvaatimuksista sisäministeriön poliisiosaston virkoihin säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994) ja sisäministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1056/2013).

Poliisiylijohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtion virkamieslaissa ja poliisin hallinnosta annetussa laissa.

Suojelupoliisin päällikön viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtion virkamieslaissa.

Keskusrikospoliisin päällikön viran ja poliisilaitoksen päällikön viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa Poliisiammattikorkeakoulusta (282/2014).

Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa oleva opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen nuoremman konstaapelin virkasuhteeseen poliisin reserviin, opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi sekä harjoittelun jälkeen yhteensä enintään vuoden ajaksi. Poliisiammattikorkeakoulussa poliisialipäällystön erikoistumis-opintoja suorittava opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen ylikonstaapelin, rikosylikonstaapelin tai ylietsivän virkasuhteeseen opintojen yhteydessä. Mainitussa pykälässä tarkoitetussa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen komisarion, rikoskomisarion tai tarkastajan virkasuhteeseen opintojen yhteydessä.

Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa oleva opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen nuoremman konstaapelin virkasuhteeseen opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi sekä harjoittelun jälkeen yhteensä enintään vuoden ajaksi. Poliisiammattikorkeakoulussa poliisialipäällystön erikoistumisopintoja suorittava opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen ylikonstaapelin, rikosylikonstaapelin tai ylietsivän virkasuhteeseen opintojen yhteydessä. Mainitussa pykälässä tarkoitetussa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen komisarion, rikoskomisarion tai tarkastajan virkasuhteeseen opintojen yhteydessä.

Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista niiden virkojen osalta, joissa säädettynä kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:ssä.

Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa poliisimiehen virassa on kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa.

Kaksikielisen poliisilaitoksen alueellisessa yksikössä, jonka enemmistön kieli on toinen kuin poliisilaitoksen enemmistön kieli, kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa poliisimiehen virassa on alueellisen yksikön toimialueen väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena poliisilaitoksen vartijan ja ylivartijan virassa on kaksikielisessä viranomaisessa joko suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa. Kun kaksikielisessä viranomaisessa täytetään poliisilaitoksen vartijan tai ylivartijan virkaa, on kiinnitettävä huomiota siihen, että suomen ja ruotsin kielen käyttämistä edellyttävät virkatehtävät voidaan jakaa asianomaista kieltä taitavien henkilöiden suoritettaviksi.

Edellä 16 §:n 1 momentin 23 kohdassa sekä 16 a §:n 2 ja 3 momentissa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia ei sovelleta nimitettäessä poliisin perustutkintoon kuuluvaa työharjoittelujaksoa tai kenttätyöjaksoa suorittava opiskelija nuoremman konstaapelin määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Poliisihallitus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja poliisilaitos nimittää muut yksikkönsä virkamiehet kuin ne virkamiehet, joiden nimittämisestä säädetään erikseen sekä ottaa työsopimussuhteisen henkilökunnan.

Virkavapauden myöntää nimittävä viranomainen 2 momentissa säädetyin poikkeuksin.

Valtioneuvosto myöntää virkavapauden Poliisihallituksen poliisiylijohtajalle, keskusrikospoliisin päällikölle ja suojelupoliisin päällikölle. Sisäministeriö myöntää kuitenkin edellä mainituille virkamiehille virkavapauden, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden.

Virkamieheksi nimittämisestä valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentin nojalla päättää nimittävä viranomainen.

Poliisihallituksen poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön ja suojelupoliisin päällikön nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi sisäministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvoston yleisistunto.

Sivutoimiluvan myöntää nimittävä viranomainen. Poliisihallituksen poliisiylijohtajalle, keskusrikospoliisin päällikölle ja suojelupoliisin päällikölle sivutoimiluvan myöntää kuitenkin sisäministeriö.

Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle.

Poliisipäällikön vuosiloman vahvistaa Poliisihallitus. Poliisin muun henkilöstön vuosiloman vahvistamisesta on voimassa, mitä yksikön ohjesäännössä tai työjärjestyksessä määrätään.

Virkamiehen irtisanoo valtion virkamieslain 25 tai 26 §:n nojalla nimittävä viranomainen. Nimittävä viranomainen myös purkaa virkasuhteen.

Valtion virkamieslain 27 §:n nojalla virkamiehen irtisanoo asianomainen virasto. Poliisihallituksen poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön ja suojelupoliisin päällikön irtisanoo kuitenkin sisäministeriö ja poliisilaitoksen päällikön Poliisihallitus.

Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää nimittävä viranomainen. Poliisihallituksen poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön ja suojelupoliisin päällikön osalta päätöksen tekee kuitenkin sisäministeriö.

Poliisihallituksella tulee olla työjärjestys, jonka poliisiylijohtaja vahvistaa. Keskusrikospoliisilla, suojelupoliisilla ja poliisilaitoksella tulee olla ohjesääntö, jonka yksikkö vahvistaa.

Yhteistoiminta-alueen ohjesäännön vahvistaa Poliisihallitus.

Työjärjestyksessä tai ohjesäännössä voidaan antaa asetuksella yksikön päällikön ratkaistaviksi säädettyjä asioita yksikön muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Helsingin poliisilaitoksen poliisipäälliköllä on poliisikomentajan arvonimi. Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päälliköllä on poliisineuvoksen arvonimi. Keskusrikospoliisin laboratorionjohtajalla on professorin arvonimi, jos hänellä on dosentin pätevyys.

Marraskuun 30 päivänä 1996 taikka joulukuun 31 päivänä 2008 nimismiehen, apulaisnimismiehen tai poliisipäällikön vakinaisessa virassa ollut virkamies voi käyttää nimismiehen arvonimeä sekä mainittuina ajankohtina tai joulukuun 31 päivänä 2013 poliisimestarin, poliisipäällikön tai apulaispoliisipäällikön vakinaisessa virassa ollut virkamies poliisimestarin arvonimeä niin kauan, kuin hän on poliisipäällikön, apulaispoliisipäällikön, johtavan kihlakunnanvoudin, kihlakunnanvoudin, johtavan kihlakunnansyyttäjän, kihlakunnansyyttäjän, poliisilakimiehen tai rikosylitarkastajan virassa sekä näistä viroista eläkkeelle jäätyään.

Elokuun 31 päivänä 1997 lääninpoliisineuvoksen vakinaisessa virassa ollut virkamies voi käyttää lääninpoliisineuvoksen arvonimeä niin kauan kuin hän on lääninpoliisijohtajan tai lääninhallituksen poliisiylitarkastajan taikka lääninpoliisiylitarkastajan virassa sekä näistä viroista eläkkeelle jäätyään.

Poliisin museoita ovat Poliisiammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva Poliisimuseo ja keskusrikospoliisin ylläpitämä Rikosmuseo. Poliisilaitosten yhteydessä voi olla poliisilaitosten museokokoelmia.

Poliisille kuuluvien erityistä ammattitaitoa vaativien tehtävien suorittamista varten voi Poliisihallitus muodostaa poliisin henkilöstöstä erityisryhmiä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Asetuksen 16–18 §:ää sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä huhtikuuta 1996.

Tällä asetuksella kumotaan poliisin hallinnosta 24 päivänä huhtikuuta 1992 annettu asetus (359/92) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.