Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeitä ovat apuvälineteknikko, jalkaterapeutti, koulutettu hieroja, kiropraktikko, naprapaatti, osteopaatti, lähihoitaja, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi.

Koulutetun hierojan nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on, että asianomainen henkilö on suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun näyttötutkinnon.

Psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on, että asianomainen henkilö on suorittanut yliopistolaissa (558/2009) tarkoitetun yliopiston tai tällaisen ylipiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämän psykoterapeuttikoulutuksen. Järjestävällä yliopistolla tulee olla psykologian tai lääketieteellisen alan koulutusvastuu. Yliopisto ottaa opiskelijat psykoterapeuttikoulutukseen.

Psykoterapeuttina toimimisen edellyttämä osaaminen hankitaan vähintään 60 opintopisteen laajuisilla opinnoilla, jotka koostuvat teoriaopintojen, työnohjauksessa tapahtuvan psykoterapeuttisen potilastyön, koulutuspsykoterapian ja opinnäytetyön opintokokonaisuuksista. Osaaminen osoitetaan näytöllä.

Yliopisto antaa opiskelijalle todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Todistukseen merkitään koulutuksen ajankohta, laajuus, opintokokonaisuudet ja osaamisesta annettu näyttö.

Kiropraktikon, naprapaatin, osteopaatin, sairaalafyysikon, sairaalageneetikon, sairaalakemistin, sairaalamikrobiologin tai sairaalasolubiologin ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymää vähintään neljävuotista yhtenäistä koulutusta.

Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) tarkoitetut, vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi tilapäisesti toimia lääkärin tehtävässä, mukaan lukien päivystys, laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain (710/1982) 24 §:ssä tarkoitettua laitoshuoltoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä.

Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti 1 momentissa mainitussa asetuksessa tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja ne lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat sen erikoisalan opintojaksot, johon kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia, ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi toimia lääkärin tehtävässä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Päivystävän lääkärin tehtävässä toimimisen edellytyksenä on lisäksi, että hänellä on laillistetun lääkärin välitön johto ja valvonta.

Hammaslääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävässä laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toimintayksikössä.

Ulkomailla lääketiedettä tai hammaslääketiedettä opiskelevalla on 3 tai 3 a §:ssä tarkoitettu oikeus, kun hän on suorittanut hyväksytysti asianomaisen lääkärikoulutuksen vähintään viiteen tai 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen tai hammaslääkärikoulutuksen vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston mahdollisesti määräämät muut opinnot ja harjoittelun.

Proviisoriksi tai farmaseutiksi Suomessa opiskeleva tai ulkomailla vastaavaan ammattiin opiskeleva, joka on suorittanut hyväksytysti yliopiston määräämät perus- ja aineopinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi suorittaessaan opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua tai ensimmäisen harjoittelujakson suoritettuaan tilapäisesti toimia apteekissa, sairaala-apteekissa tai lääkekeskuksessa farmaseutin tehtävässä laillistetun farmaseutin tai proviisorin johdon ja valvonnan alaisena.

Muun kuin 3 ja 3 a–3 c §:ssä mainitun laillistetun ammattihenkilön tehtävässä voi tilapäisesti 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toimintayksikössä toimia laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena kyseiseen ammattiin Suomessa opiskeleva tai ulkomailla vastaavaan ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti opinnoistaan kaksi kolmasosaa ja jolla on käytännössä saavutetun kokemuksen tai muiden seikkojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen.

Edellä 3 ja 3 a–3 d §:ssä tarkoitetuilla opiskelijoilla ei ole oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävässä enää sen jälkeen, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta.

Henkilöllä, jolla on välittömästi ennen laillistamisen edellyttämän peruskoulutuksen suorittamista Suomessa ollut 3, 3 a ja 3 c–3 d §:ssä tarkoitettu oikeus, on tähän tarkoitettuun oikeuteen rinnastettava oikeus ilman erillistä hakemusta 30 päivän ajan koulutuksen suorittamisesta lukien tai kunnes Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on hakemuksesta myöntänyt oikeuden harjoittaa ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos oikeus myönnetään ennen kuin 30 päivää on kulunut.

Terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikön on nimettävä kirjallisesti 3 ja 3 a–3 d §:ssä tarkoitetulle opiskelijalle ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan kyseistä ammattia laillistettuna ammattihenkilönä ja jolla on riittävä käytännön kokemus. Toimintayksikössä toimivan ohjaajan on seurattava, ohjattava ja valvottava opiskelijan toimintaa sekä viivytyksettä puututtava siinä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin sekä keskeytettävä toiminta, jos potilasturvallisuus vaarantuu. Toimintayksikön on huolehdittava siitä, että päivystäjänä toimivalla opiskelijalla on aina tavoitettavissa kyseistä ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu ammattihenkilö, jonka on tarvittaessa saavuttava toimintayksikköön.

Euroopan unioniin kuuluvan valtion (EU-valtio) tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion (ETA-valtio) kansalaiselta, joka on suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 11 §:n 1–3 momentissa tarkoitetun koulutuksen Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, vaaditaan mainituissa lainkohdissa tarkoitetun ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi, että hän on suorittanut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston mahdollisesti erikseen määräämän palvelun, lisäopinnot ja ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa saatua vastaavaa koulutusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen suorittanut voi hakemuksesta erityisestä syystä saada Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luvan toimia tilapäisesti asianomaisessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä jo ennen kuin hän on kokonaan hyväksytysti suorittanut 1 momentissa tarkoitetut lisäopinnot ja kuulustelun. Luvan voi saada enintään kahdeksi vuodeksi ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämin ehdoin.

EU- tai ETA-valtion kansalaiselta, joka on suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 14 §:ssä tarkoitetun erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa tai Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, vaaditaan erikoispätevyyden omaavana laillistettuna ammattihenkilönä toimimiseksi, että hän on suorittanut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston mahdollisesti erikseen määräämät lisäopinnot ja ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa saavutettua erikoispätevyyttä.

Erikoislääkäri voi Suomessa toimia erikoislääkärin tutkinnosta annetussa asetuksessa (678/1998) tarkoitettua koulutusohjelmaa vastaavalla erikoisalalla.

Erikoishammaslääkäri voi Suomessa toimia erikoishammaslääkärin tutkinnosta annetussa asetuksessa (629/84) tarkoitettua koulutusohjelmaa vastaavalla erikoisalalla.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto määrää hakijalle antamassaan ehdollisessa ammattipätevyyden tunnustamispäätöksessä sopeutumisajan pituuden ja ne tehtävät, joissa sopeutumisaika voidaan täyttää. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto määrää hakijalle sopeutumisajan ohjaajan ja häneltä vaadittavan pätevyyden. Ohjaajalla pitää olla vähintään viiden vuoden työkokemus.

Sopeutumisaikana on noudatettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämiä ehtoja. Hakijan on työskenneltävä sopeutumisaikana potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain 24 §:ssä tarkoitettua laitoshuoltoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä siten, että hän on suoraan toimintayksikön ylläpitäjän palveluksessa. Hakijan on järjestettävä itselleen sopeutumisajaksi työpaikka. Sopeutumisaikaan voi sisältyä myös täydennyskoulutusta.

Sopeutumisajalle määrätyn ohjaajan on seurattava, ohjattava ja valvottava hakijan toimintaa sopeutumisajan aikana sekä viivytyksettä puututtava siinä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin. Jos potilasturvallisuus voi vaarantua sopeutumisaikana hakijan toiminnan johdosta, ohjaajan tulee ilmoittaa siitä viivytyksettä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, joka voi määrätä sopeutumisajan keskeytettäväksi.

Ohjaajan tulee antaa lausunto hakijan kyvystä ja taidosta harjoittaa ammattiaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sopeutumisajan päätyttyä. Lausunto on annettava myös, jos sopeutumisaika on keskeytynyt tai keskeytetty.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto määrää ehdollisessa ammattipätevyyden tunnustamispäätöksessä kelpoisuuskokeen pääasiallisen sisällön ja kokeen toimeenpanijan.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuun kirjalliseen ennakkoilmoitukseen on liitettävä todistus siitä, että asianomainen henkilö harjoittaa laillisesti ammattiaan siinä EU- tai ETA-valtiossa, jossa hänellä on toimipaikka, sekä tutkintotodistus, tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka tarvitaan kyseisen ammatin harjoittamiseen. Lisäksi hakijan on esitettävä todistus siitä, että häneltä ei ole edes väliaikaisesti evätty lupaa ammatin harjoittamiseen. Ilmoituksesta on käytävä ilmi väliaikaisten ja satunnaisten palvelujen laatu, palvelujen tarjoamisaika ja -paikka sekä asianomaisen henkilön kansalaisuus. Ilmoitukseen on sisällytettävä selvitys potilasvahinkolain 4 §:n mukaisen vakuutuksen ottamisesta.

Euroopan talousalueeseen kuulumattoman valtion kansalaiselta, joka on suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:ssä tai 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen ulkomailla, vaaditaan ammatinharjoittamisluvan saamiseksi mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tehtäviin tai ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi laillistettuna ammattihenkilönä toimimiseen, että hän on suorittanut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston mahdollisesti määräämän palvelun ja lisäopinnot sekä ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa suoritettua vastaavaa koulutusta ja että hän on osoittanut omaavansa riittävän kielitaidon. Kielitaitoa todettaessa on pidettävä riittävänä kysymyksessä olevan ammatinharjoittamisluvan tai -oikeuden edellyttämien tehtävien hoidon kannalta välttämätöntä kielitaitoa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen suorittanut voi hakemuksesta erityisestä syystä saada Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta luvan toimia tilapäisesti asianomaisessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä jo ennen kuin hän on kokonaan hyväksytysti suorittanut 1 momentissa tarkoitetun kuulustelun. Luvan voi saada enintään kahdeksi vuodeksi ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämin ehdoin.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen suorittanut, joka Suomessa osallistuu terveydenhuollon tutkimukseen tai opetukseen kouluttajana ja joka kyseiseen tutkimukseen tai opetukseen liittyen osallistuu potilaiden hoitoon, voi hakemuksesta erityisestä syystä saada Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta luvan rajoitetusti ja tilapäisesti toimia terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävässä. Lupa voidaan myöntää enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämin ehdoin toimipaikka- ja erikoisalakohtaisena. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on lähtömaassaan voimassa oleva rajoittamaton ammatinharjoittamisoikeus. Luvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakijalle nimetään vastuuhenkilö, joka on oikeutettu harjoittamaan kyseistä ammattia laillistettuna ammattihenkilönä ja jolla on riittävä käytännön kokemus. Vastuuhenkilö on nimettävä jokaiseen toimintayksikköön, jossa hakija osallistuu potilaiden hoitoon. Vastuuhenkilön on seurattava, valvottava ja tarvittaessa ohjattava luvan saaneen toimintaa terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävässä.

Pohjoismaan kansalaisen oikeudesta toimia Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilönä säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä. Lain 3 §:ssä mainitun sopimuksen (SopS 2/1994) nojalla hakijalle voidaan myöntää oikeus Suomessa käyttää sopimuksessa säädettyä terveydenhuollon ammattinimikettä.

Piilolaseja saa 1 momentissa säädetyin rajoituksin määrätä ja sovittaa laillistettu optikko, joka on suorittanut tällaisen pätevyyden edellyttämän lisäkoulutuksen. Laillistetun optikon tulee lisäksi varmistua siitä, ettei piilolasien käyttämiselle ole estettä.

Mitä 2 momentissa säädetään piilolaseista, sovelletaan myös muihin silmälaseihin rinnastettaviin optisiin välineisiin, jotka on tarkoitettu heikkonäköisille näkökyvyn parantamiseksi.

Laillistettu hammasteknikko saa suorittaa hammaslääkärin antamia hammasteknisiä töitä sekä irrotettavien hammasproteesien teknisiä korjauksia.

Erikoishammasteknikolla tarkoitetaan henkilöä, joka on toiminut viisi vuotta laillistettuna hammasteknikkona ja suorittanut asianomaisen erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen.

Valtioneuvosto kutsuu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 41 §:ssä tarkoitettuun neuvottelukuntaan enintään 12 jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Valtioneuvosto määrää jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jäsenten tulee edustaa terveydenhuolto- ja opetusviranomaisia, lääketieteellisiä ja hammaslääketieteellisiä tiedekuntia ja yksiköitä sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta vastaavia muita korkeakouluja ja oppilaitoksia.

Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikautensa, sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Neuvottelukunta voi asettaa asioiden valmistelua varten jaostoja, joiden tehtävät sen tulee määritellä.

Neuvottelukunnan tulee kuulla terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattijärjestöjä ja työnantajatahoa sekä muita asiantuntijoita.

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaostolla on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään 18 muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

Jäsenten tulee edustaa julkista ja yksityistä palvelujärjestelmää, terveydenhuolto- ja opetusviranomaisia, kaikkia lääketieteen ja hammaslääketieteen ylimpiä korkeakoulututkintoja antavia yliopistoja, erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa olevia, alan ammattijärjestöjä, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa sekä muita keskeisiä sidosryhmiä.

Jos jaoston jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, sosiaali- ja terveysministeriö määrää edustajan hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Jaostolla on pääsihteeri, jonka sosiaali- ja terveysministeriö nimeää.

Koordinaatiojaosto voi tarvittaessa asettaa työryhmiä sekä kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.

Asetuksen 5 §:ssä tarkoitettua vaatimusta lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisesta sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1995.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

De yrkesbeteckningar för yrkesutbildade personer med skyddad yrkesbeteckning som avses i 2 § 1 mom. 2 punkten i lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården (559/1994) är hjälpmedelstekniker, fotterapeut, utbildad massör, kiropraktor, naprapat, osteopat, närvårdare, psykoterapeut, sjukhusfysiker, sjukhusgenetiker, sjukhuskemist, sjukhusmikrobiolog och sjukhuscellbiolog.

För att en person ska få använda den skyddade yrkesbeteckningen utbildad massör krävs att han eller hon har avlagt en sådan fristående examen som avses i lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning (631/1998).

För att en person ska få använda den skyddade yrkesbeteckningen utbildad psykoterapeut krävs att han eller hon har genomgått psykoterapeututbildning vid ett universitet eller sådan psykoterapiutbildning ordnat tillsammans med en annan utbildningsorganisation. Det universitet som ordnar utbildningen ska ha utbildningsansvar inom det medicinska eller psykologiska området. Universitetet antar studerandena till psykoterapeututbildningen.

Det kunnande som krävs för att arbeta som psykoterapeut förvärvas genom studier som omfattar minst 60 studiepoäng och som består av studiehelheterna teoretiska studier, psykoterapeutiskt patientarbete under arbetshandledning, utbildningspsykoterapi och lärdomsprov. Kunnandet visas genom ett yrkesprov.

Universitetet ger studeranden ett intyg över genomgången utbildning. I intyget anges utbildningens tidpunkt, omfattning, studiehelheter och yrkesprov som visar kunnandet.

Med utbildning som leder till yrket som kiropraktor, naprapat, osteopat, sjukhusfysiker, sjukhusgenetiker, sjukhuskemist, sjukhusmikrobiolog eller sjukhuscellbiolog avses en minst fyraårig enhetlig utbildning som godkänts av Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården.

En medicine studerande som med godkänt resultat genomfört minst de studier som avses i statsrådets förordning om universitetsexamina (794/2004) och hör till de fem första studieåren, och som på basis av de genomförda studierna har tillräckliga förutsättningar för att sköta uppgiften i fråga, får vara tillfälligt verksam i läkaruppgifter, inbegripet jourtjänstgöring, vid en verksamhetsenhet för hälso- och sjukvård enligt 2 § 4 punkten i lagen om patientens ställning och rättigheter (785/1992) eller vid en verksamhetsenhet inom socialvården som ger i 24 § i socialvårdslagen avsedd anstaltsvård (710/1982) under ledning och tillsyn av en legitimerad läkare.

En medicine studerande som med godkänt resultat genomfört minst de studier som avses i förordningen enligt 1 mom. och som hör till de fyra första studieåren och de studieperioder som ingår i grundutbildningen för läkare inom det specialområde som den studerande ska vara verksam på, och som på basis av de genomförda studierna har tillräckliga förutsättningar för att sköta uppgiften i fråga, får vara verksam i läkaruppgifter under ledning och tillsyn av en legitimerad läkare vid en verksamhetsenhet för specialiserad sjukvård eller vårdavdelningen vid en hälsovårdscentral. En förutsättning för att få vara verksam i uppgiften som jourhavande läkare är dessutom att den studerande står under omedelbar ledning och tillsyn av en legitimerad läkare.

En odontologie studerande som med godkänt resultat genomfört minst de studier som avses i statsrådets förordning om universitetsexamina och hör till de fyra första studieåren, och som på basis av de genomförda studierna har tillräckliga förutsättningar för att sköta uppgiften i fråga, får vara tillfälligt verksam i tandläkaruppgifter vid en verksamhetsenhet enligt 3 § 1 mom. under ledning och tillsyn av en legitimerad tandläkare.

Den som studerar medicin eller odontologi utomlands har sådan rätt som nämns i 3 eller 3 a § efter att med godkänt resultat ha genomfört minst de studier som hör till de fem första studieåren inom läkarutbildningen eller i fall som avses i 3 § 2 mom. minst de studier som hör till de fyra första studieåren, eller minst de studier som hör till de fyra första studieåren inom tandläkarutbildningen samt av Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården eventuellt föreskrivna övriga studier och praktik.

Den som i Finland studerar till provisor eller farmaceut eller som i utlandet studerar för ett motsvarande yrke och som med godkänt resultat har genomfört de allmänna studier och ämnesstudier som universitetet fastställt, och som på basis av de genomförda studierna har tillräckliga förutsättningar för att sköta uppgiften i fråga, kan när den fullgör den praktik som hör till studierna eller efter en fullgjord första praktikperiod tillfälligt vara verksam i farmaceutuppgifter vid ett apotek, ett sjukhusapotek eller en läkemedelscentral under ledning och tillsyn av en legitimerad farmaceut eller provisor.

Den som i Finland studerar för yrket i fråga eller den som i utlandet studerar för ett motsvarande yrke och som med godkänt resultat genomfört två tredjedelar av sina studier och som på grundval av praktisk erfarenhet eller andra omständigheter har tillräckliga förutsättningar för att sköta uppgiften, kan tillfälligt vara verksam i någon annan än en i 3 och 3 a–3 c § nämnd legitimerad yrkesutbildad persons uppgifter vid en verksamhetsenhet enligt 3 § 1 mom. under ledning och tillsyn av en sådan legitimerad yrkesutbildad person.

En studerande som avses i 3 och 3 a–3 d § får inte tillfälligt vara verksam i legitimerade yrkesutbildade personers uppgifter när mer än tio år har förflutit från det att studierna inleddes.

Den som omedelbart innan han eller hon genomgått i Finland den grundutbildning som krävs för legitimation har haft den rätt som avses i 3, 3 a och 3 c–3 d § har utan separat ansökan en med denna rätt jämförbar rätt under 30 dagar från det att han eller hon genomgått utbildningen eller tills Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården på ansökan har beviljat rätt att utöva yrket som legitimerad yrkesutbildad person, om rätten beviljas innan 30 dagar har förflutit.

En verksamhetsenhet för hälso- och sjukvård eller en verksamhetsenhet inom socialvården ska skriftligen för en studerande som avses i 3 och 3 a–3 d § utse en handledare som har rätt att självständigt utöva yrket i fråga som legitimerad yrkesutbildad person och som har tillräcklig praktisk erfarenhet. Handledaren vid verksamhetsenheten ska följa, handleda och övervaka den studerandes verksamhet och genast ingripa vid eventuella missförhållanden och avbryta verksamheten om patientsäkerheten äventyras. Verksamhetsenheten ska se till att en jourhavande studerande alltid kan få tag på en legitimerad yrkesutbildad person som har rätt att utöva yrket i fråga och som vid behov ska infinna sig vid verksamhetsenheten.

Av en medborgare i en stat tillhörande Europeiska unionen (EU-stat) eller i en stat tillhörande Europeiska ekonomiska samarbetsområdet (EES-stat) som i en stat utanför Europeiska ekonomiska samarbetsområdet har genomgått den utbildning som avses i 11 § 1–3 mom. i lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården krävs, för erhållande av rätt att utöva yrke enligt de nämnda bestämmelserna, att han eller hon har fullgjort den tjänstgöring, genomfört de tilläggsstudier och genomgått det förhör för utredande av yrkesskickligheten som Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården eventuellt bestämmer särskilt så att hans eller hennes kompetens motsvarar en motsvarande utbildning i Finland.

Den som genomgått den utbildning som avses i 1 mom. kan av särskilda skäl på ansökan få tillstånd av Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården att i högst två år på de villkor som det fastställer vara tillfälligt verksam i legitimerade yrkesutbildade personers uppgifter vid en verksamhetsenhet inom den offentliga hälso- och sjukvården redan innan han eller hon med helt godkänt resultat genomfört de tilläggsstudier eller genomgått det förhör som avses i 1 mom.

5 § har upphävts genom F 29.1.2015/54.

6 § har upphävts genom L 28.4.2011/377.

Av en medborgare i en EU- eller EES-stat som i någon annan EU- eller EES-stat än Finland eller i en stat utanför Europeiska ekonomiska samarbetsområdet har genomgått en utbildning som ger specialistkompetens enligt 14 § i lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården krävs, för att han eller hon ska kunna vara verksam som legitimerad yrkesutbildad person med specialistkompetens, att han eller hon har genomfört de tilläggsstudier och genomgått det förhör för utredande av yrkesskickligheten som Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården eventuellt bestämmer särskilt så att hans eller hennes kompetens motsvarar sådan specialistkompetens som kan uppnås i Finland.

I Finland kan en specialist vara verksam inom en specialitet som motsvarar ett utbildningsprogram enligt förordningen om specialläkarexamen (678/1998).

I Finland kan en specialtandläkare vara verksam inom en specialitet som motsvarar ett utbildningsprogram enligt förordningen om specialtandläkarexamen (629/84).

9 § har upphävts genom F 20.12.2007/1338.

I ett villkorligt beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer som Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården meddelar en sökande ska verket bestämma anpassningsperiodens längd och i vilka uppgifter anpassningsperioden får fullgöras. Dessutom ska Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården utse en handledare för sökanden under anpassningsperioden och bestämma den kompetens som krävs av handledaren. En handledare ska ha minst fem års yrkeserfarenhet.

De villkor som Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården har uppställt ska följas under anpassningsperioden. Sökanden ska under anpassningsperioden arbeta vid en sådan verksamhetsenhet för hälso- och sjukvård som avses i 2 § 4 mom. i lagen om patientens ställning och rättigheter eller vid en sådan verksamhetsenhet inom socialvården som ger anstaltsvård som avses i 24 § i socialvårdslagen på det sättet att sökanden är direkt anställd hos verksamhetsenhetens huvudman. Sökanden ska själv ordna anställningen. Anpassningsperioden kan även innefatta kompletterande utbildning.

Den handledare som utsetts för anpassningsperioden ska följa, handleda och övervaka sökandens verksamhet under anpassningsperioden och genast ingripa vid eventuella missförhållanden. Om sökandens verksamhet under anpassningsperioden kan äventyra patientsäkerheten ska handledaren genast anmäla detta till Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården som kan besluta att anpassningsperioden ska avbrytas.

När anpassningsperioden är slut ska handledaren lämna ett utlåtande till Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården om sökandens förmåga och skicklighet att utöva yrket. Utlåtande ska lämnas också om anpassningsperioden har avbrutits.

I ett villkorligt beslut om erkännande av yrkeskvalifikationer bestämmer Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården det huvudsakliga innehållet i lämplighetsprovet och vem som ska verkställa provet.

Till den skriftliga förhandsanmälan som avses i 9 § i lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården ska fogas ett intyg över att personen i fråga lagligen utövar sitt yrke i den EU- eller EES-stat där han eller hon har sin tjänstgöringsplats samt examensbevis eller annat kompetensbevis som krävs för utövning av yrket. Sökanden ska vidare visa upp ett intyg över att han eller hon, inte ens tillfälligt, är förbjuden att utöva yrket. Av anmälan ska framgå arten av de temporära och sporadiska tjänster som tillhandahålls, den tid som de kommer att tillhandahållas och platsen där detta kommer att ske samt personens medborgarskap. Anmälan ska innehålla en utredning över att försäkring enligt 4 § i patientskadelagen har tagits.

Av en medborgare i en stat utanför Europeiska ekonomiska samarbetsområdet som i utlandet har genomgått en utbildning som avses i 4 § eller 5 § 1 mom. i lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården krävs för erhållande av tillstånd att utöva yrket i uppgifter som avses i de nämnda bestämmelserna eller för erhållande av rätt att utöva yrket som legitimerad yrkesutbildad person att han eller hon har fullgjort den tjänstgöring, genomfört de tilläggsstudier och genomgått det förhör för utredande av yrkesskickligheten som Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården eventuellt bestämmer så att hans eller hennes kompetens motsvarar en motsvarande utbildning i Finland. Personen i fråga ska dessutom visa att han eller hon har tillräckliga språkkunskaper. När språkkunskaperna konstateras ska sådana språkkunskaper anses vara tillräckliga som är nödvändiga för skötseln av de uppgifter som tillståndet eller rätten att utöva yrket förutsätter.

Den som genomgått den utbildning som avses i 1 mom. kan av särskilda skäl på ansökan få tillstånd av Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården att i högst två år på de villkor som verket fastställer tillfälligt vara verksam i legitimerade yrkesutbildade personers uppgifter vid en verksamhetsenhet inom den offentliga hälso- och sjukvården redan innan han eller hon med helt godkänt resultat genomgått det förhör som avses i 1 mom.

Den som har genomgått en utbildning som avses i 1 mom. och i Finland arbetar inom forskning eller inom undervisning som utbildare i hälso- och sjukvårdsbranschen, och som i anslutning till forskningen eller undervisningen deltar i vården av patienter, kan på ansökan av särskilda skäl av Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården få tillstånd att begränsat och tillfälligt arbeta i uppgifter som yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården. Tillstånd kan beviljas för högst två år i sänder och för en bestämd verksamhetsenhet och specialitet på de villkor som Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården bestämmer. Ett villkor för beviljande av tillstånd är att sökanden har gällande och obegränsad rätt att utöva yrke i utgångslandet. Ett villkor är dessutom att det utses en ansvarig person som har rätt att utöva yrket i fråga som legitimerad yrkesutbildad person och som har tillräcklig praktisk erfarenhet. En ansvarig person ska utses vid varje verksamhetsenhet där sökanden deltar i vården av patienter. Den ansvariga personen ska följa, övervaka och vid behov handleda den som har fått tillstånd i hans eller hennes verksamhet som yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården.

I 3 § i lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården föreskrivs om nordiska medborgares rätt att vara verksamma som yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården i Finland. Med stöd av den överenskommelse som nämns i 3 § (FördrS 2/1994) kan sökanden beviljas rätt att i Finland använda en yrkesbeteckning som det föreskrivs om i överenskommelsen.

Kontaktlinser får, med de begränsningar som nämns i 1 mom., ordineras och provas ut av en legitimerad optiker som har genomgått sådan tilläggsutbildning som denna kompetens förutsätter. En legitimerad optiker skall därtill försäkra sig om att hinder för användning av kontaktlinser inte finns.

Vad som i 2 mom. stadgas om kontaktlinser tillämpas även på andra optiska hjälpmedel som är jämförbara med glasögon och avsedda att förbättra synförmågan hos personer med dålig syn.

En legitimerad tandtekniker får utföra av tandläkare beställda tandtekniska arbeten samt tekniska reparationer på löstagbara tandproteser.

Med specialtandtekniker avses den som i fem år varit verksam som legitimerad tandtekniker och genomgått den utbildning som denna specialkompetens förutsätter.

Till den delegation som nämns i 41 § i lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården kallar statsrådet högst 12 medlemmar samt en personlig suppleant för var och en. Statsrådet utser bland medlemmarna en ordförande och en vice ordförande. Medlemmarna ska företräda hälso- och sjukvårdsmyndigheterna och undervisningsmyndigheterna, de medicinska och odontologiska fakulteterna och enheterna samt andra högskolor och läroanstalter som svarar för utbildningen av yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården.

Om en medlem eller en suppleant avgår eller avlider under pågående mandatperiod, kallar social- och hälsovårdsministeriet en ny medlem eller suppleant i hans ställe för den återstående mandatperioden.

Delegationen kan tillsätta sektioner för beredningen av ärendena och den skall fastställa sektionernas uppgifter.

Delegationen skall höra fackorganisationerna för yrkesulbildade personer inom hälso- och sjukvården samt arbetsgivarintressen och övriga sakkunniga.

Samordningssektionen för specialistläkarutbildning och specialisttandläkarutbildning samt för den särskilda allmänläkarutbildningen har en ordförande, en vice ordförande och högst 18 andra medlemmar med egna personliga suppleanter.

Medlemmarna ska företräda det offentliga och privata servicesystemet, hälsovårds- och undervisningsmyndigheterna, alla universitet som anordnar högsta högskoleexamina inom medicin och odontologi, dem som deltar i specialistläkarutbildning och specialisttandläkarutbildning, branschens fackorganisationer, Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården samt andra viktiga intressentgrupper.

Om en medlem eller en suppleant i sektionen avgår eller avlider under en mandatperiod, förordnar social- och hälsovårdsministeriet en ny representant i stället för honom eller henne för den återstående mandatperioden.

Sektionen har en generalsekreterare som utses av social- och hälsovårdsministeriet.

Samordningssektionen kan vid behov tillsätta arbetsgrupper och kalla permanenta eller tillfälliga sakkunniga.

Denna förordning träder i kraft den 1 juli 1994.

Det i 5 § avsedda kravet på särskild utbildning för allmänpraktiserande läkare tillämpas dock från och med den 1 januari 1995. Åtgärder som verkställigheten av förordningen förutsätter får vidtas innan den träder i kraft.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeitä ovat apuvälineteknikko, jalkaterapeutti, koulutettu hieroja, kiropraktikko, naprapaatti, osteopaatti, lähihoitaja, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi.

Koulutetun hierojan nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on, että asianomainen henkilö on suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun näyttötutkinnon.

Psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on, että asianomainen henkilö on suorittanut yliopiston tai yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämän psykoterapeuttikoulutuksen. Järjestävällä yliopistolla tulee olla psykologian tai lääketieteellisen alan koulutusvastuu. Yliopisto ottaa opiskelijat psykoterapeuttikoulutukseen.

Psykoterapeuttina toimimisen edellyttämä osaaminen hankitaan vähintään 60 opintopisteen laajuisilla opinnoilla, jotka koostuvat teoriaopintojen, työnohjauksessa tapahtuvan psykoterapeuttisen potilastyön, koulutuspsykoterapian ja opinnäytetyön opintokokonaisuuksista. Osaaminen osoitetaan näytöllä.

Yliopisto antaa opiskelijalle todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Todistukseen merkitään koulutuksen ajankohta, laajuus, opintokokonaisuudet ja osaamisesta annettu näyttö.

Kiropraktikon, naprapaatin, osteopaatin, sairaalafyysikon, sairaalageneetikon, sairaalakemistin, sairaalamikrobiologin tai sairaalasolubiologin ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymää vähintään neljävuotista yhtenäistä koulutusta.

Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) tarkoitetut, vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi tilapäisesti toimia lääkärin tehtävässä, mukaan lukien päivystys, laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain (710/1982) 24 §:ssä tarkoitettua laitoshuoltoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä.

Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti 1 momentissa mainitussa asetuksessa tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja ne lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat sen erikoisalan opintojaksot, johon kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia, ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi toimia lääkärin tehtävässä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Päivystävän lääkärin tehtävässä toimimisen edellytyksenä on lisäksi, että hänellä on laillistetun lääkärin välitön johto ja valvonta.

Hammaslääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävässä laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toimintayksikössä.

Ulkomailla lääketiedettä tai hammaslääketiedettä opiskelevalla on 3 tai 3 a §:ssä tarkoitettu oikeus, kun hän on suorittanut hyväksytysti asianomaisen lääkärikoulutuksen vähintään viiteen tai 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen tai hammaslääkärikoulutuksen vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston mahdollisesti määräämät muut opinnot ja harjoittelun.

Proviisoriksi tai farmaseutiksi Suomessa opiskeleva tai ulkomailla vastaavaan ammattiin opiskeleva, joka on suorittanut hyväksytysti yliopiston määräämät perus- ja aineopinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi suorittaessaan opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua tai ensimmäisen harjoittelujakson suoritettuaan tilapäisesti toimia apteekissa, sairaala-apteekissa tai lääkekeskuksessa farmaseutin tehtävässä laillistetun farmaseutin tai proviisorin johdon ja valvonnan alaisena.

Muun kuin 3 ja 3 a–3 c §:ssä mainitun laillistetun ammattihenkilön tehtävässä voi tilapäisesti 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toimintayksikössä toimia laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena kyseiseen ammattiin Suomessa opiskeleva tai ulkomailla vastaavaan ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti opinnoistaan kaksi kolmasosaa ja jolla on käytännössä saavutetun kokemuksen tai muiden seikkojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen.

Edellä 3 ja 3 a–3 d §:ssä tarkoitetuilla opiskelijoilla ei ole oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävässä enää sen jälkeen, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta.

Henkilöllä, jolla on välittömästi ennen laillistamisen edellyttämän peruskoulutuksen suorittamista Suomessa ollut 3, 3 a ja 3 c–3 d §:ssä tarkoitettu oikeus, on tähän tarkoitettuun oikeuteen rinnastettava oikeus ilman erillistä hakemusta 30 päivän ajan koulutuksen suorittamisesta lukien tai kunnes Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on hakemuksesta myöntänyt oikeuden harjoittaa ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos oikeus myönnetään ennen kuin 30 päivää on kulunut.

Terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikön on nimettävä kirjallisesti 3 ja 3 a–3 d §:ssä tarkoitetulle opiskelijalle ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan kyseistä ammattia laillistettuna ammattihenkilönä ja jolla on riittävä käytännön kokemus. Toimintayksikössä toimivan ohjaajan on seurattava, ohjattava ja valvottava opiskelijan toimintaa sekä viivytyksettä puututtava siinä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin sekä keskeytettävä toiminta, jos potilasturvallisuus vaarantuu. Toimintayksikön on huolehdittava siitä, että päivystäjänä toimivalla opiskelijalla on aina tavoitettavissa kyseistä ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu ammattihenkilö, jonka on tarvittaessa saavuttava toimintayksikköön.

Euroopan unioniin kuuluvan valtion (EU-valtio) tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion (ETA-valtio) kansalaiselta, joka on suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 11 §:n 1–3 momentissa tarkoitetun koulutuksen Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, vaaditaan mainituissa lainkohdissa tarkoitetun ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi, että hän on suorittanut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston mahdollisesti erikseen määräämän palvelun, lisäopinnot ja ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa saatua vastaavaa koulutusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen suorittanut voi hakemuksesta erityisestä syystä saada Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luvan toimia tilapäisesti asianomaisessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä jo ennen kuin hän on kokonaan hyväksytysti suorittanut 1 momentissa tarkoitetut lisäopinnot ja kuulustelun. Luvan voi saada enintään kahdeksi vuodeksi ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämin ehdoin.

EU- tai ETA-valtion kansalaiselta, joka on suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 14 §:ssä tarkoitetun erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa tai Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, vaaditaan erikoispätevyyden omaavana laillistettuna ammattihenkilönä toimimiseksi, että hän on suorittanut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston mahdollisesti erikseen määräämät lisäopinnot ja ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa saavutettua erikoispätevyyttä.

Erikoislääkäri voi Suomessa toimia erikoislääkärin tutkinnosta annetussa asetuksessa (678/1998) tarkoitettua koulutusohjelmaa vastaavalla erikoisalalla.

Erikoishammaslääkäri voi Suomessa toimia erikoishammaslääkärin tutkinnosta annetussa asetuksessa (629/84) tarkoitettua koulutusohjelmaa vastaavalla erikoisalalla.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto määrää hakijalle antamassaan ehdollisessa ammattipätevyyden tunnustamispäätöksessä sopeutumisajan pituuden ja ne tehtävät, joissa sopeutumisaika voidaan täyttää. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto määrää hakijalle sopeutumisajan ohjaajan ja häneltä vaadittavan pätevyyden. Ohjaajalla pitää olla vähintään viiden vuoden työkokemus.

Sopeutumisaikana on noudatettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämiä ehtoja. Hakijan on työskenneltävä sopeutumisaikana potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain 24 §:ssä tarkoitettua laitoshuoltoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä siten, että hän on suoraan toimintayksikön ylläpitäjän palveluksessa. Hakijan on järjestettävä itselleen sopeutumisajaksi työpaikka. Sopeutumisaikaan voi sisältyä myös täydennyskoulutusta.

Sopeutumisajalle määrätyn ohjaajan on seurattava, ohjattava ja valvottava hakijan toimintaa sopeutumisajan aikana sekä viivytyksettä puututtava siinä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin. Jos potilasturvallisuus voi vaarantua sopeutumisaikana hakijan toiminnan johdosta, ohjaajan tulee ilmoittaa siitä viivytyksettä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, joka voi määrätä sopeutumisajan keskeytettäväksi.

Ohjaajan tulee antaa lausunto hakijan kyvystä ja taidosta harjoittaa ammattiaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sopeutumisajan päätyttyä. Lausunto on annettava myös, jos sopeutumisaika on keskeytynyt tai keskeytetty.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto määrää ehdollisessa ammattipätevyyden tunnustamispäätöksessä kelpoisuuskokeen pääasiallisen sisällön ja kokeen toimeenpanijan.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuun kirjalliseen ennakkoilmoitukseen on liitettävä todistus siitä, että asianomainen henkilö harjoittaa laillisesti ammattiaan siinä EU- tai ETA-valtiossa, jossa hänellä on toimipaikka, sekä tutkintotodistus, tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka tarvitaan kyseisen ammatin harjoittamiseen. Lisäksi hakijan on esitettävä todistus siitä, että häneltä ei ole edes väliaikaisesti evätty lupaa ammatin harjoittamiseen. Ilmoituksesta on käytävä ilmi väliaikaisten ja satunnaisten palvelujen laatu, palvelujen tarjoamisaika ja -paikka sekä asianomaisen henkilön kansalaisuus. Ilmoitukseen on sisällytettävä selvitys potilasvahinkolain 4 §:n mukaisen vakuutuksen ottamisesta.

Euroopan talousalueeseen kuulumattoman valtion kansalaiselta, joka on suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:ssä tai 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen ulkomailla, vaaditaan ammatinharjoittamisluvan saamiseksi mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tehtäviin tai ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi laillistettuna ammattihenkilönä toimimiseen, että hän on suorittanut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston mahdollisesti määräämän palvelun ja lisäopinnot sekä ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa suoritettua vastaavaa koulutusta ja että hän on osoittanut omaavansa riittävän kielitaidon. Kielitaitoa todettaessa on pidettävä riittävänä kysymyksessä olevan ammatinharjoittamisluvan tai -oikeuden edellyttämien tehtävien hoidon kannalta välttämätöntä kielitaitoa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen suorittanut voi hakemuksesta erityisestä syystä saada Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta luvan toimia tilapäisesti asianomaisessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä jo ennen kuin hän on kokonaan hyväksytysti suorittanut 1 momentissa tarkoitetun kuulustelun. Luvan voi saada enintään kahdeksi vuodeksi ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämin ehdoin.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen suorittanut, joka Suomessa osallistuu terveydenhuollon tutkimukseen tai opetukseen kouluttajana ja joka kyseiseen tutkimukseen tai opetukseen liittyen osallistuu potilaiden hoitoon, voi hakemuksesta erityisestä syystä saada Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta luvan rajoitetusti ja tilapäisesti toimia terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävässä. Lupa voidaan myöntää enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämin ehdoin toimipaikka- ja erikoisalakohtaisena. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on lähtömaassaan voimassa oleva rajoittamaton ammatinharjoittamisoikeus. Luvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakijalle nimetään vastuuhenkilö, joka on oikeutettu harjoittamaan kyseistä ammattia laillistettuna ammattihenkilönä ja jolla on riittävä käytännön kokemus. Vastuuhenkilö on nimettävä jokaiseen toimintayksikköön, jossa hakija osallistuu potilaiden hoitoon. Vastuuhenkilön on seurattava, valvottava ja tarvittaessa ohjattava luvan saaneen toimintaa terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävässä.

Pohjoismaan kansalaisen oikeudesta toimia Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilönä säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä. Lain 3 §:ssä mainitun sopimuksen (SopS 2/1994) nojalla hakijalle voidaan myöntää oikeus Suomessa käyttää sopimuksessa säädettyä terveydenhuollon ammattinimikettä.

Piilolaseja saa 1 momentissa säädetyin rajoituksin määrätä ja sovittaa laillistettu optikko, joka on suorittanut tällaisen pätevyyden edellyttämän lisäkoulutuksen. Laillistetun optikon tulee lisäksi varmistua siitä, ettei piilolasien käyttämiselle ole estettä.

Mitä 2 momentissa säädetään piilolaseista, sovelletaan myös muihin silmälaseihin rinnastettaviin optisiin välineisiin, jotka on tarkoitettu heikkonäköisille näkökyvyn parantamiseksi.

Laillistettu hammasteknikko saa suorittaa hammaslääkärin antamia hammasteknisiä töitä sekä irrotettavien hammasproteesien teknisiä korjauksia.

Erikoishammasteknikolla tarkoitetaan henkilöä, joka on toiminut viisi vuotta laillistettuna hammasteknikkona ja suorittanut asianomaisen erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen.

Valtioneuvosto kutsuu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 41 §:ssä tarkoitettuun neuvottelukuntaan enintään 12 jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Valtioneuvosto määrää jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jäsenten tulee edustaa terveydenhuolto- ja opetusviranomaisia, lääketieteellisiä ja hammaslääketieteellisiä tiedekuntia ja yksiköitä sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta vastaavia muita korkeakouluja ja oppilaitoksia.

Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikautensa, sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Neuvottelukunta voi asettaa asioiden valmistelua varten jaostoja, joiden tehtävät sen tulee määritellä.

Neuvottelukunnan tulee kuulla terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattijärjestöjä ja työnantajatahoa sekä muita asiantuntijoita.

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaostolla on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään 18 muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

Jäsenten tulee edustaa julkista ja yksityistä palvelujärjestelmää, terveydenhuolto- ja opetusviranomaisia, kaikkia lääketieteen ja hammaslääketieteen ylimpiä korkeakoulututkintoja antavia yliopistoja, erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa olevia, alan ammattijärjestöjä, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa sekä muita keskeisiä sidosryhmiä.

Jos jaoston jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, sosiaali- ja terveysministeriö määrää edustajan hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Jaostolla on pääsihteeri, jonka sosiaali- ja terveysministeriö nimeää.

Koordinaatiojaosto voi tarvittaessa asettaa työryhmiä sekä kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.

Asetuksen 5 §:ssä tarkoitettua vaatimusta lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisesta sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1995.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.