1 luku Yleisiä säännöksiä

1 §

Sen lisäksi, mitä perustuslaissa, valtioneuvostosta annetussa laissa (78/1922) ja muussa laissa tai asetuksessa säädetään valtioneuvostosta, noudatetaan tätä ohjesääntöä.

2 §

2 § on kumottu A:lla 1.3.2000/255.

3 §

Tasavallan presidentti antaa ministerille nimikkeen nimittäessään tämän valtioneuvoston jäseneksi.

Työnjaosta ministereiden kesken samassa ministeriössä päättää valtioneuvosto.

4 §

Valtioneuvoston oikeuskanslerista on voimassa, mitä hänestä erikseen säädetään.

2 luku Asioiden käsittely ja ratkaiseminen valtioneuvostossa

5 §

Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat yleiset asiat:

valtioneuvostosta annetun lain 6–8 §:ssä tarkoitetut asiat, valtioneuvoston asetukset ja valtioneuvoston ratkaisuehdotukset tasavallan presidentin päätöksiksi;

eduskunnalle annettavat valtioneuvoston tiedonannot, selonteot, kertomukset ja kirjelmät sekä eduskunnan valiokunnille annettavat valtioneuvoston selvitykset;

2 a)

eduskunnan kirjelmä asiasta, joka ei kuulu tasavallan presidentin tehtäviin tai toimivaltaan;

ministereiden välinen työnjako sekä muut valtioneuvostolle kuuluvat hallituksen järjestäytymistä ja työskentelyä koskevat asiat samoin kuin valtioneuvoston ylimääräiseksi esittelijäksi ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevien asioiden esittelijäksi määrääminen;

Euroopan unionissa päätettävien asioiden voimaansaattaminen tai täytäntöönpano, jos se edellyttää valtioneuvoston päätöstä;

4 a)

esitykset Euroopan yhteisön Suomea koskeviksi alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi sekä vuosittain laadittavat vakausohjelmat;

periaate- ja suunnittelupäätökset valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen tehtävien ja toiminnan ohjaamisesta ja järjestämisestä;

yleiset määräykset asioiden hoidosta ja valmistelusta valtion hallinnossa;

määrärahakehykset hallinnonaloille ja niihin liittyvät kannanotot, lakisääteiset valtakunnalliset suunnitelmat sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet;

maakuntien lukumäärä, alueet ja nimet, kuntien yhteisesti hoidettavaksi säädettyä tehtävää hoitavien kuntayhtymien alueet ja pelastustoimen alueet;

8 a kohta on kumottu A:lla 7.2.2002/92.

läänien alueet sekä lääninhallitusten nimet ja toimipaikat, valtion aluehallinnon alueet, hätäkeskusalueet ja kihlakuntien alueet sekä käräjäoikeuksien tuomiopiirit, jollei jaotus noudata kihlakuntajakoa;

9 a)

pelastustoimen yhteistoiminnan ehdoista määrääminen, jos kunnat eivät pääse asiasta sopimukseen;

10)

edustajan määrääminen kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen yhteisöjen hallintoelimiin sekä näiden kansallisiin valmisteluelimiin, jollei päätösvalta kuulu tasavallan presidentille;

10 a)

Suomen edustautuminen Eurooppa-neuvoston kokouksissa;

11)

ehdokkaiden nimeäminen Euroopan yhteisöjen komissioon, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, Euroopan keskuspankin johtokuntaan, Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, alueiden komiteaan, talousja sosiaalikomiteaan, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön neuvoa-antavaan komiteaan ja Euroopan atomienergiayhteisön tieteellis-tekniseen komiteaan sekä ehdokkaiden ja edustajien määrääminen Euroopan investointipankin hallintoelimiin sekä jäsenten ja varajäsenten nimeäminen talous- ja rahoituskomiteaan samoin kuin valtuuksien myöntäminen sopimuksen hyväksymiselle silloin, kun sopimuksenteko nimityksistä Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten mukaan on tarpeen;

11 a)

valtuuskunnan asettaminen valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevia neuvotteluja tai kansainvälistä kokousta varten, kun asia koskee useampaa kuin yhtä ministeriötä eikä asia kuulu tasavallan presidentin ratkaistavaksi;

12)

Ahvenanmaan valtuuskunnan valtioneuvoston valitsemien jäsenten ja heidän varamiestensä määrääminen;

13)

saamelaiskäräjien jäsenten ja varajäsenten määrääminen tehtäväänsä, eron myöntäminen pyynnöstä heille ja heidän luottamustoimensa toteaminen lakanneeksi;

13 a)

suuronnettomuuden tutkintalautakunnan asettaminen ja tutkintaselostuksesta johtuvista toimenpiteistä päättäminen;

14)

tilapäisten komiteoiden ja pysyväisluontoisten ministeriön yhteydessä toimivien neuvoa-antavien toimielimien asettaminen.

6 §

Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat virkamiehiä koskevat asiat:

valitukset virkaehdotuksista tasavallan presidentille kuuluvissa nimitysasioissa;

valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen virkasuhteen purkaminen ja irtisanominen virkamiehestä johtuvasta syystä sekä asettaminen valtioneuvoston käytettäväksi ja tätä koskevan määräajan jatkaminen;

erivapaus virkaan, johon tasavallan presidentti tai valtioneuvosto nimittää;

virkavapauden myöntäminen yli kahdeksi vuodeksi niille virkamiehille, jotka tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto nimittää, jollei kysymys ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä nimittäminen yli vuodeksi kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto;

4 a)

tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen oikeuttaminen jatkamaan virassa eroamisiän jälkeen;

perusteet, joiden mukaan valtion virkamiesten erorahan suuruus määräytyy;

valtion virkamieslain 26 §:ssä säädettyjä virkamiehiä koskevan, palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista tehdyn sopimuksen irtisanominen sekä sopimusten tarkistusperusteet;

valtion virkaehtosopimuksen hyväksyminen, jos sopimus voimaan tullakseen lain mukaan edellyttää valtioneuvoston hyväksymistä, palvelussuhteen ehtojen määrääminen toisin kuin valtion virkaehtosopimuksessa on sovittu sekä virkaehtosopimuksen rikkomisesta tuomittavien hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistaminen.

8 kohta on kumottu A:lla 20.2.1998/133.

7 §

Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat taloudelliset asiat:

valtion talousarvion soveltamisesta annettavat yleiset määräykset;

2 kohta on kumottu A:lla 1.3.2000/255.

eduskunnan suostumukseen perustuvien valtiontakausten ja takuiden sekä niihin rinnastettavien vastuusitoumusten antaminen ja takautumisoikeudesta luopuminen samoin kuin takausmaksusta vapauttaminen;

4 kohta on kumottu A:lla 1.3.2000/255.

yhteiskuntapoliittisesti merkittävien määrärahojen jako tai jakoa koskevat periaatteet samoin kuin määrärahojen jako alueellisesti, jolleivät jakoperusteet ole säädöksissä tai määräyksissä taikka valtion talousarvion perusteluissa eikä kyse ole virastojen ja laitosten toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista;

kuntien yleisen valtionosuuden keskimääräisen markkamäärän sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden perusteena olevan yksikköhintojen keskimääräisten markkamäärien vahvistaminen, sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuuden määräytymisen perusteena olevat laskennalliset kustannukset ja syrjäisyyskertoimet, kuntien harkinnanvarainen avustus sekä kunnallishallinnon ohjaamiseksi tarkoitetut määräykset samoin kuin määräykset kuntien yhteistoiminnasta silloin, kun kunnat eivät pääse sopimukseen keskenään;

valtion kiinteistövarallisuuden luovuttaminen ja valtion maaomaisuuden vuokraaminen, päätösvallan siirtäminen valtion kiinteistövarallisuuden luovutuksissa ministeriöiltä virastoille ja laitoksille laissa säädetyissä rajoissa sekä valtion irtaimen omaisuuden luovuttaminen ja valtion perintönä saaman omaisuuden käytöstä päättäminen asetuksella säädetyissä rajoissa;

Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jakaminen;

yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät luvat;

10 kohta on kumottu A:lla 26.2.1996/115.

8 §

Edellä 5–7 §:ssä säädettyjen asioiden lisäksi valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat muut asiat:

valtiolliset hautajaiset;

asiakirjan salassapitoajan jatkaminen;

yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät hallitus- ja hallintoasiat, joita ei ole säädetty kuuluviksi minkään muun viranomaisen toimivaltaan.

9 §

Sen lisäksi mitä 5–8 §:ssä säädetään, seuraavat laissa tai asetuksessa valtioneuvoston ratkaistaviksi säädetyt asiat ratkaistaan yleisistunnossa:

virkanimitykset sekä virkaan siirtäminen ja tehtävään määrääminen;

keskushallinnon virastojen ja laitosten johtokuntien jäsenten määrääminen;

jäsenten ja asiantuntijoiden määrääminen lautakuntiin, neuvostoihin ja muihin niihin verrattaviin toimielimiin, joilla on muita kuin valmistelutehtäviä;

valtion liikelaitoksia sekä valtion yhtiöitä ja valtion osakasvallan käyttämistä muissa yhtiöissä koskevat asiat;

valtion talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevat asiat;

valtiollisia vaaleja koskevat asiat;

sisärajatarkastusten palauttamismenettelyyn liittyvät päätökset;

Suomen Pankkia, valtion vakuusrahastoa, vakuutusyhtiöitä ja kansaneläkelaitosta koskevat asiat;

maksuja ja maksuperusteita koskevat asiat;

10)

pakkolunastusta ja lunastusta koskevat luvat;

11)

ydinenergiaa koskevat asiat lukuun ottamatta ydinenergialain (990/87) 45 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja hyväksymisiä;

11 a)

kuntajaon muuttamista koskevat asiat;

12)

alistuksia koskevat asiat.

10 §

Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistaan seuraavat eri viranomaisten yhteistoimintaa ja erimielisyyksiä koskevat asiat:

epäselvyydet siitä, minkä ministeriön käsiteltäviin jokin asia kuuluu, sekä tarvittaessa asian määrääminen valmisteltavaksi yhteisesti kahdessa tai useammassa ministeriössä;

asiat, joissa valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta ei puolla ministeriön aikomaa ratkaisua, eikä ministeri luovu siitä;

ministeriöiden tai ministeriön ja jonkin muun viranomaisen välillä käytäviksi säädettyihin neuvotteluihin taikka toisen ministeriön tai muun viranomaisen sitovaan lausuntoon sidotut ratkaisut, joissa ministeriö aikoo poiketa toisen osapuolen näkemyksestä;

muut usean ministeriön toimialaan kuuluvat asiat, joista ministeriöt eivät pääse sopimukseen keskenään.

11 §

Valtioneuvostolle ja ministeriöille kuuluvat asiat, joita 5–10 §:n mukaan ei ole käsiteltävä ja ratkaistava yleisistunnossa, ratkaistaan asianomaisessa ministeriössä sen mukaan kuin valtioneuvostosta annetussa laissa säädetään.

3 luku Ministeriöt ja niiden toimialat

12 §

Valtioneuvostossa on seuraavat ministeriöt:

valtioneuvoston kanslia;

ulkoasiainministeriö;

oikeusministeriö;

sisäasiainministeriö;

puolustusministeriö;

valtiovarainministeriö;

opetusministeriö;

maa- ja metsätalousministeriö;

liikenne- ja viestintäministeriö;

10)

kauppa- ja teollisuusministeriö;

11)

sosiaali- ja terveysministeriö;

12)

työministeriö;

13)

ympäristöministeriö.

Asiat jakautuvat ministeriöiden toimialoille niin kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään. Asian käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan se pääosaltaan kuuluu (toimivaltainen ministeriö).

Ministeriöt toimivat tarpeen mukaan yhteistyössä keskenään toimivaltaisen ministeriön johdolla.

13 §

Jollei jäljempänä tässä luvussa toisin säädetä, jokainen ministeriö käsittelee oman toimialansa toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat, lainvalmisteluasiat, hallintoasiat, tietojärjestelmäasiat, tutkimusta, kehittämistä ja seurantaa koskevat asiat, kansainväliset asiat sekä erikseen määrätyistä kiinteistötehtävistä johtuvat asiat samoin kuin muut sellaiset asiat, joiden on katsottava kuuluvan toimialan tehtävien hoitamiseen.

Euroopan unionissa päätettävien asioiden jaosta ministeriöiden kesken säädetään valtioneuvostosta annetun lain 3 a §:ssä.

Jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu, kukin ministeriö käsittelee toimialansa jäljempänä säädettyjä virastoja, laitoksia, yhteisöjä ja muita toimielimiä koskevat asiat. Samoin ministeriö käsittelee toimialansa tehtäviä hoitavia muita toimielimiä koskevat asiat ja ohjaa lääninhallituksia toimialaansa kuuluvissa asioissa.

14 §

Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

pääministerin avustaminen valtioneuvoston toiminnan yleisessä johtamisessa;

yhteiskuntapoliittiset suunnittelutehtävät, jotka eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;

hallitusohjelman yleinen seuranta;

valtioneuvoston yhteinen tiedotustoiminta ja ministeriöiden ulkoisen tiedotuksen yhteensovittaminen sekä valtionhallinnon ulkoisen tiedotuksen yleinen kehittäminen ja yhteensovittaminen;

eduskunnan ja hallituksen työn yhteensovittaminen, eduskuntakysymykset, kyselytunnit sekä muut hallituksen ja eduskunnan väliset yhteydet;

kertomus hallituksen toimenpiteistä;

valtioneuvoston organisaatio ja päätöksentekomenettelyt sekä asioiden käsittelyjärjestys valtioneuvostossa, käsiteltävien ja ratkaistavien asioiden jako yleisistunnon ja ministeriöiden välillä, ministeriöiden toimialajako ja siihen liittyvät määrärahojen ja virkojen siirrot sekä muut valtioneuvostoa ja sen järjestäytymistä koskevat asiat;

pöytäkirjan pitäminen valtioneuvoston istunnoissa;

valtioneuvoston kirjaamo- ja lähettämötehtävät;

10)

valtioneuvoston asiakirjojen kääntäminen kummallekin kotimaiselle kielelle;

11)

hallinnon nimikkeitä ja sanastoja koskeva kielipalvelu;

12)

virka- ja tuomarinvalan sekä virka- ja tuomarinvakuutuksen antaminen valtioneuvoston yleisistunnossa;

13)

arvonimen antaminen, jollei asia kuulu muun ministeriön toimialaan;

14)

tasavallan presidentin kansliaa koskevat valtioneuvostossa käsiteltävät asiat;

15)

oikeuskanslerinviraston taloushallinto;

16)

puoluelaissa (10/1969) tarkoitettu avustus puolueen julkisen toiminnan tukemiseen oikeusministeriön toimialaan kuuluvaa avustuksen käytön valvontaa lukuun ottamatta;

17)

valtioneuvoston arkisto;

18)

tulopoliittinen sovittelu;

19)

valtioneuvoston päätöksentekoa tukevat toimintajärjestelmät;

20)

valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot;

21)

valtioneuvoston kuljetuspalvelut;

22)

valtioneuvoston ja sen ministeriöiden turvallisuuspalvelu ja poikkeusoloihin varautuminen yhteistyössä ministeriöiden kanssa;

23)

Euroopan unionin yleisen kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat;

24)

sellaiset Euroopan unionia koskevat asiat, jotka eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;

25)

Euroopan unionissa päätettävien eri ministeriöissä käsiteltävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen;

26)

asiat, jotka eivät kuulu muun ministeriön toimialaan.

Valtioneuvoston kanslian päällikkönä on pääministeri.

15 §

Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

tasavallan presidentin suhteet vieraiden valtioiden päämiehiin;

Suomen edustautuminen vieraissa valtioissa;

vieraiden valtioiden diplomaattinen ja konsuliedustus Suomessa;

poliittiset, taloudelliset, oikeudelliset ja sivistykselliset suhteet vieraisiin valtioihin sekä kehitysyhteistyö;

Suomen edustaminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa sekä Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa valvontamenettelyissä;

Suomen kansalaisten etujen ja oikeuksien valvominen ja heidän auttamisensa ulkomailla;

kansainväliset lainkäyttö- ja tutkintaelimet;

pohjoismaisten yhteistyökysymysten yhteensovittaminen Pohjoismaiden ministerineuvoston piirissä;

sopimukset vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä Suomen kansainvälisoikeudelliset velvoitteet siltä osin kuin ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;

10)

kansainväliset kongressit, konferenssit ja muut kokoukset siltä osin kuin ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;

11)

kansainväliset järjestöt ja laitokset, jollei asia kuulu muun ministeriön toimialaan;

12)

arvonimen antaminen jollekulle siksi aikaa, kun hän toimii ulkoasiainhallinnon alalla;

13)

kunniamerkkien myöntäminen vieraiden valtioiden kansalaisille;

14)

diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassi sekä ulkomailla olevalle Suomen kansalaiselle annettava Suomen passi;

15)

ulkomailla myönnettävä viisumi sekä oleskelu- ja työlupa.

Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluu lisäksi Teollisen yhteistyön rahasto Oy.

16 §

Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

lainvalmistelu perustuslain ja muun valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, jollei toisin säädetä, sekä valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen samoin kuin muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;

valtiolliset vaalit ja kunnallisvaalit sekä kansanäänestykset;

oikeuskanslerinvirasto, mikäli asia ei kuulu valtioneuvoston kanslian toimialaan;

tuomioistuinlaitos, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;

yleinen oikeusaputoiminta ja maksuton oikeudenkäynti sekä yleinen asianajajayhdistys;

syyttäjäntoimi;

ulosottotoimi, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano sekä muu tuomioiden ja päätösten täytäntöönpano;

rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;

rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;

10)

armahdusasiat;

11)

kansainvälinen oikeudenhoito, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

12)

puoluerekisteri ja puoluelaissa tarkoitettu puolueiden valvonta sekä niiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen;

13)

painovapauslain noudattamisen valvonta;

14)

Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;

15)

Suomen säädöskokoelma;

16)

onnettomuuksien tutkinnasta annetussa laissa (373/85) tarkoitettu onnettomuuksien tutkinta;

17)

avioliitto-oikeudelliset hakemukset;

18)

saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;

19)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräyksiin perustuvat yleissopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet siltä osin kuin ne koskevat oikeusasioita, jollei niihin liity merkittäviä ulko- tai turvallisuuspoliittisia näkökohtia.

Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

korkein oikeus

korkein hallinto-oikeus

hovioikeudet

hallinto-oikeudet

Ahvenanmaan hallintotuomioistuin

käräjäoikeudet

maaoikeudet

vankilaoikeus

markkinaoikeus

vakuutusoikeus

työtuomioistuin

valtakunnansyyttäjänvirasto

valtion oikeusaputoimistot

kihlakuntien syyttäjänvirastot ja kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastot

Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjävirasto

kihlakuntien ulosottovirastot ja kihlakunnanvirastojen ulosotto-osastot

Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto

rikosseuraamusvirasto

vankeinhoitolaitos ja siihen kuuluvat suljetut laitokset, avolaitokset ja sairaalayksiköt

kriminaalihuoltolaitos ja siihen kuuluvat aluetoimistot

Vankeinhoidon koulutuskeskus

tietosuojalautakunta ja tietosuojavaltuutetun toimisto

konkurssiasiamiehen toimisto

oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

oikeusrekisterikeskus

onnettomuustutkintakeskus

Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti

Saamelaiskäräjät

tuomarinvalintalautakunta.

17 §

Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

kuntajako ja muu yleinen hallinnollinen jaotus sekä hallinnollisten jaotusten yhteensovittaminen;

aluehallinnon yleinen kehittäminen;

valtion paikallishallinnon yleinen kehittäminen;

valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyö;

aluehallinnon tietohallintoyhteistyö;

hallinnon sähköisten asiointipalvelujen järjestämisen ohjaus;

lääninhallitusten yleinen johto ja valvonta sekä muut lääninhallituksia koskevat asiat, siltä osin kuin ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;

kihlakunnanhallinto;

väestökirjanpito;

10)

Suomen lippu ja Suomen vaakuna;

11)

kuntahallinto;

12)

kuntatalous;

13)

kunnallinen eläkelaitos;

14)

kunnallinen työmarkkinalaitos;

15)

Kuntien takauskeskus;

16)

aluekehitys ja siihen liittyvien ohjelmien sekä niiden suunnittelun ja toteutuksen yhteensovittaminen;

17)

rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa (1353/1999) säädetyt tavoitteita 1 ja 2 sekä Euroopan aluekehitysrahastoa koskevat viranomaistehtävät;

18)

saaristoa koskevien kysymysten yhteensovittaminen;

19)

yleinen järjestys ja turvallisuus;

20)

poliisihallinto;

21)

Suomen passi, jollei asia kuulu ulkoasiainministeriölle, henkilökortti ja sähköinen henkilökortti;

22)

rikoksentekijän luovuttaminen Suomen ja Pohjoismaiden välillä;

23)

yksityisiä turvallisuuspalveluja koskevan lainsäädännön mukaiset toiminnot ja majoitusliikkeiden matkustajakortit:

24)

arpajaislainsäädäntöön perustuvat toiminnot, viihdelaitteet ja rahankeräykset;

25)

ampuma-ase- ja teräaselainsäädännön mukaiset toiminnot;

26)

yleisötilaisuudet;

27)

järjestyksenvalvojia koskevan lainsäädännön mukaisen toiminnot;

28)

henkilöiden maahantulo ja maastalähtö sekä niiden valvonta;

29)

Suomen kansalaisuus;

30)

ulkomaalaisten maassa oleskelu sekä pakolaisaseman ja muun kansainvälisen suojelun tarpeen määrittäminen, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

31)

pelastustoimi;

32)

rajavalvonta ja rajatarkastukset;

32 b)

siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;

32 a)

viranomaisradioverkko;

33)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräyksiin perustuvat yleissopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet siltä osin kuin ne koskevat sisäasioita, jollei niihin liity merkittäviä ulko- tai turvallisuuspoliittisia näkökohtia.

Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

lääninhallitukset

Väestörekisterikeskus

kihlakunnanvirastot, kihlakuntien poliisilaitokset sekä maistraatit

keskusrikospoliisi

suojelupoliisi

liikkuva poliisi

Poliisiammattikorkeakoulu

Poliisikoulu

Poliisin tekniikkakeskus

Poliisin tietohallintokeskus

Pelastusopisto

hätäkeskuslaitos

Palosuojelurahasto

Ulkomaalaisvirasto

rajavartiolaitos.

18 §

Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

valtakunnan puolustus ja yleinen puolustusvalmius sekä hallinnon eri alojen toimien yhteensovittaminen kokonaismaanpuolustuksen alaan kuuluvissa asioissa;

valtakunnan alueen valvonta ja sen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen;

puolustusvoimien kokoonpano ja järjestelyt, varustaminen, koulutus ja ylläpito sekä hallinnonalan materiaalipolitiikka;

asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus;

sotilasoikeudenhoito, siltä osin kuin asia ei kuulu oikeusministeriön toimialaan;

poliisitoiminta puolustusvoimissa;

puolustusvoimien terveydenhoito ja sosiaalitoiminta;

hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöpolitiikka;

sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta siltä osin kuin se ei kuulu ulkoasiainministeriön toimialaan;

10)

sotilasilmailu ja -merenkulku;

11)

puolustustarvikkeiden maastavienti;

12)

vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukeminen.

Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

turvallisuus- ja puolustusasiain komitea

pääesikunta ja puolustusvoimat

kutsuntalautakunnat

kutsunta-asiain keskuslautakunta

maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta

maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta

vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunta

suomalaiset rauhanturvaamisorganisaatiot

puolustushallinnon rakennuslaitos

VPU Pukutehdas Oy.

19 §

Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

talous- ja finanssipolitiikka;

julkinen talous;

valtion toiminta- ja taloussuunnittelun yleinen ohjaus ja yhteensovittaminen, kehysmenettely ja talousarvio;

valtion varallisuuden hallintaa, hankintaa, käyttöä ja luovutusta koskevat yleiset perusteet sekä muut taloushallinnon perusteet;

valtion toimintojen maksullisuus ja perittävien maksujen yleiset perusteet;

valtion maksuliike ja maksuvalmius;

valtion rahastot, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

valtion ja sen virastojen, liikelaitosten ja muiden laitosten sekä rahastojen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja muun laskentatoimen yleiset järjestelmät, tilien ja taloudenhoidon tarkastus sekä virheiden ja väärinkäytösten vastainen toiminta;

verotus ja tullit, jollei tulleja koskeva asia kuulu muun ministeriön toimialaan;

10)

verotusta ja tulliyhteistyötä koskevat vieraiden valtioiden kanssa tehtävät sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jollei niihin liity merkittäviä ulko- tai turvallisuuspoliittisia näkökohtia;

11)

valtion lainanottoa ja velkaa koskeva yleinen ohjaus ja valvonta, arvopaperistamalla tapahtuva varainhankinta sekä valtion takaukset, takuut ja niihin verrattavat sitoumukset;

12)

raha- ja maksujärjestelmä sekä valuuttalainsäädäntö;

13)

luottolaitostoiminta, arvopaperi- ja johdannaismarkkinat sekä niitä koskevat kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmät, rahastoyhtiöt, panttilainauslaitokset ja säästökassatoimintaa harjoittavat osuuskunnat;

14)

pääomanliikkeet, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

15)

indeksiehdon käytön rajoittaminen sopimuksissa;

16)

hallinnon kehittämisen toimintalinjat, hallinnon yleinen organisointi sekä hallinnon ohjauksen ja toimintojen yleinen kehittäminen;

17)

valtion komitealaitos, valtioneuvoston tietopalveluyhteistyön edistäminen sekä Euroopan unionin hakijamaiden institutionaalisen kehittämisen tuen koordinointi Suomen osalta;

18)

valtion liikelaitosten yleinen kehittäminen ja liikelaitoksia koskevat yleiset säännökset, määräykset ja ohjeet;

19)

valtionhallinnon tietojenkäsittelyn, tietohallinnon kehittämisen ja tietoturvallisuuden ohjaus ja yhteensovittaminen sekä tietoyhteiskunnan kehittämistoiminnan edistäminen;

20)

valtioneuvoston yhteinen tietohallinto;

21)

valtion tilastotoimi;

22)

valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema, eläkkeiden ja muiden palvelussuhteen ehtojen yleinen järjestely, valtion työmarkkinapolitiikka sekä keskustason työnantajatoiminta;

23)

valtion virastojen ja laitosten virka- ja työehtosopimustoiminta keskustasolla;

24)

virkasuhteen ehdoista määrääminen niissä tapauksissa, joissa asia ei kuulu viraston toimivaltaan, sekä valtion liikelaitoksen virkasuhteisen toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista määrääminen;

25)

valtion henkilöstövoimavarojen käytön yleinen tehostaminen;

26)

viran siirtäminen toisen ministeriön hallinnonalan virastoon ja määrärahan siirtäminen tällaisen viraston käytettäväksi, jollei asia kuulu valtioneuvoston kanslian toimialaan;

27)

toimitilojen järjestäminen valtion virastoille ja laitoksille, toimitilojen hoito sekä valtion kiinteistövarallisuuden hallinnoinnin ja kiinteistötoimen yleinen järjestäminen;

28)

Kansainvälinen Valuuttarahasto, Kansainvälinen Jälleenrakennus- ja kehityspankki, Euroopan investointipankki, Pohjoismaiden investointipankki, Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiö sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin;

29)

Suomen Pankki;

30)

valtion vakuusrahasto ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.

Valtiovarainministeriön toimialaan kuulu-vat lisäksi:

julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta

valtion eläkelautakunta

virkamieslautakunta

valtion eläkerahasto

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

valtiokonttori

verohallinto

tullilaitos

tilastokeskus

Hallinnon kehittämiskeskus

Senaatti-kiinteistöt

Anuukar Holding Oy

Oy Edita Ab

Engel-Yhtymä Oy

Kapiteeli Oy

Kauppatalo Hansel Oy

Medivire Holding Oy

Medivire työterveyspalvelut Oy

Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj

Rahapaja Oy

Sampo Oyj

Silta Oy

Sponda Oyj

Solidium Oy

Suomen Vientiluotto Oyj

Tietokarhu Oy

Yrityspankki SKOP Oyj.

20 §

Opetusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

koulutus-, tiede-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-alan yleiset edellytykset;

evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat;

esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus sekä muu yleissivistävä koulutus, näistä esiopetus yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa;

ammatillinen koulutus, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

aikuiskoulutus;

ammattikorkeakouluopinnot;

yliopistolaitos;

tieteellinen tutkimus;

arkistotoimi;

10)

suomen ja ruotsin kielissä suoritettavia tutkintoja varten asetetut tutkintolautakunnat;

11)

virallisia kääntäjiä koskevat asiat;

12)

opintotuki;

13)

taide;

14)

yleinen kirjastotoimi;

15)

museotoimi;

16)

viestintäkulttuuri, kulttuuriperintö sekä muut alaan liittyvät tehtävät;

17)

tekijänoikeus;

18)

liikunta;

19)

nuorisotyö;

20)

yhdessä työministeriön kanssa rasismin ehkäisy sekä hyvien etnisten suhteiden edistäminen.

Opetusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

yliopistot

ammattikorkeakoulut

opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat valtion oppilaitokset

ylioppilastutkintolautakunta

kansainvälisen henkilövaihdon keskus

opintotuen muutoksenhakulautakunta

Suomen Akatemia

kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti

arkistolaitos

Varastokirjasto

taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat

näkövammaisten kirjasto

museovirasto

valtion taidemuseo

Suomenlinnan hoitokunta

Suomen elokuva-arkisto

valtion elokuvatarkastamo

valtion elokuvalautakunta

ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus

Oy Veikkaus Ab

CSC-Tieteellinen laskenta Oy

FTP International Oy.

21 §

Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

maatalous ja erikoismaatalous sivuelinkeinoineen sekä maaseudun kehittäminen, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

maatalouden ja erikoismaatalouden tutkimus-, kehittämis- ja neuvontatoiminta;

kasvinsuojelu ja maataloudellinen tarkastustoiminta;

metsätalous ja metsäntutkimus;

maanmittaus-, jako-, kartta- ja rekisterilaitos sekä paikkatietojen yhteiskäyttö ja geodeettinen tutkimus;

kala-, riista- ja porotalous;

eläinlääkintä, eläintautien vastustaminen ja ennalta ehkäiseminen sekä eläinsuojelu;

eläinlääkäreiden ammatinharjoittaminen;

eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygienia ja eläinten lääkitseminen;

10)

valtion maaomaisuus, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

11)

maatilatalouden kehittämisrahasto ja maatalouden interventiorahasto;

11 a)

rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa (1353/1999) säädetyt Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastoa, kalatalouden ohjauksen rahoitusvälinettä, LEADER-yhteisöaloiteohjelmaa sekä kalatalouden yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa koskevat viranomaistehtävät;

12)

vedenhankinta ja viemäröinti, tulvasuojelu, maankuivatus ja kastelu, uitto, säännösteltyjen vesistöjen käyttötoiminta, vesioikeudellisen luvan haltijalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen, maa- ja vesirakenteiden kunnossapito, patoturvallisuus, tulva- ja jääpatovahinkojen torjunta, ojitustoimitukset sekä yleisten vesialueiden hallinta ja hoito tai muu niihin läheisesti liittyvä vesivarojen käyttö ja hoito.

Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

maanmittauslaitos

Metsähallitus

maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Metsäntutkimuslaitos

kasvintuotannon tarkastuskeskus

Geodeettinen laitos

riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Elintarvikevirasto

Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos

maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

Siemenperunakeskus

Avena Oy

Boreal Kasvinjalostus Oy

maaseutuelinkeinojen valituslautakunta

eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta.

Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo työvoima- ja elinkeinokeskuksia toimialaansa kuuluvissa asioissa. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa myös alueellisia ympäristökeskuksia ja Suomen ympäristökeskusta toimialaansa kuuluvissa asioissa.

22 §

Liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

tieliikenne ja tiellä käytettävät ajoneuvot;

rautatiet ja rautatieliikenne;

siviili-ilmailu ja lentopaikat;

merenkulku ja muu vesiliikenne samoin kuin satamat, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

liikenneväylät;

vaarallisten aineiden kuljetus;

liikenteen logistiikka ja tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen liikennepalveluissa;

liikenteen ympäristöasiat, jollei asia kuulu ympäristöministeriölle;

merentutkimus;

10)

sääpalvelu sekä ilmakehän tutkimus ja siihen liittyvä muu geofysikaalinen tutkimus;

11)

teletoiminta ja televiestintä;

12)

tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen ja tietoturvallisuus erityisesti viestintäpalveluissa, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

13)

televisio- ja radiotoiminta;

14)

postitoiminta;

15)

lehdistön tukeminen valtion varoin, siltä osin kuin asia ei kuulu opetusministeriön toimialaan;

16)

tie- ja rautatieliikennettä, siviili-ilmailua, ilmatiedettä, merentutkimusta, merenkulkua ja muuta vesiliikennettä sekä viestintää ja postitoimintaa koskevat vieraiden valtioiden kanssa tehtävät sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jollei niihin liity merkittäviä ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia;

17)

kesäaikaa koskevat asiat.

Liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

Tiehallinto

Merenkulkulaitos

Ratahallintokeskus

Ajoneuvohallintokeskus

Viestintävirasto

Merentutkimuslaitos

Ilmatieteen laitos

Saimaan kanavan hoitokunta

Tieliikelaitos

Ilmailulaitos

Raskone Oy

Suomen Autokatsastus Oy

Sonera Oyj

Suomen Posti Oy

Yleisradio Oy

Suomen Erillisverkot Oy

VR-Yhtymä Oy

Finnair Oyj

Liikenneturva.

3 momentti on kumottu A:lla 15.3.2001/221.

23 §

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

elinkeino- ja yritystoiminnan yleiset toimintaedellytykset;

markkinoiden toimivuus ja kilpailun edistäminen;

ulkomaankauppa ja yritysten kansainvälistyminen;

4 kohta on kumottu A:lla 30.5.2002/436.

yritystoiminnan rahoitus ja yritystuet, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan.

yritystoiminnan alueelliset toimintaedellytykset;

teknologiapolitiikka sekä teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen;

tekninen turvallisuus ja luotettavuus, mukaan lukien valvonta, sekä vaatimustenmukaisuuden arviointitoiminta, standardisointi ja laatupolitiikka, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

teollisoikeudet:

10)

elinkeinotoiminnan ohjaus ja sääntely, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

11)

kuluttaja- ja elintarvikekysymykset, siltä osin kuin ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;

12)

energia;

13)

valtion omistajapolitiikka osakeyhtiöissä sekä niiden omistajaohjaus ja -valvonta, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

14)

työvoima- ja elinkeinokeskusten yleishallinnollinen ohjaus ja valvonta sekä niiden hoitamien tehtävien ohjaus ja valvonta, jollei asia ei kuulu maa- ja metsätalousministeriön tai työministeriön toimialaan.

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

Kuluttajavirasto

kuluttajavalituslautakunta

kilpailuvirasto

patentti- ja rekisterihallitus

kuluttajatutkimuskeskus

mittatekniikan keskus

geologian tutkimuskeskus

turvatekniikan keskus

valtion teknillinen tutkimuskeskus

teknologian kehittämiskeskus

matkailun edistämiskeskus

puolustustaloudellinen suunnittelukunta

Huoltovarmuuskeskus

Energiamarkkinavirasto

valtion ydinjätehuoltorahasto.

24 §

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

toimeentuloturva;

vakuutustoiminta, vakuutuksen välitystoiminta ja vakuutustarkastus;

sosiaali- ja terveyspalvelut;

3 a)

lasten ja perheiden hyvinvointi ja sosiaalinen turvallisuus;

lääkehuolto;

kuntoutus;

terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy;

alkoholi-, huumausaine- ja tupakka-asiat;

terveydensuojelu ja säteilyhaittojen valvonta;

kemikaalien valvonta, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

10)

geeniteknologian valvonta, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

11)

työterveyshuolto;

12)

työsuojelu ja metsäpalkkaus;

13)

sosiaaliturvaa sekä sairaanhoitoa ja muuta terveydenhoitoalaa koskevat vieraiden valtioiden kanssa tehtävät sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jollei niihin liity merkittäviä ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia;

14)

naisten ja miesten välinen tasa-arvo.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

kansanterveyslaitos

lääkelaitos

sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus

sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

säteilyturvakeskus

tarkastuslautakunta

terveydenhuollon oikeusturvakeskus

työterveyslaitos

työsuojelun piirihallinto

työttömyysturvalautakunta

tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvovaltuutetun toimisto

kansaneläkelaitos

Vakuutusvalvontavirasto

Alko Oy

työsuojelurahasto

koulutus- ja erorahasto

työttömyysvakuutusrahasto

työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta

Raha-automaattiyhdistys.

25 §

Työministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

työsuhde, työaika, työelämän osallistumisjärjestelmät ja muut työympäristökysymykset sekä työehtosopimukset;

työriitojen sovittelu;

merimiesten palvelu- ja opintotoiminta;

ammatinvalinnanohjaus;

työnvälitys;

työvoimapoliittinen aikuiskoulutus;

työvoiman kansainvälinen liikkuvuus, ulkomaisen työvoiman maahanmuutto sekä siihen liittyvä valvonta;

työllisyys ja työttömyys;

julkisten töiden järjestely työllisyyden edistämiseksi, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

10)

palkkaturva;

11)

pakolaisuus, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan, turvapaikanhakijoiden vastaanotto sekä maahanmuuttajien yhteiskuntaan sijoittumista edistävät toimet;

12)

maasta- ja paluumuutto;

13)

siviilipalvelus ja työvoiman käytön säännöstely sekä työvelvollisuus;

14)

Kansainvälisessä työjärjestössä tehtävät yleissopimukset;

15)

yhdestä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa 1 kohdassa tarkoitettujen työsuhdeasioiden valvonnan ohjaus;

16)

yhdessä opetusministeriön kanssa rasismin ehkäisy sekä hyvien etnisten suhteiden edistäminen;

17)

rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa (1353/1999) säädetyt tavoitetta 3 sekä Euroopan sosiaalirahastoa koskevat viranomaistehtävät.

Työministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

työvoimatoimistot

työvoimaopisto

merimiespalvelutoimisto

työneuvosto

turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset.

Työministeriö ohjaa ja valvoo työvoimaja elinkeinokeskuksia toimialaansa kuuluvissa asioissa.

26 §

Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

ilmansuojelu, jäteasiat, meluntorjunta, meriensuojelu, vesiensuojelu ja muu ympäristönsuojelu;

kemikaalien ja geenitekniikan käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja valvonta;

ympäristövahinkojen torjunta;

ympäristövaikutusten arvioinnin edistäminen;

ympäristötalous;

yleisen ympäristötietoisuuden edistäminen;

alueiden käytön ja yhdyskuntien suunnittelun ohjaus;

luonnonsuojelu, maisemanhoito ja luonnon virkistyskäyttö, jollei asia ei kuulu maa- ja metsätalousministeriön toimialaan;

rakennettu ympäristö ja rakennusperinnön hoito;

10)

rakentaminen ja kiinteistönpito;

11)

asunto-olojen kehittäminen sekä valtion tuki asumiseen ja rakentamiseen;

12)

asuntojen tuotanto, korjaus ja ylläpito;

13)

asuntomarkkinat, asuntorahoitus ja asumiskustannukset;

14)

huoneenvuokra- ja asumisoikeussuhteet;

15)

valtion asuntorahasto ja öljynsuojarahasto.

Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

alueelliset ympäristökeskukset

ympäristölupavirastot

Suomen ympäristökeskus

valtion asuntorahasto.

Ympäristöministeriö ohjaa luonnonsuojeluasioiden hoitoa Metsähallituksessa ja metsäntutkimuslaitoksessa.

4 luku Valtioneuvoston virkamiehet ja heidän tehtävänsä

27 §

Ministeriössä on, sen mukaan kuin erikseen säädetään, kansliapäällikkö tai valtiosihteeri, alivaltiosihteereitä, osastopäälliköitä, apulaisosastopäälliköitä, toimistopäälliköitä, hallitusneuvoksia, neuvottelevia virkamiehiä, vanhempia ja nuorempia hallitussihteereitä sekä muita virkamiehiä.

28 §

Ministeriön virkamiehistä alivaltiosihteerin, osastopäällikön, ylijohtajan, apulaisosastopäällikön, johtajan, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöjohtajan sekä lainsäädäntöneuvoksen, finanssineuvoksen, budjettineuvoksen, korkeakouluneuvoksen, rakennusneuvoksen, opetusneuvoksen, kulttuuriasiainneuvoksen, metsäneuvoksen, maatalousneuvoksen, viestintäneuvoksen, teollisuusneuvoksen, kaupallisen neuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, hallitussihteerin ja neuvottelevan virkamiehen nimittää valtioneuvosto, jollei erikseen toisin säädetä.

Nimittämisestä ulkoasiainhallinnon virkoihin säädetään erikseen.

29 §

Kelpoisuusvaatimuksena on, jollei toisin säädetä:

kansliapäälliköllä, valtiosihteerillä, alivaltiosihteerillä, osastopäälliköllä ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

apulaisosastopäälliköllä, toimistopäälliköllä ja hallitusneuvoksella ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; sekä

hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.

Muiden kuin 1 momentissa mainittujen virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.

30 §

Valtioneuvosto voi määrätä ylimääräiseksi esittelijäkseen korkeakoulututkinnon suorittaneen virkamiehen, jota voidaan pitää tehtävään soveltuvana.

31 §

Ministeriössä esittelevät asioita valtioneuvoston esittelijöinä ja ylimääräisinä valtioneuvoston esittelijöinä toimivat ministeriön virkamiehet ja ne virkamiehet, joiden tehtäviin se on säädetty kuuluvaksi, sekä ne ministeriön muut virkamiehet, jotka ministeriö siihen on määrännyt.

Ministeriö voi myös määrätä ministeriön alaisen viraston päällikön tai muun virkamiehen valmistamaan ja ministeriössä esittelemään ministeriön toimialaan kuuluvia asioita. Määräys voi koskea ministeriössä käsiteltäviä asioita yleensä tai erityistä asiaa, ja sen tulee pääasiassa koskea sellaisia asioita, joita virkamies on virastossaan käsitellyt.

Viraston päällikkö tai muu virkamies, joka asian on esitellyt, ei ole esteellinen käsittelemään asiaa omassa virastossaan.

32 §

Kansliapäällikön tulee ministerin lähimpänä apuna johtaa ja valvoa ministeriön toimintaa sekä siinä tarkoituksessa

tehdä ministerille tarpeelliseksi katsomiansa ministeriön toimintaa koskevia esityksiä;

huolehtia siitä, että ministeriön virkamiehet suorittavat tehtävänsä tehokkaasti ja että ministeriön osastojen yhteisten virkamiesten sijoitus ministeriössä on asianmukainen, sekä muutoinkin ministeriön sisäisestä toiminnasta ja järjestyksestä;

huolehtia siitä, että ministeriön virkamiehet saavat tarpeellista täydentävää koulutusta ja ohjausta tehtävissään sekä että heidän käytettävissään ovat valtioneuvoston ja ministeriön toimintaa koskevat ja heidän virkatoimintaansa varten tarpeelliset säännökset, päätökset ja määräykset sekä eduskunnan toivomukset, mietinnöt ja muut niihin verrattavat asiakirjat ja tiedot;

valvoa erityisesti lainsäädäntö-, nimitysja tärkeimpien muiden asioiden valmistelua ja esittelyä;

huolehtia, että ministeriön talousarvioehdotus asianmukaisesti valmistellaan, ja esitellä se ministeriössä;

esitellä ministeriön työjärjestys;

esitellä, jollei toisin ole säädetty, nimitysasiat, jotka tasavallan presidentti ratkaisee.

Kansliapäällikön ollessa vuosilomalla tai muusta syystä tilapäisesti estynyt hoitamasta virkaansa, tulee ministerin, jollei muuta ole säädetty, määrätä osastopäällikkö tai muu tasavallan presidentin nimittämä viran haltija hoitamaan kansliapäällikön tehtäviä.

33 §

Kansliapäälliköiden tulee valtioneuvostonkanslian valtiosihteerin puheenjohdolla valmistavasti käsitellä asioita, jotka koskevat hallitusohjelman toteutumisen edistämistä ja seurantaa, toiminnan tehostamista valtioneuvostossa, ministeriöiden yhteistoimintaa sekä niiden toiminnan yhdenmukaistamista.

Kansliapäälliköiden kokous laatii toiminnalleen toimintasäännön.

34 §

Ministeriöiden poikkeusoloihin varautumista koskevan toiminnan yhteensovittamista varten toimii valtioneuvoston kanslian valtiosihteerin johdolla säännöllisesti kokoontuva ministeriöiden valmiuspäälliköiksi määrättyjen virkamiesten muodostama valmiuspäällikkökokous.

Valmiuspäällikkökokous laatii toiminnalleen toimintasäännön. Toimintasäännössä annetaan myös tarpeelliset yhteiset määräykset valmiuspäälliköitä ministeriössä avustavien virkamiesten toiminnasta ja yhteistyöstä.

35 §

Ministeriön päällikkönä toimiva ministeri tai muu valtioneuvoston jäsen, joka käsittelee ministeriön toimialaan kuuluvia asioita, ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat. Muut kuin periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat voidaan kuitenkin antaa ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistaviksi.

Ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaisuvaltaan kuuluvista asioista säädetään ministeriöstä annetussa asetuksessa tai ministeriön asetuksena annettavassa ministeriön työjärjestyksessä. Milloin ministeriön toimialaan kuuluvia asioita vahvistetun työnjaon mukaisesti käsittelee useampi kuin yksi valtioneuvoston jäsen, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen omalta toimialaltaan.

36 §

Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka on annettu virkamiehen ratkaistavaksi, ei kuitenkaan ministeriön istunnossa päätettävää asiaa, jollei laissa toisin säädetä.

Jos virkamies katsoo, että hänen päätettäväkseen 35 §:n mukaisesti kuuluva asia on yksittäistapauksessa periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen, on asia ennen sen ratkaisemista saatettava ministerin tietoon.

37 §

Ministeriön kansliapäällikkö tai valtiosihteeri sekä alivaltiosihteeri ja osastopäällikkö voivat pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka hänen alaisensa muutoin saisi ratkaista.

38 §

Ministeriön kirjaajan tulee vastaanottaa ja kirjata ministeriöön saapuvat kirjeet ja muut asiakirjat sekä antaa ja todistaa oikeaksi jäljennöksiä ministeriössä säilytettävistä asiakirjoista. Kirjaaja huolehtii myös toimituskirjojen antamisesta ja lähettämisestä sekä hoitaa ministeriön arkistoa, jollei toisin ole määrätty.

39 §

39 § on kumottu A:lla 1.3.2000/255.

5 luku Asioiden valmistelu

40 §

Lakiehdotukset ja, milloin asia ei ole merkitykseltään vähäinen, asetusehdotukset sekä ehdotukset valtioneuvoston ja ministeriön sellaisiksi päätöksiksi, jotka on julkaistava säädöskokoelmassa, on toimitettava oikeusministeriöön tarkastettaviksi, jollei asian kiireellisyydestä välttämättä muuta johdu.

Milloin jossakin muussa kuin valtiovarainministeriössä valmisteltavana olevalla asialla on huomattava kansantaloudellinen merkitys, tulee ministeriön, ennen kuin asia ratkaistaan, hankkia siitä valtiovarainministeriön lausunto. Valtiovarainministeriölle on annettava tarpeellisia tietoja toisessa ministeriössä ja sen alaisissa viranomaisissa valmisteltavina olevista, kansantalouden tai talouselämän kannalta tärkeistä asioista sekä ministeriön ja viranomaisten toimenpiteistä sellaisissa asioissa, ja on asianomainen esittelijä velvollinen kutsusta osallistumaan asiasta valtiovarainministeriössä pidettävään neuvotteluun.

Jos on pakottavaa tarvetta saattaa talousarviokäsittelystä erillisenä raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi määrärahan talousarvioesitykseen ottamista tahi talousarviossa jo olevan määrärahan käyttöperusteiden muuttamista koskeva asia, tulee ministeriön, ennen kuin asia käsitellään, hankkia siitä valtiovarainministeriön lausunto.

41 §

Jos ministeriössä käsiteltävänä oleva asia aiheuttaa muutoksen sellaiseen lakiin, asetukseen tai valtioneuvoston päätökseen, jonka muuttaminen muutoin kuuluisi toisen ministeriön toimialaan, on siitä ennen asian ratkaisua kuultava viimeksi mainittua ministeriötä.

42 §

Valtioneuvostossa on raha-asiainvaliokunta, jonka puheenjohtajana on pääministeri sekä jäseninä valtiovarainministeri ja kaksi muuta ministeriä, joista toisen määrää pääministeri ja toisena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuluu. Tarpeen vaatiessa pääministeri määrää vielä enintään kaksi ministeriä lisäjäseniksi valiokuntaan. Milloin valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on kutsuttu ministeri, on hänkin valiokunnan jäsen. Milloin raha-asiainvaliokunnan jäsenenä oleva ministeri tilapäisen esteen takia ei voi hoitaa tehtäviään, on hänen sijaisekseen määrätty ministeri valiokunnan jäsen.

Raha-asiainvaliokunta on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Yhden läsnä olevan jäsenen tulee olla valtiovarainministeriöstä.

43 §

Valtioneuvosto määrää asiat, jotka taloudellisen tai muun merkityksen vuoksi on ennen päätöksen tekemistä käsiteltävä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa tai valtiovarainministeriön raha-asiainkäsittelyssä.

44 §

Valtioneuvostossa on ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta, jonka puheenjohtajana on pääministeri sekä jäseninä ulkoasiainministeri, puolustusministeri ja kolme muuta pääministerin määräämää ministeriä. Tarpeen vaatiessa pääministeri määrää vielä yhden ministerin valiokuntaan. Milloin ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on kutsuttu ministeri, on hänkin valiokunnan jäsen.

Asian käsittelyyn osallistuu myös muu ministeri silloin, kun käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy hänen toimialaansa kuuluvia kysymyksiä.

Milloin valiokunnan jäsenenä oleva ministeri tilapäisen esteen takia ei voi hoitaa tehtäviään, on hänen sijaisekseen määrätty ministeri valiokunnan jäsen.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan on valmistelevasti käsiteltävä tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Valiokunta käsittelee myös sen tehtävien alaan kuuluvien asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset.

44 a §

Puolustusministeriötä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista valiokuntaa avustavana toimielimenä kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa on turvallisuus- ja puolustusasiain komitea, jonka puheenjohtajana on puolustusministeriön kansliapäällikkö ja varapuheenjohtajana valtioneuvoston kanslian kansliapäällikkönä oleva valtiosihteeri sekä muina jäseninä tasavallan presidentin kanslian, ulkoasiainministeriön, sisäasiainministeriön, valtiovarainministeriön, liikenneministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö sekä pääesikunnan päällikkö ja operaatiopäällikkö sekä rajavartiolaitoksen päällikkö. Valtioneuvosto voi lisäksi kutsua komitean jäseniksi muita henkilöitä enintään neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan.

Komitean tehtävänä on:

seurata Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen aseman muutoksia sekä arvioida niiden vaikutuksia kokonaismaanpuolustuksen järjestelyihin;

seurata hallinnon eri alojen toimia kokonaismaanpuolustuksen järjestelyjen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi; sekä

yhteensovittaa kokonaismaanpuolustuksen alaan kuuluvien asioiden valmistelua hallinnon eri aloilla.

Komitea voi antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa sekä niiden yhteensovittamista koskevista kysymyksistä.

Komitealla on puolustusministeriössä oleva sihteeristö.

45 §

Valtioneuvostossa on talouspoliittinen ministerivaliokunta, jonka puheenjohtajana on pääministeri sekä jäseninä valtiovarainministeri, pääministerin määräämä valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, kauppa- ja teollisuusministeri, työministeri ja enintään neljä muuta pääministerin määräämää ministeriä. Milloin talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenenä oleva ministeri tilapäisen esteen takia ei voi hoitaa tehtäviään, on hänen sijaisekseen määrätty ministeri talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen.

Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on valmistavasti käsiteltävä asiat, jotka koskevat:

kokonaistaloudellista kehitystä sekä yleisiä talouspoliittisia toimenpiteitä;

julkisen talouden kehityksen pääsuuntaviivoja;

investointien ohjaamista siten kuin valtioneuvosto tarkemmin määrää; sekä

muita talouspoliittisia toimenpiteitä siinä laajuudessa kuin pääministeri määrää.

Tämän pykälän säännökset eivät vaikuta siihen, mitä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltävistä asioista on säädetty.

45 a §

Tietohallintoasioiden yhteensovittamista varten on valtiovarainministeriön yhteydessä valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä, joka toimii myös valtion tietohallinnon johtoryhmänä.

Valtioneuvosto voi määrätä johtoryhmälle muitakin tehtäviä. Valtioneuvosto määrää johtoryhmän jäsenet vähintään kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Johtoryhmässä on vähintään 13 jäsentä, jotka edustavat ministeriöitä. Kullekin jäsenelle määrätään varajäsen. Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan.

Johtoryhmä voi asettaa jaostoja. Johtoryhmässä ja jaostoissa voi olla myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Johtoryhmän sihteeristötehtävien hoitamisesta vastaa valtiovarainministeriö.

Ministeriöiden yhteisten tietojärjestelmien ja tietoliikennepalvelujen toiminnan edistämiseksi valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä valmistelee valtioneuvoston tietohallintostrategian ja valvoo sen toteuttamista. Valtioneuvosto vahvistaa valtioneuvoston tietohallintostrategian.

46 §

Tarvittaessa voidaan valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävien asioiden valmistelua varten asettaa muukin valiokunta, jonka jäsenet pääministeri määrää.

47 §

Mikäli käsiteltävänä olevan asian laatu sitä vaatii, tulee esittelijän laatia siitä muistio, joka liitetään asiakirjoihin.

6 luku Euroopan unionin asioiden valmistelu

48 §

Valtioneuvostossa on Euroopan unionia koskevien asioiden valiokunta (EU-ministerivaliokunta), jonka puheenjohtajana on pääministeri sekä jäseninä ulkoasiainministeri, oikeusministeri, ulkomaankauppa-asioita käsittelemään määrätty ministeri, kauppa- ja teollisuusministeri, valtiovarainministeri ja maa- ja metsätalousministeri sekä kolme muuta ministeriä, joista pääministeri määrää kaksi ja kolmantena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu. Tarpeen vaatiessa pääministeri määrää vielä yhden ministerin jäseneksi valiokuntaan.

Asian käsittelyyn voi osallistua myös muu ministeri.

Milloin EU-ministerivaliokunnan jäsenenä oleva ministeri tilapäisen esteen takia ei voi hoitaa tehtäviään, on hänen sijaisekseen määrätty ministeri EU-ministerivaliokunnan jäsen.

EU-ministerivaliokunnan on valmistavasti käsiteltävä ne Euroopan unionissa päätettävät asiat, jotka pääministeri määrää käsiteltäviksi valiokunnassa tai jotka se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu, saattaa käsiteltäviksi valiokunnassa taikkajoiden käsittelemistä valiokunnassa EU-asioiden komitea pitää aiheellisena.

Ahvenanmaan maakuntahallituksen puheenjohtajalla on oikeus tulla kuulluksi EUministerivaliokunnassa silloin, kun asia kuuluu Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan tai se on muutoin maakunnalle erityisen tärkeä.

Tämän pykälän säännökset eivät vaikuta siihen, mitä muissa ministerivaliokunnissa käsiteltävistä asioista on säädetty.

49 §

EU-asioiden valmistelun yhteensovittamista varten on neuvoa-antavana toimielimenä valtioneuvoston kanslian yhteydessä EU-asioiden komitea. Valtioneuvosto määrää komitean jäsenet enintään kolmen vuoden pituiseksi toimikaudeksi kerrallaan.

Komiteassa on enintään 17 jäsentä, jotka edustavat valtioneuvoston kansliaa ja muita ministeriöitä, oikeuskanslerinvirastoa sekä tasavallan presidentin kansliaa, Ahvenanmaan maakuntaa ja Suomen Pankkia. Kullekin jäsenelle valtioneuvosto määrää henkilökohtaisen varajäsenen. Valtioneuvosto määrää komitean puheenjohtajan.

Komitea voi asettaa jaostoja. Jaostoihin komitea voi kutsua jäseniä komitean ulkopuolelta. Jaoston puheenjohtajaksi komitea kutsuu virkamiehen siitä ministeriöstä, jonka toimialaan jaoston käsiteltävät asiat pääasiallisesti kuuluvat.

Komitean tai sen jaoston jäsenelle, varajäsenelle, asiantuntijalle taikka sihteerille ei makseta palkkiota.

7 luku Asioiden käsittely

50 §

Asiat esitellään laatunsa mukaan joko tasavallan presidentille valtioneuvostossa tai valtioneuvostolle yleisistunnossa taikka ministeriössä ministerille tai ministeriön istunnossa, jollei ratkaisuvaltaa ole uskottu esittelijälle.

Myös virkamies tekee ratkaisunsa toisen virkamiehen esittelystä, jollei asetuksessa toisin säädetä tai jollei asia koske ainoastaan rekisteröinti- tai kirjaamistoimenpidettä. Palvelussuhdetta koskevia asioita lukuun ottamatta esittelyä ei kuitenkaan tarvita asioissa, jotka koskevat ministeriön sisäistä henkilöstö- tai taloushallintoa, ellei erikseen toisin säädetä tai määrätä.

51 §

Valtioneuvoston kanslia vahvistaa yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanslian kanssa ajankohdat, jolloin valtioneuvostossa esitellään tasavallan presidentin päätettäviksi hänen ratkaistavikseen kuuluvat asiat.

Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistunnon esittelypäivät ja esittelyjärjestyksen. Valtioneuvoston esittelijät esittelevät asiat yleisistunnossa. Pääministeri voi kuitenkin päättää, että esittelijän saapuvilla oloa ei vaadita asiassa, joka ratkaistaan keskustelutta esittelijän kirjallisen esityksen mukaisesti. Valtioneuvoston kanslia voi antaa tarkempia ohjeita esittelymenettelystä.

Pääministerin esityksestä valtioneuvosto voi määrätä ajankohdan, johon mennessä valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävä asia on siellä esiteltävä.

52 §

Asian esittelee tasavallan presidentille valtioneuvostossa asianomainen ministeri. Ministerin, joka asian käsittelyssä ei anna lausuntoa, katsotaan yhtyneen esittelevän ministerin mielipiteeseen.

Edellä 1 momentissa mainitussa esittelyssä tulee valtioneuvoston esittelijän olla saapuvilla.

53 §

Asiasta, joka ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa, antaa se ministeri jonka toimialaan asia kuuluu, ensin lausunnon. Jos erimielisyyttä ilmenee, päätetään asia äänestämällä nuodattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Erimielisyyden sattuessa valiokunnassa on vastaavasti sovellettava, mitä 1 momentissa säädetään, ja äänestyksestä on tehtävä merkintä päätösluetteloon, milloin sellaista pidetään.

Kun esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, on se, jos esittelijä niin vaatii, merkittävä valtioneuvoston yleisistunnossa pöytäkirjaan sekä ministeriössä päätösluetteloon taikka toimituskirjan tai kirjallisen ilmoituksen tallekappaleeseen.

Ministeriön istunnossa tapahtuneesta äänestyksestä on tehtävä merkintä istunnon pöytäkirjaan.

54 §

Helsingin yliopistoa koskevia asioita tasavallan presidentille valtioneuvostossa esiteltäessä tai valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltäessä on yliopiston kanslerilla oikeus olla saapuvilla ja käyttää puhevaltaa.

Puolustusvoimia koskevaa sotilaskäskyasiaa tasavallan presidentille valtioneuvostossa esiteltäessä on puolustusvoimain komentajalla oikeus olla saapuvilla ja lausua käsityksensä asiasta.

55 §

Asioista, jotka tasavallan presidentti ratkaisee valtioneuvostossa, pidetään pöytäkirjaa. Eri pöytäkirjaa on pidettävä asioista, jotka esitellään valtioneuvoston yleisistunnossa.

Ministeriön päätöksistä ministerin tai virkamiehen ratkaisemissa asioissa, milloin niistä ei anneta toimituskirjaa tai ilmoiteta kirjallisesti asianomaiselle, pidetään päätösluetteloa.

Pöytäkirjan ja päätösluettelon tarkastaa ja oikeaksi vahvistaa esittelijä, minkä jälkeen se on toimitettava ministerin tarkastettavaksi. Milloin esittelijä on ratkaissut asian omalla vastuullaan, tarkistaa hän päätösluettelon.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa ja raha-asiainvaliokunnassa käsitellyistä asioista pidetään pöytäkirjaa. Valtiovarainministeriön lausunnot, joita tarkoitetaan 43 §:ssä, merkitään esittelylistoihin. Valiokunnan pöytäkirjan vahvistaa oikeaksi valiokunnan sihteeri.

Ministeriön istunnossa käsitellyistä asioista pidetään pöytäkirjaa, jonka allekirjoittaa siihen määrätty, istunnossa saapuvilla ollut virkamies ja tarkastaa puheenjohtaja.

56 §

Toimituskirja valtioneuvoston yleisistunnossa tehdystä päätöksestä tai asiaa koskeva kirjallinen ilmoitus on sen ministerin allekirjoitettava, jonka alaan asia kuuluu, ja asianomaisen esittelijän varmennettava.

Toimituskirja tai kirjallinen ilmoitus ministerin tai virkamiehen ratkaisemasta asiasta on ratkaisijan allekirjoitettava ja asianomaisen esittelijän varmennettava. Milloin virkamies on ratkaissut asian ilman esittelyä, allekirjoittaa hän yksin toimituskirjan.

Varmentaja vastaa siitä, että toimituskirja tai ilmoitus on päätöksen mukainen.

Hakemuskirjoihin kirjoitetut hylkäävät päätökset sekä lähetteet allekirjoittaa asianomainen esittelijä.

Toimituskirjan tai kirjallisen ilmoituksen ministeriön istunnossa päätetystä asiasta allekirjoittaa esittelijä, joka myös vastaa siitä, että toimituskirja tai kirjallinen ilmoitus on päätöksen mukainen.

57 §

Milloin tasavallan presidentin, valtioneuvoston yleisistunnon tai ministeriön ratkaisusta annetaan toimituskirja tai ilmoitetaan kirjallisesti asianomaisille, on toimituskirjan tai kirjallisen ilmoituksen jäljennös, jollei ministeriö toisin määrää, liitettävä ministeriöön jääviin asiakirjoihin.

58 §

Valtioneuvoston yleisistuntojen pöytäkirjat on jokaiselta kuukaudelta kahden seuraavan kuukauden kuluessa toimitettava oikeuskanslerille tarkastettaviksi.

8 luku Erinäisiä säännöksiä

59 §

Vuosittain saavat pääministeri ja ministerit vuosilomaa 30 arkipäivää sen mukaan kuin valtioneuvosto tarkemmin määrää.

60 §

Valtioneuvoston jäsenen nimittämistä koskeva tasavallan presidentin avoin kirje on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa.

61 §

Muutoksenhausta valtioneuvoston ja ministeriön ratkaisuun on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

62 §

Tämä ohjesääntö tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. Tällä ohjesäännöllä kumotaan 17 päivänä joulukuuta 1943 annettu valtioneuvoston ohjesääntö (995/43) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen ohjesäännön voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Mitä muualla lainsäädännössä säädetään liikenneministeriöstä ja sen tehtävistä, koskee 1 päivästä syyskuuta 2000 liikenne- ja viestintäministeriötä.